keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

VAIHTELEVAISTA ON

Voi että.  Onhan tämä nyt kevättä. Vilpoisaa säätä, vettä ja rakeita tänäänkin ihan urakalla. Mieli tekisi jo pihalle pällistelemään haravan kanssa, mutta kuka nyt sinne palelemaan ja nurmikon sammalikkoa irti haravoimaan viitsisi. Odotellaan, jos lämpenisi.


                   Tässä Mama Afrikan orkesteri Tallink-Siljalla.

Viime viikolla oli aikamoista tohinaa. Ehdittiin ystävättären kanssa piipahtamaan miljoonakaupungissakin. Siellä meitä sää suosi, no enimmät ajat olimme tunnelbanassa matkalla kirppikselle ja ison ostoskeskuksen kahvilassa päiväkahvilla. Matkailu avartaa, sanotaan. Kyllä kai. Ainakin tämän ikäiseltä ja kuntoiselta näkyy vaativan melkoisesti energiaa. Siljan terminaalialueen uudistustyö oli lähes valmis ja putkea laivasta terminaaliin ja T-asemalle oli varmaan toista kilometriä jos ei enemmänkin. Jo siinä tuli äitiä ikävä ennenkuin saatiin istahtaa junaan. Vaikka samanhan se tekee jos Vikingin terminaalista kävelee Slussenille. Päivä miljoonakaupungissa menee vanhalla rutiinilla ja väsyneinä askelsimme laivaan ajoissa. 




Kyllä sitä on kuin Liisa ihmemaassa kierrellessään naapurimaan vaatekauppoja ja istuskellessaan kahviloissa. Kun täällä kotomaassa ei oikein mukamas jouda moista nautintoa jostakin 
syystä itselleen ottamaan. Irti arkirutiineista, sitäpä se.
Ihailtiin noita prinsessakakkuja, mutta tyydyttiin lopulta kupilliseen lattea ja  näihin nauraviin munkkeihin.



Laivan iltaohjelmassa oli Mama Afrika -show.  Harvoin on niin notkeita akrobaatteja eteen osunut. Ja musiikki oli melkoista rummutusta. Laitanpa muutamia kuvia illan esiintyjistä tähän.





Perjantaina tulin laivalta suoraan kippaamaan matkalaukun kotiin ja heti samantien Ikis-tupaan lauluihin. Ääni kuin variksella mutta järjestin säestäjille nuotteja enimmäkseen. Laulujen jälkeen meidän piti lähteä niemen nokkaan, mutta kolea sää ja lumisade sai toisiin ajatuksiin. Onhan tässä kevättä vielä korkata mökkikausi. Vaikka taitaa vielä vappukin mennä kotona, jos niemessä on lunta. Kesäähän tässä kaivataan. Tomatintaimet kasvaa kohisten ikkunalaudalla, keijunmekon siemenistä iti vain kaksi, loistotädyke on itänyt, samoin paprikat isolla taimella. Taidan loput kukansiemenet kylvää suoraan ulos. Lehtikaalin siemenet ovat vielä odottamassa kylvämistä. Mutta ehtiihän tässä.

Skärholmenin torilla oli vilskettä ja vilinää, kukkia ja hedelmiä tarjolla runsain mitoin. Ostin sieltä valkoisen muscarin ja istutan sen kotipihan kukkamaalle.






Mitä tarttui mukaan kirppikseltä miljoonakaupungista? Varsinaisesti ei paljoakaan. Vaatekaupoista muutama pusero, laivalta pari paitaa prinssipuolisolle. Suklaata eikä prosenttijuomia ollenkaan. Että sellainen reissu tälläkin kertaa. Mukava naisten reissu ihan kahdestaan. Kiireetön ja rento.
                        Nämä kirppislöytöjä Skärholmenista.

Kun on kaksi yötä pois kotoa, on vastaanotto todella riehakas ja riemuisa. Simo ei tahtonut pysyä nahoissaan kun avasin kotioven.
Borta bra men hemma bäst, sanois ruåtsalainenkin, hih. 
Ootellaan lämpimämpiä säitä.....

keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

PIAN PÄÄSIÄINEN

Keväistä on, vaikka viime yönä vähän rippasikin lunta pihamaalle. Lintujen kevätkonsertti on alkanut jo todenteolla. En ole varsinainen lintubongari, mutta tunnistin puukiipijän, punatulkut, peipposen ja viherpeipposen, punarinnan ja mustarastaan. Närhit ja harakat tietysti sekä räkättirastaiden lauman tienvarsimännyissä.
Simolla on paljon vahdittavaa pihan linnuissa. Harmi vaan, että takapihalla hiiviskelee harmaa tiikerijuovainen iso kissa, kenen katti lienee. Pihapönttöjen asuntonäyttelyssä on paitsi talitiaiset niin myös sinitiaset ahkerina. Ja ns. itikkalammikosta on jäät sulaneet, jo ensimmäinen sammakko siellä kökötti odottamassa kavereita.

Pihalla kukkii vasta lumikellot. Ne on varsinaisia kevään tuojia.
Olen joskus pelastanut niiden pieniä sipuleita ja kaivanut ne pihakiven viereen. Jotenkin tykkään niistä.

Kukkamaalla jouluruusu pukkaa valkoisia kukkia kerrankin ihan
kiitettävästi.

Punainen jouluruusu on vielä nuppuvaiheessa, mutta odotettavissa on punertavaa kauneutta.

Talventähtikin on nostanut yhden ainoa nupun avautumaan.
Sinivuokkoja on joku jo löytänyt, meidän pihalla ei niitä vielä ole
auennut. Toin Türin kukkamarkkinoilta vuosi sitten punaista "sinivuokkoa"  mutta se on tainnut kadota talven myötä.

Leskenlehdet, nuo ensimmäiset kevätkukkaset, avaavat vähitellen
nuppunsa päivään ja sulkevat ne illalla.
Vähän huono kuva, mutta kyllä se leskenlehti on.

Iloitsen keväästä. Ja pääsiäisestä. Viikonloppuna pitäisi jo korkata mökkikausi. Ainakin edestakaisin. Talvirenkaat on vielä autossa, joten lunta ja räntää kun on luvattu niin ehkä pärjäillään.

Koko kevään odotus on ollut yskimistä ja väsyä.  Lämpö alakantissa. Ja kävin tohtorillakin, sydän ultrattiin ja verenpaineet mitattiin. Verensokerikin pomppii, paino pitää saada alas edes hitusen.
Olen riskiryhmää, sanoi hän. Verenpainelääkitys tarkistettiin ja kolesteroleihinkin oli pillerit tarjolla. Huomaan, miten huono kunto minulla onkaan,  puuskutan kun Simon kanssa noustaan motarin takana kallion rinnettä. Tarttis tehdä jotakin. Ihan todella.
No, ei tää valittamalla parane, hihat on käärittävä. Kun viikko toisensa jälkeen lukee tuonilmaisiin muuttaneiden duunikavereiden muistokirjoituksia, tulee väkisinkin mieleen omakin olotila. Ja se, että kotonakin jaksaa tehdä vain sen välttämättömimmän.  Pari viikkoa on pitänyt jättää laulutkin väliin, olen ollut lähinnä kyytimässä kuorolaisia kun oma ääni on ollut pihinää.

Mutta näillä mennään. Onneksi Simo vaatii kolme lenkkiä päivittäin ja minä vien koirulin aina illalla. Tulee puuskutettua edes sen verran kuitenkin. Kevätaurinko paljastaa huushollista kaikki pölyt ja hämähäkinseititkin, en oikein ole päässyt alkuun minkään paikan korjaamisessa. No, keittiön verhon pesaisin kyllä tänään aamulla.

Ja leivoin pari kääretorttua. Siinä tän päivän saldo, ei ole paljon.
Mökkireissullekaan ei tartte niin kovin varustautua, kun ei sinne vielä voi jäädä olemaan. Mutta pääsiäinen on pian. Kiirastorstain messu on koettava. Pitkänäperjantaina päivä on aina pilvinen. Mutta jospa lauantaina jo aurinko paistaisi.

Oikein ihanaa PÄÄSIÄISTÄ kaikille toivotellen

ja maistellaan mämmiä....