maanantai 16. kesäkuuta 2014

SEPRAMARKKINOILLA

Lauantaina oltiin Haminassa. Siellä Bastionin linnakkeen sisäpihalla pidettiin Sepramarkkinat. Vuorovuosin markkinat on Suomessa ja vuoroin Virossa.
Markkinaperinne on syntynyt luovutettujen saarten (Suursaari, Seiskari, Tytärsaari, Lavansaari) ja vastarannalla sijainneiden virolaisten kylien ja kuntien välille. Saarelaiset veivät virolaisille kalansaaliitaan ja saivat näiltä vastaavasti viljaa ym.

Luovutettujen saarten silloisten asukkaiden jälkipolvet vaalivat perinteitä omissa yhdistyksissään. Minusta se on tosi hienoa.
Meillä on ollut onni päästä mukaan useamman kerran näille markkinoille. Muistuu mieleeni Kundassa pidetyt markkinat, satoi kuin saavista ja monet myyjät joutuivat varjelemaan esim. upeita käsitöitään vesisateelta. Vaan nyt oli poutaa Haminassa, kolea tuuli puhalsi Bastionin "altaaseen" ja oli viedä mm. soittajilta nuotit. Tanssit kyllä kävivät pienessä tuulessakin...
Markkinaväki marssii aina alueelle upeana kulkueena, kansallipuvuissaan. Tässä kuvassa tytärsaarelaisten  nykyinen 
puheenjohtaja vaimonsa kera valmistautumassa kulkueeseen.

Viralliset puheenvuorot ja lahjojen ja vastalahjojen vaihtaminen.

Ohjelmaa oli esiintymislavalla koko ajan. No, eipä ehtinyt lava juuri viilentyä, sillä edellisenä iltana Bastionilla esiintyivät Jari Sillanpää ja Cheek. Ja hieno esiintymispaikka Bastion toki onkin.

Ja tässä Raimo-puheenjohtaja laulaa merellisiä lauluja meidän
prinssipuoliso säestäjänään. Tuuli pyöritti nuotteja niin, että piti jalalla painaa nuottitelineen jalkaa, hih.

Tarjolla oli käsitöitä, koruja, kukkia ja pensaan sekä puun taimia, perinteisiä virolaisia katajaesineitä, suomalaisia takotuotteita, muikkuja, vohveleita, metrilakua ja viipurinrinkeleitä. Sisällä Bastionin holveissa oli maistiaisin (katajasiirappia, juustoja, saaristolaisleipää, tattikeittoa) ja kaikenlaista tavaraa. Minä ostin
korvapuusteja pari pussia, sillä oltiin menossa vielä tyttärenpojan huushollia katsastamaan. Ja mukaani tarttui Persian keltainen ruusuntaimi. Toivottavasti juurtuu ja kasvaa sekä kukkiikin joskus.

Meidän loviisalaiset ystävämme olivat karavaanialueella, joten pääsimme näkemään leirintäalueen elämääkin.
Tämä kota näytti mielenkiintoiselta ja pääsimme kurkistamaan sen savuntuoksuiseen sisään. Oven yläpuolella oli iso peltinen mainos: 

Meri oli suhteellisen tyyni, silti en halunnut uimaan. Maisemat on
upeat.
Alue oli siisti, saunat ihan rannassa ja huoltopisteet myös ihan ok.
Kyllä siellä kelpaa kesää viettää.

Alueen rantakalliot ovat pöytäkallioita, olisi ollut kiva pestä siellä mattopyykkiä, niin tasainen alusta. Ja vettäkin valmiina!
Kallion halki kulki ihmeellinen juova, kuin eri kiveä konsanaan.
Jännä! 

Simo ei paljon kalliosta perustanut, poikaa kiinnosti Urkki-koira, jonka turkki - tai ei lainkaan turkkia vaan kuin säämiskää - oli pehmoista ja ihmeellistä. Ja vaikka Urkki on myös poikakoira, olivat nämä kuin veljekset ilman mitään murinoita ja ärhentelyjä.
Meitä ihmetytti, sillä aina poikien kesken on ollut kähinöitä.
Urkki oli oikein yli-innostunut, seisoi takajaloillaan jä käpitti etutassuillaan! Näytti hauskalta tempulta.

Sinne lähti Urkki omalla vaunulleen ja me jatkoimme matkaa takaisin Riston ja Kaijan vaunulle, missä meitä odotti kahvit ja maukas mustikkapiirakka. Nam.

Oli aika lähteä moikkaamaan lastenlastamme. Aika hyvin osasimme ilman navigaattoria sinne. Mutta sitten kun lähdimme
takaisin kotiin, tien piti olla suora ja selkeä Helsinkiin päin. No joo. Olihan se aluksi. Mutta moottoritien rakentamisen takia pieniä teitä risteili ja rasteili ja viitoitus oli vähän sinne päin. Me eksyttiin motarille ja kas, kierrettiin kyläpaikkamme vielä rinkiin uudestaan ennenkuin ura urkeni. Loppu hyvin, kaikki hyvin.
Mielenkiintoinen ja antoisa lauantaipäivä oli jo illassa ja markkinat nähty.

Juhannusta pitää nyt ruveta odottelemaan. On vaan aika koleaa, kuulema yöhallaakin, että villapaitoja pitänee varata mukaan.
Toki etunsa silläkin. Ehkä on vähemmän hyttysiäkin.
Muuten, arvatkaas mikä tämä vekotin on:
Tää on mun yksi tärkeistä esineistäni, sain sen muutama vuosi sitten hampurilaisilta serkuiltani. Ei, ei sillä syödä hampurilaisia.
Sillä hoidetaan hyttysenpuremia. 
Tuossa suu-osassa on pyöreä metallilevy, joka laitetaan pureman päälle ja silmäpainikkeesta painetaan, kunnes piippaa, eli on lämmennyt tarpeeksi. Ja tehoaa kyllä, ei tartte raapia puremia.
Minä olen kevään eka hyttysenpistoille kai vähän allerginen, tahtoo nousta kunnon mokkulat ihonpintaan. Mutta kutinaa ei tämän vekottimen ansiosta onneksi ole.
Myös juhannuksena tämä on minulla salaisena aseenani. Hih.

20 kommenttia:

  1. Olipa teillä mukava reisu. On hienoa että nuo poisajetut saarelaiset yhä pitävät perinettä tallella.

    Sais se kesäkin tulla tän kylmän keskelle, mutta pidetään nyt sitten vaan näitä ilmoja, ei tosiaan paljon ole hyttysiä, mutta ne mitkä ovat niin jälkiä jättävät.
    Mukavaa juhannusviikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella mukavaa, että jälkipolvet perinteitä vaalivat, harmi toisaalta, että saaret on menetetty.
      Tänään ajeltiin niemeen ja Mäntsälän tienoilla satoi rakeita, räntää ja vettä. Välillä lämpötila oli jopa 8 astetta, alimmillaan Hankasalmen tienoilla ainoastaan 4 astetta. Onneksi on nyt lämmin mökki ja sauna lämpiää....
      Suomen kesä on lyhyt ja vähäluminen, niinhän sitä sanotaan!
      Kivaa juhannuksen aikaa sinulle!

      Poista
  2. Onkin mielenkiintoinen vekotin sinulla. reissu mitä mukavin. Hyvää juhannusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä vipstaaki toimii todellakin, ei kutia puremajäljet kun niitä kuumentaa. En tiedä, saako tätä suomalaisista apteekeista.
      Samoin sinulle hauskaa juhannusviikkoa.

      Poista
  3. Voi miten mielenkiintoinen reissu! Ja mikä vekotin, tuolle olisi kyllä tyttären pihalla olon jälkeen käyttöä :)
    Ihanaa Juhannuksen aikaa teille!
    -päivi-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hamina on kiva pieni kaupunki ympyräkatuineen. Ja hieno Bastion!

      Tää vekotin auttaa puremiin, ei kutia lämmittämisen jälkeen lainkaan eikä nouse hirmuisia patteja puremista.
      Kiitos päivi, samoin teille leppoisaa keskikesän juhlaa, vaikka ilmat eivät nyt meitä suomalaisia kovinkaan helli. Räntää ja rakeita saatiin tuulilasin täydeltä tänään mökkimatkalla. Mäntsälän pohjoispuolella metsäiset rinteet olivat aivan valkoisena räntälumesta. Näytti surkuhupaiselta! Keskikesällä. Mutta me kestetään tuulet ja tuiskut!

      Poista
  4. Mukava tapahtuma nuo Sepramarkkinat. Mistähän se Sepra siihen juontuu? Leppoisaa juhannusta, vaikka kylmää säätä onkin luvasa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, aina siellä on ollut hyvä tunnelma ja paljon myyjiä sekä ohjelmaa.
      Sana sepra tulee kai sanasta söprus eli ystävä, lienee murresana.
      Seprat eli ystävät tapaavat toisiaan vuorovuosin. Hieno perinne.

      Aamulla varhain sää oli parhain, mutta sitten saatiin räntää, rakeita, lunta ja vettä niskaan ihan etelästä lähtien. Toivotaan, että edes hiukan nousisi lähemmäksi kymmentä astetta kun alimmillaan oli iltapäivällä vain neljässä. Samoin sinulle hyvää juhannusviikkoa.

      Poista
  5. Mielenkiintoinen matka teillä oli,ja paljon nähtävää.
    Hyvää juhannusta teille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan kiva Haminan reissu, aurinkoista vaikkakin tuulista ja hieman koleahko sää hytisytti. Haminan kaupunki on vuokrannut Vilniemen leirintäalueen venäläisille, jotka sitten vuokraavat edelleen suomalaisillekin karavaanareille sieltä kausipaikkoja. Aika hyvin varustettu alue, monet olivat vaununsa sinne sijoittaneet ympärivuotuisesti.
      Oikein leppoisaa juhannusviikkoa sinulle Irma.

      Poista
  6. Mukava reissu on ollut, monenlaista mielenkiintoista näissä kuvissa. Kivan näköinen koiruus tämä Urkki myöskin :) Enpäs ole tuollaisesta vekottimesta kuullutkaan, sehän onkin hyvä keksintö, niin kurjia on kutisevat itikanpuremat. Toivotaan että vähän ilmat lämpiäisi juhannukseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Urkki oli mukava tuttavuus Simolle ja myös meille. Nahka oli ihan säämiskän pehmoinen. Kiinan harjakoirillahan on tupsut korvissa ja hännänpäässä ja kintuissakin vähän, Urkilla ei ollut haivenen haiventa.

      Minulla oli aikaisemmin aina hirveät paukamat kevään eka puremista, mutta nyt käytän tätä vekotinta heti ja kutina lakkaa. Tää on kai saksalainen keksintö, luulisin. Kuumeneva läppäpää ilmeisesti eliminoi hyttysen erittämän kutinaa aiheuttavan nesteen.

      Nyt todella toivotaan lämpöisempää. Mutta sama sää kaikilla juhannuksen viettäjillä, villapaitaa tarvitaan joka puolella maata.
      Mut ei valiteta, kestetään. Nautitaan kesästä vaikka räntää sataa.

      Poista
  7. Teillä on ollut taas mitä mielenkiintoisin reissu! Ja tuo 'hyttysenpuremalaite'... enpäs ole ikinä moista nähnytkään.

    Toivottelen ihanaista juhannusaikaa! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin sinulle, Kaisa Reetta, levollista juhannusaikaa. Täällä on hyttysten armeija hyökkäysvalmiina joten tuolle vekottimelle on käyttöä.
      Edes kolea sää ei ole hyttysten määrää vähentänyt. Mutta mitäs siitä, nythän on juhannus!♥

      Poista
  8. Mielenkiintoinen postaus.
    Kerran olemme olleet Hamina Tattoossaa. Uljaat hevoset, musiikki ja juontaja Erkki Toivanen olivat upea kokemus.

    Olemme mökkeilemässä, aurinko paistaa, linnut laulavat ja takana virkistävä aamu-uinti.

    Leppoisaa juhannusta teille molemmille ja Simolle rapsutuksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juhannusterveiset mökiltä, ilma on ollut koleaa - paitsi jos aurinko paistaa - ja hyttysiä enemmän kuin lääkäri määrää. Vesi järvessä noin 10 asteista, pulahtaa voi mutta uimisesta ei voi puhua. Vaan eipä haittaa, meitä on ollut kymmenen sukuun kuuluvaa, on saunottu, syöty yhdessä hyvin ja nautittu kesästä. Ehkäpä oikea kesä vielä tulee myöhemmin.
      Mukavaa juhannuksen loppuhäntää teille, kiitos kommentista Marjatta.

      Poista
  9. Kuulostaa mukavalta tapahtumalta. Varmasti paljon katseltavaa. Meilläkin Vili hyväksyy jotkut uroskoirat kavereiksi helposti, ja toisille pitää heti alkaa rähistä, en ymmärrä miksi.
    Alkukesällä hyttystenpuremat kutisee enemmän, ja pitää laittaa voiteita tai ottaa antuhistamiinia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli ihan hauska lauantai Haminassa.
      Simo on tyyppiterrieri, ärhentää poikakoirille varmasti siitä kokemuksesta, että joutui isomman hampaisiin pienenä koirulina. Mutta tuota Urkkia Simo tervehti ilman ärinöitä. Me ihmeteltiin kovasti.

      Niin, ensimmäisten hyttystenpuremien jäljiltä nousee isot paukamat ja kutiaa valtavasti. Nyt vaikka hyttysiä on paljon, niiden puremat ei niin helposti nouse mokkuloille. Olen hoitanut niitä tuolla vekottimella, jonka lämpö eliminoi hyttysen myrkyn.

      Poista
  10. Luin ensin väärin ja ihmettelin, että mikä ihmeen seepra... Mielenkiintoinen tapahtuma!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeps, tulee sanasta söprus, en tiedä on tää murresana mutta ihan virallisesti sitä käytetään noista kyseisistä markkinoista! Paljon oli ohjelmaa ja myyjiä.

      Poista