lauantai 31. tammikuuta 2015

JIPPII!

Taisin jo kertoa, että kävin sokerirasitustestissä. Viikko sitten. Ja sittenpä soittelin terkkariin kysyäkseni tuloksia. Niin olin täpinöissäni, että pari päivää yritin soittaa terveyskeskuksen faxinumeroon, ei soineet mummeroisella hälytyskellot vaikka puhelimen hälytysääni vastaanottopäässä selvästi muuttui faxin ääneen. Nopas. Kuitekin sain kuin sainkin numeron oikein. 40 puhelua jonossa ennen minua. Painoin tähteä ja jäin odottamaan soittoa sieltä päin. Se ihana miesääni - jo aiemminkin hänen kanssaan keskustelin - kysyi henkilötunnuksen ja totesi nimeni. Jatkoi, että "edelleen se sama nainen peilistä katsoo", hih. Huumoria pitää olla, tykkäsin.  Ja sitten hän selasi tietsikaltaan labratulokseni. Ei syytä huoleen, sokeri 6.3 eikä tarvetta lääkitykseen. Hypähdin varmasti tuolissa muutaman sentin ylöspäin. Eikä helico-bakteeria myöskään. Ei muuta kuin mummo ruokavaliolla, kenties maitotuotteissa tarkempaa seulaa laktoosin vuoksi. Onpas ollut kevyt olo nyt tiedon jälkeen. Siis mielessä, ei niinkään puntarissa. Mut ei lisäpainoakaan ole kertynyt. 



Olen jo muuttanut tapojani terveempään suuntaan. Tietoisesti. 
Ja toisaalta päättänyt, etten pienistä marise. Toivottavasti pitää päätökseni. Vaikka sanotaanhan, että tie helvettiin kulkee hyvien päätösten kautta. Vai miten se ymmärtää pitäisi?
Vihannesta on pitkittäin ja poikittain jokaisella aterialla, oliiviöljy roiskuu paistinpannulle voin sijasta, makkarat minimissä. samoin perunat, riisi ja pastat. Yhdestä en ole voinut luopua: Oululaisen jälkiuunileipä. Maistuu niiiin rukiiselle ja ihanalle. Sivallus Koskenlaskijaa päälle ja nam. Käy kahvileivästä. Tänään tosin joudun koetukselle jos lähden yhden papparais-kamun syntymäpäiville, hän tarjoaa taatusti kermaista täytekakkua juhlansa kunniaksi. Saa nähdä. Kursailemaan en kuitenkaan ala, yritän selvitä pienellä murulla. Jaapa jaa, näkkileipäkin huuteli kaverilleen, joka tietä ylittäessä jäi auton alle: tulehan sieltä jo muruseni! vitsi, vitsi.

Saatiin lunta 2-3 senttiä. Silti nollassa edelleen. Hieman oli jääriitettä syntynyt avannon pintaan kun äsken sinne ahtauduin.
Simon pitää päästä ehdottomasti mukaan, alkaa hirmuinen hässäkkä kun vedän uimatossut jalkaani, koira pyörii ja häärää ympärillä haukahdellen lähtemisen iloa. Niinpä sitten yhdessä käytiin, mutta nyt minä vain veden varassa. Postauksen kuvat ovat viime talvisia, nyt ei ole läheskään näin paljon lunta.

Luin aamun lehdestä tekstaripalstat. Eräs entinen työkaverini kommentoi suomenkielen muuttuneita sanoja. Nykyisin ei kuulema sanota mukana vaan matkassa. Ja hässäkkä on hänen mielestään naisen jalkoväli. No sitä en aiemmin ollut kuullutkaan siinä merkityksessä. Näin eritavalla meille sanat - tututkin - kertovat merkityksiään.
Tekstaripalstat pitäisi nimetä marinatoreiksi. Harvemmin siellä positiivisia tekstareita näkyy. No joskus sentään kiitetään hymystä tai hyvästä asiakaspalvelusta. Mutta enimmäkseen purnataa kaikesta mahdollisesta. Se kun on nääs paljon helpompaa.

Nyt tämä lopettaa marinat tähän. Lauantai eli lördag on jo puolipäivässä ja pitää reipastua. Eli "töppöstä ja töppöstä" kuten eräs pieni herrasmies tokaisi leikkikaverilleen kiirehtiessään häntä mukaansa lähtemään. Ei muuta kuin leppoisaa lauantaita ja suloista sunnuntaita. Arki kyllä taas koittaa....




22 kommenttia:

  1. Onnea ja menestystä, terveelliset elämäntavat ne naisen tiellä pitävät;))
    Hyvää viikonloppua sinulle ja pojillesi, Anja! ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näillä mennään! Mukavaa alkanutta viikkoa sinulle! ♥♥

      Poista
  2. Hyvät sokeriarvot sinulla oli.
    Sama juttu on minulla, kun perintönä olisi 2-diabetes, mutta toistaiseksi olen liikunnalla ja ruokavaliolla selvinnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla myös sukurasitteena, mutta nyt iloitsen kun vielä vältin lääkityksen.
      Patistaahan tämä terveempään elämäntapaan.

      Poista
  3. Hyvä sokeriarvo oli sinulla, onneksi. Minulla on vuosia pyörinyt siinä 5 paikkeilla. Kyllä minua ei varmaan nosturillakaan saisi avantoon, siitä on kymmeniä vuosia kun olen käynyt, mutta en käsitä, miksi sitä niin kammoan, no, empä ole ainoa, meitä on paljon.
    Onnea sille polulle, kun elämääsi kevennät ruuan suhteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan pitää olla tyytyväinen, yritän kyllä pitää sokeriarvon alhaalla jatkossakin.
      Avanto antaa potkua päivään!

      Poista
  4. Onnittelut hyvistä labratuloksista. Oikea tuntuu olevan suunta, kukas se niin sanoikaan.
    Täällä kylä täynnä hiihtokansaa. Hyvää viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Unelma. Vähitellen mennään kohti kevyempää - tai sitten ei.
      Heikko luonne kun nääs on myös perimässä, hih.

      Poista
  5. Voi kuinka hyviä uutisia saitkaan, onnea!
    Minä sin kans viime viikolla kokeiden tulokset ja milään ei voisi olla paremmin kuin ne olivat ;)
    Ihanaa viikonloppua!
    -päivi-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellaiseen ponnistukseen kuin mihin sinä pystyit minä en kyllä pääse, mutta tyytyväinen tähänkin olen. Tsemppiä sinulle myös jatkoon, olet super.

      Poista
  6. Onnittelut huippu-uutisista! Simo varmasti touhukas talviuintikaveri. Minulla tullut nyt tässä muutaman päivän tauko poskiontelotulehuksen vuoksi. Meillä täällä lunta niin ettei meinaa mökistä ulos päästä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Lovviisa. Simo on innokas lähtemään avannolle mutta muistaa pulahduksensa ja pysyttelee vahvalla jäällä. Lunta on tullut tänne etelämpäänkin reilusti mutta loskaksi muuttuu kun plussalla on.

      Poista
  7. Onnea, Anja!!! Älä vain jätä ruisleipää pois, siinä on paljon asioita, joita elimistö tarvitsee. Jopa Cedercreuzin tutkimuksissa siitä löytyi rintasyövältäkin ehkäiseviä tekijöitä. Kunpa saisin pastahimoni hillittyä, mutta kun en, niin en. Luithan Hesarista menneellä viikolla naislääkärin jutun, jossa hän sano, että Suomessa noita kolestrolin ja sokerin raja-arvoja on koko ajan laskettu ja että ne ovat liian alhaalla. Olen täysin samaa mieltä! Ystävälläni oli kolestroli 7,6 ja häntä uhattiin lääkkeillä, mutta alan ihmisenä hän tiesi just noiden lääkkeiden haitat. Hän jatkoi kuin ei mitään golfaamistaan ja lopetti mittauksissa ramppaamisen ja voi hyvin.

    Verenpaineen kanssa on oltava tarkkana, sillä se salakavala ja voi vahingoitttaa hoitamattomana jopa näköä.

    Olen minäkin eräänlaisella kevennnetyllä, sillä tuli lyltyä Bessun kanssa vetoa...,mutta ruisleivästä päätimme kumpikin pitää tiukasti kiinni. Minulla tuo pasta ja Bessulla siideri;) Yksi saunasiideri on 300 kcl eli saman kuin viineri.

    Nyt sitten vain kevyemmin kevääseen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, en minä jälkiuunileivästä pysty luopumaankaan. Mutta vähensin kyllä. Kolesterolilääkkeet jätin suosiolla - pelottelusta huolimatta - ostamatta. Jep, luin Hesarin jutun ja voin alleviivata kaiken siinä kerrotun. Minulla vain verenpainelääke aamuisin ja näillä mennään.
      Tsemppiä sinne keskeiseen Suomeen ja aurinkopäiviä sinulle.

      Poista
  8. Olen minäkin onnistunut faksiin silloin tällöin soittelemaan;) Mitäs laittavat numerot aina vierekkäin... Avantouimareita arvostan!! Mukavaa helmikuuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tunsin itseni hölmöksi kun tajusin. Mutta opiksi otin.
      Minulla on avanto takapihan lammikossa ja aina kun huvittaa, helposti sinne pulahdan.
      Samoin sinulle!

      Poista
  9. Hyvät sokerit Sinulla. Minä en tiedä omiani, kun en ole vuosiin käynyt laboratoriossa. Jotenkin ei haluta mennä, kun ei ole oireita. Syön mitä sattuu, että parantamisen varaa olisi rutkasti. Viimeksi kun tarkistettiin, kaikki arvot olivat hyviä, mutta, mutta....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo terkkarin tädit vahtaa ihmisten sokeria ja kolesterolia. Ei minullakaan juuri oireita ollut mihinkään, vatsavaivojani valittelin. Mutta kun labralähetteessä oli kaikki, tuli jälkikontrollia.
      Toisaalta, hyvähän se on ajoissa käydä.....

      Poista
  10. Voi kun ihana uutinen, onnea, anja! :)

    Ruisleipä ja koskenlaskija on lyömätön yhdistelmä. Itsekin juon kahvini useammin voileivän kuin pullan kanssa (paitsi nyt, Ruunebergin päivän aikaan suon itselleni poikkeuksia ja sitten alkaa laskiaisaika pullineen ;))),

    Oma bravuuri on ruisleipäviipale, johon on sivautettu valkosipulituorejuustoa ja vielä tuoretta valkosipulia. pysyy flunssakin loitolla.

    Mukavaa alkanutta viikkoa ja muisku Simolle!

    VastaaPoista