maanantai 27. huhtikuuta 2015

LUETTUA JA LAHJUKSIA

Aika vähiin on lukemiset nyt jääneet, kun on reissattu ja kevättyöt painaa päälle. Automatkalla lukaisin kirja Lunta, sanoi perhonen.
Ostin kirjan paikallisen kirjaston tyhjennysmyynnistä ja kirjan lukeminen pysähdytti monesti ajattelemaan, millaisen lapsuuden monet joutuvat kokemaan. Hylätyksi tuleminen syö itsetuntoa ja vaikka sitten uusi koti olisi miten rakastava ja ymmärtävä tahansa, nuori kokee syrjäytymistä eikä usko läheisten rakkauteen.


Kirjan on kirjoittanut pastori Marjatta Koskenvesa, joka kertoo tyttärensä Päivin tragediasta. Päivi tule perheeseen perheen oman tyttären Kaisan tilalle tämän menehdyttyä syöpään vain nelivuotiaana. Perheeseen kuului myös kolme poikaa.
Kaksivuotiaana perheeseen tullut Päivi oli syntynyt keskosena ja sen jälkeen häntä oli hoidettu lastenkodissa.
Perheessä koettiin nuorten kaikki kasvukivut nimenomaan Päivin kautta. Kolme omaa poikaa tietenkin tarvitsivat kasvuunsa tukea, mutta eniten sitä tarvitsi Päivi.
"Kuinka paljon surua pienessä sielussa. Miten osaisi nyt puhella tarpeeksi tarkkaan ja ymmärtäen? Marjatan oli pakko hiljaa rukoilla viisautta.
- Äidin sydämessä on rakkautta pyöreä pallo. Kato nyt, tällanen ympyrä. Tommonen kimpale on rakkautta sinuun, tuossa on poikien palat. Huomaat sä, jokaisen pallo voi kasvaa ja kasvaa. Yhtäaikaa voi rakastaa montaa.
Hiekkaan oli syntynyt piirros, jota he yhdessä tutkivat hyvän aikaa.

Päivin elämä kävi nuorena kaikki variaatiot. Hän kulki jengeissä, missä ei syljetty pulloon. Jossakin vaiheessa hän tuli uskoon, kävi Vivamossa leirillä, toimi isosena jne. Mutta usko välillä horjui ja
mieliala painua niin alas kuin mahdollista ja vanha jengi kutsui häntä taas. Elämän vuoristorata tuli tutuksi myös perheen toisille jäsenille, huoli ja epävarmuus ja toisaalta ilo ja usko tulevaan vuorottelivat. Päivi sai työpaikan pesulasta ja oli onnellinen omasta rahastaan. Säästöillään hän osti moottoripyörän, jolla ajeli perheen kesäpaikkaan ja takaisin sekä tapasi myös kauempana asuvia kavereitaan. 

Päivin kurssi oli päättymässä ja perhe suunnitteli tulevansa onnittelemaan ja kurssin päättäjäisiin. Päivi varmisti vielä puhelimitse, että kaikki ovat tulossa. Perhe oli kuitenkin sitä ennen menossa hautajaisiin. Päivi oli puhelimessa itkuinen ja masentunut.
Pihasta lähdettäessä Marjatan miehellä Eskolla oli kummallinen tunne, ihan kuin joku olisi käynyt autotallissa. Mutta kun hän vilkaisi sinne, kaikki oli ihan ok, myös moottoripyörä oli paikoillaan.

Hautajaisissa he näkivät poliisiauton oman autonsa vieressä. Olivatko parkkeeranneet väärin? Eskolle poliiseilla oli asiaa ja hän lähti puhelimeen. Kun Esko palasi, hän oli kasvoiltaan ihan harmaa. Hän käveli Marjatan luo ja kumartui sanomaan kuuluvalla äänellä:  - Tuli ikävää kerrottavaa. Poliisi ilmoitti, että meidän tytär on löydetty kuolleena.

Päivi oli syyttänyt itsensä autotallissa ja palanut tunnistamattomaksi.
- Minun on ikävä sinua, Päivi, ikävä myös sitä elämää, mitä sinulla olisi voinut olla! Marjatta käy vuoropuhelua myös Jumalan kanssa.

Kirja jätti paljon ajattelemisen aiheita. Koskettava se oli sikälikin, kun oma nuorimmaiseni siirtyi tuonilmaisiin vain vähän yli neljäkymppisenä. Marjatta Koskenvesa kertoo oman perheensä tapahtumista, arkipäivästä, iloista ja murheesta. Kuitenkin päällimmäiseksi jää hänelle kiitollisuus niistä vuosista, jotka Päivi kuului heidän perheeseensä. Perheen rakkaus ei kuitenkaan voinut tyttöä pelastaa. 
Äidin voimakkaasta puheenvuorosta huolimatta kirja on myös Päivin oma puheenvuoro ikätovereilleen.
Kannattaa lukea!

Toiseen asiaan:  Huomenna täyttää ystävämme taata vuosia.
Lähetänpä hänelle onnittelut tässä samantien. Ja kiitokset vielä Simon hellästä hoidosta ja myös ötökkähotellista. Se saa paikkansa mökillä. 


 Eräs ystävättäreni täytti tasavuosia sunnuntaina, ei juhlinut mutta aion kyllä piipahtaa viikolla häntä moikkaamassa.
Kyllä me kaikki ikäännymme vuorollamme. Ei paha. 

Onnea vaan molemmille päivänsankareille. Paistakoon päivä poluillenne!



19 kommenttia:

  1. Herttinen sentään: V. täyttää ehkä pyöreitä?

    Rankka kirja sinulla on ollut reissukirjana.

    Amaryllis toi nyt mieleeni, että olen nyt kivattanut jouluamaryllisten sipulit, ja laitan ne kohta paperipussiin ja kellariin. Katsotaan, että tuleeko niistä tulevan jouluna mitään eli yrittänyttä ei laiteta.

    Mukavaa huhtikuun loppua teille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. puolipyöreitä vasta. Niinpä, kirja oli tosi rankka mutta elämä on.
      Ahkera sinä, toivottavasti amarylliksesi tulevana jouluna kukoistavat. Minulla ovat vielä joululta ruukussa enkä niitä ole kastellut.
      Samoin sinne iloista vappua ja aurikoista kevättä sitten kun räntäkuuroja on saatu tarpeeksi....

      Poista
    2. Anja, sinä viisas, kerro nyt, saako niistä syksyllä ruukkuun istuttamalla uudet joulukukat? Joskus jätin ruukkuun ja kastelematta, mutta ei niistä ikinä tullut mitään. Kerran vein suvella uloskin ja jätin sinne koko kesäksi, muuta ei tullut kuin lykkäsivät vain lehteä lehden perään. Mikä ihmee taika siinä olisi, että saisi ne sipulit säilymään ja uudellen hyödettyä. Jotenkin niin tuhlausta heittää pois kolme jättisuurta sipulia, joiden sisällä asuu valkoisen joulukukan taika...

      Nyt paistaa aurinko, mutta kylmä yö on seuraava.

      Kiitos samoin teille! ♥♥

      Poista
    3. Hei Leena. Anna amaryllisten vielä olla entisissä oloissaan ja vie kesäksi ulos varjoisaan paikkaan. Syksyllä sitten kun lehdet ovat jo kellastuneet (varo pakkasta kuitenkin) ota sipulit ja istuta uuteen multaan ja odottele kasvun uudelleen alkamista. Postauksessani helmikuun 7. päivä Amarylliksen jatkohoito olin googlettanut asiantuntijoiden neuvoja sipulista uuteen kasvuun. Kurkistapas sinne. Nyt kuitenkin kesäksi vie ruukut ulos varjoisaan ja ota syksyllä sisään uuteen multaan. Kyllä ne siitä. Minulla on vielä ruukussa sisällä odottamassa leppoista kesäsäätä ja pihapensaan juuren varjoa. Jos niitä kastelee, eivät tahdo luopua lehdistään.
      Uskotaan vaan uuteen kukintaan, valkoinen amaryllis on niiiin ihana.

      Poista
    4. Anja, minä olen ne sipulit ottanut ruukuista jo kuukausi sitten ja nyt pakko laittaa paperipussiin. Kokeilin aikaisemmin tuota ulosviemistä, mutta ne vain siellä tekivät lehteä lehden perään, eivätkä kukkineet syksyllä edes sisälletuotuina. Ulkonakin sataa, siis vaikka niitä ei kastelisikaan...Ja sitten ne hemetin lehtokotilot. Onneksi annoin sinulle sen ristinummen ennen näitä kotilovuosia. Tiisatiana tosin ystäväni noutaa minulta syreneeti, joukossa yksi harvinaisuus, mutta hänelle on niitä lähipitäjässä jo omasta takaa, kotiloita nimittäin. R. pakkaa peräkärryä, kun me naiset lähdemme Viherlandiaan lounaalle ja siellä minua odottaa helmiorapihlaja, jonka saan lahjaksi. Ei paha päivä!

      Valkoinen amaryllis tekee juhla, tuo joulun, siinä on jotain kauniin ylellistä...

      <3

      Poista
  2. Rankka kirja, mutta varmasti lukemisen arvoinen, kiitos kun toit teoksen esille. Aloitin tänään Elina Hirvosen kehuttua uutuutta Kun aika loppuu. Sain Katjalta, joka arvioi sen loistavaksi, rankka aihe siinäkin...

    Hyvää vappuviikkoa teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirja oli pakko lukea yhtäsoittoa alusta loppuun. Vähiin on lukemiset nyt jääneet, enemmän aikakauslehtiä selailen. Pihalla on paljon tekemistä mutta vähitellen tehdään.
      Samoin hyvää vappua, me ajellaan niemeen simalle.

      Poista
  3. Varmasti lukemisen arvoinen on tuo kirja. Ihmiselämä on joskus niin arvaamaton. Kaikkien polku ei ole kovin siloinen.
    Oikein hyvää Vappuviikkoa teille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mummeli, mukavaa vappua sinulle ja kiitos kommentista!

      Poista
  4. Tosi rankkaa kirja on sinulla ollut luettavana. Elämä on joskus vaikeaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiinnostava kirja joka tositapahtumia eikä fiktiota.

      Poista
  5. Varmaan mielenkiitoinen kirja. Mukavaa Vappuviikkoa:)

    VastaaPoista
  6. Voi miten koskettavaa tekstiä...kirja on varmasti lukemisen arvoinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirja teki lähtemättömän vaikutuksen. Ehkä raskas lukea kuitenkin.

      Poista
  7. Onnittelut on välitetty taatalle. Kiitos teille. On tapahtunut kaikenlaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä että kortti viimein löysi perille vaikka myöhästyikin. Ollaan yhteyksissä.

      Poista
  8. Mukavan näköinen ötökkähotelli.
    Hauskaa vappua sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jess, ilahduin kovasti ötökkähotellista kun sen taatalta sain.
      Mukavaa - ja lämpöisempää - vappua sinne länteen.

      Poista