maanantai 24. elokuuta 2015

KESÄN LÄMPÖISIMMÄT

Torstaina tuntui, että on pakko päästä niemeen. Prinssipuolison kokous kesti ennakoitua pitempään, mutta hämärissä noustiin vankkuriin ja suunta kohti pohjoista. Iltataivas Hartolan paikkeilla oli värejä täynnä, kuvat otin auton sisältä joten eivät nyt ihan timmikuvia ole. 

Koko alkukesä kitistiin kylmää ja sateista säätä. Nyt on vissiin kitinä kuultu ja annettu niin kesäistä ettei ikinä. Auringon paiste on ollut ihan pistävän lämpöistä, järven vesi lämmennyt uimakelpoiseksi. Aivan mahtavaa päästä uimaan paitsi heti aamulla myös useita kertoja päivän mittaan. Ainoa haittapuoli on, että kasvimaa ja kukat alkavat nuokkua kuivuutta ja vaativat kastelua, joka tosin on helppoa kun ottaa kastelukannun käteen, järvessä vettä riittää kyllä.

Mustikoiden säilöminen jo riittää, vaikka  vielä napattiin reilu ämpärillinen lauantaina kun osuttiin todella hyvään varvikkoon.
Tuli mieleen sananlasku, että ahneella on tietynlainen loppu!
No, sitten pari päivää istuttiin mustaherukkapensaissa ja illat pyöritettiin Mehu-Maijaa kenttäkeittiön levyllä. Mehut on pullotettu ja sen suhteen talvi voi tulla. No ei vielä kuitenkaan.

Ulkona on nyt ihanan leppoisa ilta, kuunsilta ulottuu aivan meidän laiturille asti. Kun etelässä on jo pilkkopimeää, täällä sisemmässä Suomessa vasta hämärtää. Ja aamuisin on mukava herätä auringon nousuun järven takaa aamusumun hälvetessä ja avatessa maisemaa saareen asti. Vaan asialla on toinenkin puoli: syksyn kylmetessä on mukava asua keskuslämmitystalossa katuvalojen valaistessa kulkutietä. Tämän ikäisenä voisi nimittäin kompuroida puun juuriin pihapoluilla ja liukastua laiturilta...hm. 

Lämmin ilma on saanut viimeiset perennat kukkimaan. Ja ruusut.
Vaalean peittoruusun istutin keväällä ja nyt se kukkii täysillä.
Ja tämäkin ruusu avasi ensimmäisen kukkanuppunsa:

Ritarinkannukset kukoistavat, tosin sininen ja valkoinen alkavat olla jo loppuvaiheessa:


Olen nähnyt täysin punaisen ritarinkannuksen jossakin lehdessä, sen vielä haluaisin tähän joukkoon.

Iso hirvenjuuri on perhosten ja mehiläisten mieleen.

Ja joutsenet, uskaltavat tulla aivan laiturin viereen iltaisin aterioimaan ja nostamaan räpylät ja pyrstöt ilmaan pystyyn.


Näitä uljaita lintuja kuvasin ikkunan läpi, joten kuvien laatu on sen mukainen.

Simo päivystää pihassa päivällä, iltaisin poika on pötköttämässä etukäpälät ristissä mökin sohvalla.
Näissä maisemissa on nautiskeltu kesän lämpimimmistä päivistä nyt elokuun lopulla. Hyvää ei koskaan odota liian kauan.


Oikein leppoisaa elokuun viimeistä viikkoa kaikille, pian siirrytään syyskuuhun.
Tää lähtee nyt prinssipuolison ja Simo-koirulin kanssa saunaan.....

15 kommenttia:

  1. Kylläpä onkin perhoset tykästyneet noihin keltaisiin kukkiin, oikein joukolla ovst niihin lehahtaneet. Kauniita kuvia ja joutsenet upean näköisiä, kuinkas muutenkaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo keltainen hirvenjuuri on oikea perhosten ja mehiläisten lempparikukka. Lämmin sää houkutteli perhoset parveilemaan. Ja joutsenperhe oli jokailtainen näky meidän mökkirannassa.

      Poista
  2. Kauniita kukkasia ja ihanat joutsen kuvat:)

    VastaaPoista
  3. Kauniita kuvia!
    Kylöä meitä on nyg säiden suhteen hellitty. Mekin viikonloput mökillä ja on niin ihana, kun ei tartte välikalsareita pukea ;)
    Mukavaa vikkoa!
    -päivi-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi lämpimien päivien jälkeen tuntui mukavalta kun sadepisaroita tänään tuli rutikuivaan maahan. Eilen oltiin vielä mökillä ja olin koko päivän ulkona ja sain vissiin auringonpistoksen. Alkoi huipata mummelia oikein roimasti.
      Samoin sinulle kivat elokuun vimppapäivät.

      Poista
  4. Paistaahan se päivä joskus risukasaankin ja Suomeenkin tulee kesä. Ihme, että siellä oli alkukesä niin huono, vaikka minä en ollut siellä, mikä olisi aina takuu huonosta ilmasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä olikin koko kesä yhtä vesisadetta ja koleaa säätä, nyt tuntui mukavalta kokea oikeaa kesää. Onko niin, että sinulla aina huono mäisä sään suhteen Suomessa? Minä taas olin syksyllä Berliinissä ja vaikka tuuli pyyhki puiden lehtiä kadulla, minusta siellä oli mukavaa ja leppoisaa ilmaa.

      Poista
  5. Ihanaa elämää ja kauniita kukkia. Ja vielä perhosiakin! Niitä ei ole paljon tänä kesänä näkynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesäinen lämpö helli viimein. Ja jotkut kukkasista vielä avasivat loistonsa niemessä. Ja perhoset, niitä lenteli parvissa vielä, nekin nauttivat kesäisestä säästä. Nyt tänään jo sadetta saatiin täällä kotona, sekin tuntui ihan mukavalta.

      Poista
  6. Upeaa joutsenet noin lähellä ja mikä ihana kukkaloisto

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kosotäti, kyllä minustakin joutsenet on aivan upeita lintuja. Ja kolme kurkiperhettä huuteli toisilleen järven yli, lisäksi näin viimein tänäkin kesänä järvellä harmaahaikaran. Harmi, ettei sillä näkynyt puolisoa.

      Poista
  7. Onpa ihania kukkia ja joutsenia, puhumattakaan Simo-koirasta <3. Ihanat värit tuossa yläkuvassa. Itsekin kuvasin joskus liikkuvasta autosta kun tien kumpaankin reunaan oli laitettu ulkotulia. Ei ihan otos onnistunut. Liekeistä tuli kuin kysymysmerkkejä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun Mesis tulit kommentoimaan. Tämä on minun kesämaisemaani josta ammennan voimaa talven varalle.
      Liikkuvasta autosta kuvaaminen minun pienellä Ixuksellani on aika haasteellista eikä sillä tarkkoja kuvia tulekaan.
      Tule toistekin kurkkaamaan blogiini!

      Poista
  8. Huh, kun pelkäsin jo että missä Simo on, onneksi se löytyi täältä...Ihana juttu:)

    VastaaPoista