maanantai 17. elokuuta 2015

HAIPAKKAA

Liekö syynä kesäinen sää vai mikä, mutta nyt on mummelilla ollut vientiä. Keskiviikkona tanssitettiin ikäihmisiä ensin päivällä, sitten illemmalla yriteltiin yhteislauluja jokirannassa, harmittavasti juuri kesken kaiken alkoi sataa ja nuotit ja soittimet piti kerätä oitis sateensuojaan. Siksikin harmitti, kun melkoisesti lauluporukkaa oli tullut paikalle. Mutta sää oli mikä oli, vaikka koko päivän porotti mitä lämpöisin aurinkosää. Ja tietysti sitten torstaina taas aurinko lämmitti koko naamallaan.
Kuvassa vielä Fredrika Runeberg-laiva lipui ohi ennen sateen alkamista.

Ja miksikö haipakkaa. No, minä olen taputellut kongarumpujani prinssipuolison takana tansseissa. Jopa niin, että sain nimenomaisen kutsun syksyllä eräisiin pippaloihin puolison mukana rytmittämään.
Vähän hauskaa!
Torstaina eestaas pääkaupungissa, sitten paikallisessa pankissa ja sitten kamat kassiin ja menoksi. Mukaan niemen nokkaan lähti eräs suht. vaikeasti liikkuva mieshenkilö, jonka tukihenkilönä prinssipuoliso on toiminut vuosikaudet. 

Niemessä sitten tavanomaiset systeemit. Nopeasti menivät vähät päivät ja sunnuntaina heti aamupalan jälkeen tielle. Kun iltapäivällä oli meidän seurakunnan leirikeskuksessa seurat ja puolison siellä piti säestämän virret ja muut.

Seurossa oli neljä pappia puhumassa, tarjolla sanan lisäksi maukkaita karjalanpiirakoita ja omenapiirakkaa kera kahvin. Kuvassa ruandalainen lauluryhmä, joka esitti vauhdikasta musiikkia meille hitaille hämäläisille. Ei heistä kukaan tikkujäykkänä seisonut vaan musiikin mukana liikkuivat koko ajan ja heidän esityksensä oli täynnä iloa ja ylistystä.

Tässä veisataan virttä haitarin säestyksellä. Sopi paremmin kuin hyvin kesäiltaiseen tunnelmaan.




Karijärvi on kaunis ja korvaamaton. Kuvat on ns. vanhalta puolelta. Kuinka ihmeessä seurakuntayhtymä on päättänyt sen myymisestä. Ennemminkin sitä pitäisi markkinoida paremmin, se on kaupungista kävelymatkan päässä, rauhallinen luonto ja järvenranta, sauna ja uintimahdollisuus. Viihtyisä ja tärkeä monelle kaupunkilaiselle. Monet ovat juurtuneet paikkakunnalle ja Karijärveen kuin tämä mänty Karijärven rantakalliolla.
No,  parin päivän päästä nähdään, riittääkö voima päättävissä elimissä pysäyttämään myyntihankkeet, joita virkamieskunta tarmolla vie eteenpäin seurakuntalaisten vastustuksesta huolimatta.

Sunnuntain iltapuoli meni sitten pensasmustikoiden poimimisessä.
Ja tänään puhdistettiin herukkapensaita. Onneksi ei nyt niin hurjasti ole satoa niissä. Kun tuo puoliso on superinnokas marjastaja ja  mustikoita on kertynyt pakastimet täyteen. Pesin aamulla äitini vanhan Rosenlewin. Se on käydä porskuttanut kuistilla useana syksynä varalla ja hyvin lähti hyrryttämään tänäänkin pesun jälkeen. Vanhassa vara parempi, se pitää kyllä paikkansa jos verrataan näihin uusiin ja paljon elektroniikkaa sisältäviin laitteisiin. Tilanpuutetta helpottaa aina ystävä kylmälaukkunsa kanssa. Ja perheenjäsenille lähtee mukaan mustikkapussukoita.
Hyvä näin.
Loppuun on hyvä postata pienen kuonolaisen kuva. Meidän oma Simo-poika, mamman lullukkapoika. Kuinkas muuten! Mukana haipakassa...



12 kommenttia:

  1. Syvä ihailuni siitä, miten sinä jaksat pyyhältää tarmolla paikasta ja tapahtumasta toiseen. Ei taida sammal päästä kasvamaan.
    Syksyisin sitä aina kaipaa lisäpakastinta. On minullakin toivelistalla joka syksy, mutta toistaiseksi täytyy yrittää syödä tuoreena mahdollisimman paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Osakainen, tämä pyyhältäminen on tullut aikanaan elämäntavaksi ja on jo aika paljon hiljentynytkin. Mutta totta on, ettei sammal ehdi juurtumaan...

      Kyllä meilläkin popsitaan kaikenmaailman marjat tuoreina mutta kun on noita pensaita pihan ympäristössä ja mustikkasieppari-mies niin pakastimet täyttyy. Varalla onneksi tuo äitini liki kolmevuosikymmentä sitten minulle jättämä pakkasarkku, toimii hyvin terassilla ulkoilmassakin.

      Poista
  2. Miten ihmeessä jaksat tuon kaiken menon? olet kyllä oikea tarmonpesä.
    Hyvää kesän jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi mummeli, kyllä minä oion mutkissa melkoisesti. Ja näkisitpä miten huusholli pyörii itsekseen, kerään aina tarvittavat kamppeet mukaan ja mökillä sama juttu. Pesukone ja astianpesukone pyörivät tiuhaan, jotenkin olen oppinut rationalisoimaan isompia asioita ja pieniltä sulkemaan silmät, hih.
      Samoin sinulle kesäpäiviä vaikka elokuu.

      Poista
  3. Tuohan pitää mielen virkeänä kiva kun jaksat touhuta saat toisillekin hyvän mielen. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ritva, sehän se on paras palkka kun saa toisten mielen hyväksi ja ikäihmiset liikkumaan, tanssimaan ja laulamaan yhdessä. Me on luvattu jatkaa kerran kuukaudessa toistaiseksi mm. näitä tansseja.

      Poista
  4. Tosi haipakkaa huh huh :) aika mainio tuo haitari ja virsi yhdistelmä, tykkäisin varmasti jos kuulisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haitari sopii hyvin säestyssoittimeksikin. Meillä on myös stämmiharmooni, mutta sen kuljettaminen on vähän hankalampaa kuin haitarin, joten harvemmin se on mukana.
      Kyllä haitari on melkoisen monipuolinen soitin.

      Poista
  5. No kyllä on sinulla kiirettä. Karjalanpiirakoita alkoi tehdä mieli :)
    Kaunis paikka tuo seurakunnan, hienolla paikalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, kiire on miten sen nyt ottaa, organisointia toki tarvitaan. Karjalanpiirakat munavoilla ja päälle muutama etikkakurkun viipale, nam.
      Seurakunnan virkamiehet ja osa luottamushenkilöistä haluaisi laittaa kurssikeskuksen rahoiksi, mutta vievät samalla toimintamahdollisuudet varsinkin nuoriso- lapsi- ja perheleireiltä. Viimeiseen virteen asti sitä kyllä vastustamme.

      Poista
  6. Eikös olekin vian kiireistä;) Hyvä kun ehtii 'kissa' sanoa.

    Meilläkin äidin ikivanha Rosenlew käynnistettiin ja se on nyt täynnä mustikkaa, sillä Lumimies on ollut ahkerana. Mun polvi ei näitä vuoristoseutuja kestä, kun saan kiivetä, mutta en laskeutua eli sinne vuorelle sitten jäisin...

    Myytiinhän Keuurullakin upea, upea Pöyhölä, entinen pappila, myöhemmin kansainvälsiten rippileirien pitopaikka, jonka myös oma tyttäremme kävi. Kaikissa kunnissa kaikki nyt laitetaan lihoiksi.

    Kanustia elokuun jatkoa ja huumaa kuumaa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vauhtia on ollut ja vastapainoksi todella lämmintä, kesäisempää kuin koskaan. Mustikka on sellaista superfoodia, että piti vielä pinkaista ämpärillinen pari päivää sitten kun hyvä paikka osui kohdalle.

      Karijärven myyntiin taitaa tulla aikalisä, kun kirkkovaltuusto palautti asian.
      Jospa järki voittaisi ja tämä ihana virkistyspaikka jäisi sittenkin seurakuntalaisten käyttöön.

      Aurinkoa päiviisi - vaikka puolesta viikosta jo sataa. Ehkä onneksi.

      Poista