Kiltti aviomies keittiön lattiaa luututessaan: - Se on loppu nyt! Vaimo oitis kuultuaan miehen puuskahduksen tulee kysymään: - Mikä on loppu? johon mies vastaa nöyrästi: - Mäntysuopa rakkaani, mäntysuopa!
(Nämä piparit eivät tosin liity vitsiin, vaan ne on Roosa leiponut jouluaterian paikkamerkeiksi!)
Tämä vanhahko vitsinpoikanen tuli mieleeni eilen saatuani viimeisen sukkaparin valmiiksi Tallinnan matkalla. Myönnän, että jo vähän tuskastuttikin tikuttaminen, onpa noita sukkapareja tullut tänä syksynä täydet 25 paria ja lisäksi kolmet lapaset. Kaikki onneksi kelvanneet, jäljellä vain nämä kolme paria, joista luumunpunaiset neuloin eestaas reissatessa eteläisempään.
Sää Tallinnassa oli yhtä sateinen kuin kotonakin. Eipä se meitä juuri haitannut, kuljettiin ratikalla ja bussilla enimmäkseen etapista toiseen. Tavattiin tuttavapariskunta, jonka kanssa kävimme syömässä Liisu juures Raatihuoneentorin laidalla. Torilla oli täysi joulumarkkinameno vesisateesta huolimatta. Vetonaulaksi oli tuotu Lapista kaksi poroa aitaukseen kojujen keskelle. Joulupukkia ei enää näkynyt, onhan joulu jo ohi.
Koska yövyimme Tallinnassa meillä oli hyvää aikaa käydä Rocka al Maren ostoskeskuksessa kiertelemässä. Ihmetyttää, mistä sinne riittää asiakkaita jatkuvasti. Kun muitakin isoja ostoskeskuksia on kaupungin läheisyydessä. Alennusmyynnit olivat parhaimmillaan kaikissa liikkeissä, harmi vaan, ettei oikein ollut tarvetta hankkia mitään. Pari "mariskoolia" ostin, sinisen ja rubiininpunaisen. Eivät olleet Iittalaa tietenkään. Ja Simolle ja Elvikselle eläinkaupasta raksuja ostimme myös. Uusi kiva ruokapaikka löytyi seuraavana päivänä; Vapino heti Nordean takana vastapäätä Virukeskusta. Suosittu, edullinen ja nopea. Sinne päätimme käydä uudestaan ensi kerralla.
Loppu on tämä vuosi 2011 myös. Ilta vetelee viimeisiään ja ilotulitteita ammutaan jo hetkittäin. Kaikilla ei hermo riitä keskiyöhön asti. Simo lähtee aina käyntiin pamahduksen kuuluttua sisälle asti. Paljon saa koiruli haukahdella ennen aamukahta, jolloin pitäisi rakettien ampumisen loppua. Jos loppuu.
Vuoden tapahtumat alkavat hautautua ajan virtaan ja pulpahtelevat sitten sieltä myöhemmin eri yhteyksissä. Kokonaisuutena vuosi on ollut melkoisen tavanomainen, mitäpä sitä eläkeikäisellä enää on kovasti kohokohtia elämässään. Johtuukohan siitä, että ei ole enää niin kova elämännälkä. Vaihe fading on alkanut näköjään. Tavoitteita silti vielä tulevaan on. Lupauksia ei kannata antaa muuta kuin yleisluonteisesti; otan enemmän muita huomioon, pyrin pitämään mölyt mahassani vaikka tiukkaakin tekisi, yritän ottaa tapahtumat riittävän rennosti (Simosta oppia) ja hoidan omaa terveyttäni ja pyrin kaikinpuolin voimaan hyvin sekä vältän kolhimasta lähi-ihmisiäni. Ihan vaan tavoitetasolla nämä kaikki.
Läheisyys lämmittää! Siinäkin voisin koirulipojasta ottaa oppia.
Joulun alla Vuokatissa oli iltaisin aina jotakin tekemistä ja Simo odotti malttamattomana; Etkö jo tule nukkumaan!
Käpertyi sitten tiukasti kylkeeni peiton alle kuorsaamaan. Ottaa myös torkut prinssipuolison kainalossa kotona.
Tätä rentoutta pitäisi tavoitella myös itse. Käpertymistä hyvän kirjan kanssa torkkupeiton alle ja jättää "kauaksi kavala maailma". Lukemattomia kirjoja on kertynyt jo vinot pinot.
Syksyn harmaus jatkuu. Eilinen vesisade on ohi ja aamulla pakkasta pari astetta; maassa hitusen harmaata härmälunta. Juuri sen verran, että kuistin lattialle jää pikkuruiset koiran tassunjäljet Simon kulkiessa. Voi olla, ettei enää suuria lumikuormia tänä talvena ehdi tulla. Urheiluvälinekaupat on harmissaan, liekö myyneet yhtään suksiparia. Täälläkin joulupukin asussa eräs nuorehko mies hiihti vesisuksilla pitkin jäätöntä jokea jouluviikolla. Niin voi maailma muuttua.
Joulun jälkeen aina ihmetellään, miten muutamassa päivässä on tullut lisäkiloja. Mutta onko iloja ilman kiloja? Onneksi jouluruuat on syöty ja arki palaa.
Tänäiseksi jälkiruuaksi tarjosin "joulumämmiä". Liotin kuivattuja luumuja miedossa sokerivedessä, laitoin ne blenderiin, tetra kuohukermaa, loraus tummaa rommia ja toinen loraus kuusenkerkkäsiirappia. Blenderi pyörimään ja kas, mämmi oli valmista. Päälle pakasteesta sulatettuja itse poimittuja lakkoja. Hyvää myös kermamaidon kanssa. Joulumässäilyt on hyvä päättää tähän mämmiin.
"Vuosi vanha vaipuu hautaan riemuineen ja murheineen. Ihmissydän puhkee nöyrään rukoukseen, kiitokseen. Oi jos vuosi alkava oisi Luojan siunaama" on lainaus vanhasta virrestä.
Toivottelenpa kaikille oikein leppoisaa vuodenvaihdetta ja kaikkea hyvää tulevalle uudelle vuodelle. Uusi vuosi ja vanhat kujeet blogimaailmassa.
Tämä vanhahko vitsinpoikanen tuli mieleeni eilen saatuani viimeisen sukkaparin valmiiksi Tallinnan matkalla. Myönnän, että jo vähän tuskastuttikin tikuttaminen, onpa noita sukkapareja tullut tänä syksynä täydet 25 paria ja lisäksi kolmet lapaset. Kaikki onneksi kelvanneet, jäljellä vain nämä kolme paria, joista luumunpunaiset neuloin eestaas reissatessa eteläisempään.
Koska yövyimme Tallinnassa meillä oli hyvää aikaa käydä Rocka al Maren ostoskeskuksessa kiertelemässä. Ihmetyttää, mistä sinne riittää asiakkaita jatkuvasti. Kun muitakin isoja ostoskeskuksia on kaupungin läheisyydessä. Alennusmyynnit olivat parhaimmillaan kaikissa liikkeissä, harmi vaan, ettei oikein ollut tarvetta hankkia mitään. Pari "mariskoolia" ostin, sinisen ja rubiininpunaisen. Eivät olleet Iittalaa tietenkään. Ja Simolle ja Elvikselle eläinkaupasta raksuja ostimme myös. Uusi kiva ruokapaikka löytyi seuraavana päivänä; Vapino heti Nordean takana vastapäätä Virukeskusta. Suosittu, edullinen ja nopea. Sinne päätimme käydä uudestaan ensi kerralla.
Loppu on tämä vuosi 2011 myös. Ilta vetelee viimeisiään ja ilotulitteita ammutaan jo hetkittäin. Kaikilla ei hermo riitä keskiyöhön asti. Simo lähtee aina käyntiin pamahduksen kuuluttua sisälle asti. Paljon saa koiruli haukahdella ennen aamukahta, jolloin pitäisi rakettien ampumisen loppua. Jos loppuu.
Vuoden tapahtumat alkavat hautautua ajan virtaan ja pulpahtelevat sitten sieltä myöhemmin eri yhteyksissä. Kokonaisuutena vuosi on ollut melkoisen tavanomainen, mitäpä sitä eläkeikäisellä enää on kovasti kohokohtia elämässään. Johtuukohan siitä, että ei ole enää niin kova elämännälkä. Vaihe fading on alkanut näköjään. Tavoitteita silti vielä tulevaan on. Lupauksia ei kannata antaa muuta kuin yleisluonteisesti; otan enemmän muita huomioon, pyrin pitämään mölyt mahassani vaikka tiukkaakin tekisi, yritän ottaa tapahtumat riittävän rennosti (Simosta oppia) ja hoidan omaa terveyttäni ja pyrin kaikinpuolin voimaan hyvin sekä vältän kolhimasta lähi-ihmisiäni. Ihan vaan tavoitetasolla nämä kaikki.
Joulun alla Vuokatissa oli iltaisin aina jotakin tekemistä ja Simo odotti malttamattomana; Etkö jo tule nukkumaan!
Syksyn harmaus jatkuu. Eilinen vesisade on ohi ja aamulla pakkasta pari astetta; maassa hitusen harmaata härmälunta. Juuri sen verran, että kuistin lattialle jää pikkuruiset koiran tassunjäljet Simon kulkiessa. Voi olla, ettei enää suuria lumikuormia tänä talvena ehdi tulla. Urheiluvälinekaupat on harmissaan, liekö myyneet yhtään suksiparia. Täälläkin joulupukin asussa eräs nuorehko mies hiihti vesisuksilla pitkin jäätöntä jokea jouluviikolla. Niin voi maailma muuttua.
Joulun jälkeen aina ihmetellään, miten muutamassa päivässä on tullut lisäkiloja. Mutta onko iloja ilman kiloja? Onneksi jouluruuat on syöty ja arki palaa.
Tänäiseksi jälkiruuaksi tarjosin "joulumämmiä". Liotin kuivattuja luumuja miedossa sokerivedessä, laitoin ne blenderiin, tetra kuohukermaa, loraus tummaa rommia ja toinen loraus kuusenkerkkäsiirappia. Blenderi pyörimään ja kas, mämmi oli valmista. Päälle pakasteesta sulatettuja itse poimittuja lakkoja. Hyvää myös kermamaidon kanssa. Joulumässäilyt on hyvä päättää tähän mämmiin.
"Vuosi vanha vaipuu hautaan riemuineen ja murheineen. Ihmissydän puhkee nöyrään rukoukseen, kiitokseen. Oi jos vuosi alkava oisi Luojan siunaama" on lainaus vanhasta virrestä.
Toivottelenpa kaikille oikein leppoisaa vuodenvaihdetta ja kaikkea hyvää tulevalle uudelle vuodelle. Uusi vuosi ja vanhat kujeet blogimaailmassa.
Niinhän se meni vanha vuosi. Voi Simoa ja rakettien pauketta.
VastaaPoistaTorstaina Simo jo sai esimakua paukuttelusta, kun täällä naapurissa koltiaiset sytyttivät omatekemillään pommeilla urheilukentän huolto- ja varustehallin tuleen. Onneksi naapurin isäntä osui paikalle ja sai hälytettyä apua.
Kesällä kalliilla verorahalla korjattu halli pelastui vähin vaurioin. Tihutyö oli tarkoin harkittu, koska öljykanisterikin oli hinattu paikalle. Mikä näitä nuoria oikein vaivaa?
Hyvää Uutta Vuotta Teille ja Simolle kunnon rapsutukset.
Kiitos Anja taas postauksestasi!
VastaaPoistaMonet on mietteet vuoden loppuessa ja aatteet uuden alkaessa. Syvä sisäinen huokaus Taivaan Isälle että vielä suht koht terveyttä riittäisi.
Meillä tänään lunta saatu lumitöihin saakka. Siinähän meikämummelillekin hyötyliikuntaa, kyllä niin puuskuttaakin että liikekannallaolo tarpeen. Yhden asian itselleni lupaan ensi vuotta ajatellen,toivoisin voivani sen pitää ja toteuttaa. Hyvät sulle!
Tuo pitää laittaa korvan taakse muistiin, piparit paikkamerkkinä, hieno idea.
VastaaPoistaHih, mä jo kerkisin pelästymään, että lopetat koko blogin, mutta mäntysuopa vain olikin loppu ;) hih. Oikein hyvää alkavaa vuotta.
VastaaPoistaOikein Hyvää Uutta-Vuotta teille kaikille:)
VastaaPoistaVanha vuosi paukutellen loppuu. Meilläkin Minttu "pitelee korviaan" eikä ulos mene edes tarpeilleen.
VastaaPoistaHyvää ja iloista vuotta 2012 sinulle ja perheellesi ♥
Hyvää uutta vuotta 2012, toivottavasti kaikki unelmat täyttyvät!
VastaaPoistaOlipa kiva postaus taas kerran.
VastaaPoistaNiin ihanan makoisia pipareitakin.
Simo osaa ottaa rennosti. Rapsutuksia hänelle ja oikein hyvää Uutta Vuotta koko perheelle.
Vaihtui se vuosi täälläkin vaikka tunnin myöhempää kuin siellä teillä.
VastaaPoistaAloitetaan tämä Uusi Vuosi Taivaan isään luottaen.
Olipa elämänmakuinen postaus jälleen.;))
VastaaPoistaKiitos menneestä ja oikein hyvää alkanutta vuotta sinulle, Anja-Regina, ja koko lähipiirillesi.<3
On aina hauskaa lukea näitä hyväntuulisia postauksiasi, kiitos niistä!!!
Olipa taas mukavaa luettavaa:)Sinä se osaat laittaa sanat oikeaan järjestykseen ajatusten mukaan:)
VastaaPoistaMielenkiintoinen mämmiresepti, vesi herahti kielelle kuviteltuani miltä se maistuisi:)
Unelma; rakettien pauke on onneksi ohi taas vuodeksi! Kyllä oli Simolla monta äkkilähtöä paukkeen perään. Mistä niitä raketteja oikein riittikään aamupuolelle yötä!
VastaaPoistaSinikkaHelena; kiva kun teillä on lunta. Meillä vain vesisadetta, tosin nyt aamulla harmaata härmää ja lammikossa sentin jääkerros kun uimaan mentiin.
Tsemppiä lupauksesi toteutumiseen.
Allu; meidän Roosa on leiponut monena jouluna nämä paikkapiparit, en oikein ole hennonut niitä syötäväksi laittaa kun ovat niin söpöjä.
Sarppu; mitenkäs sitä nyt voisi bloggaamista lopettaa! Tämähän on elämän suola ja iltojen ilo! Myös sinulle mukavaa alkanutta vuotta!
ritva; samoin sinulle ja perheellesi hyvää alkanutta vuotta 2012.
Minttuli; oikein hyvää vuotta 2012 sinulle ja perheellesi sekä Mintulle rapsutukset ja terkut Simolta.
Maija; uskotaan unelmiin! Hyvää tätä vuotta!
eila; oikein lämpimät terkut ja uuden vuoden toivotukset sinulle ystäväni sinne pohjoisempaan Suomeen ja kiitos kommentistasi.
sylvi; kaikkea hyvää sinulle ja sulosellesi sinne Sverigeen koko alkavalle vuodelle!
Aili-mummo; kiitos! Oikein hyvää alkanutta vuotta sinulle Aili ja kiitos postauksistasi ja kommenteistasi.
Irma; minusta postaukseni oli kuin sillisalaattia... Kokeile joskus joulumämmiä, meille se maistui!
Sanoit ton päälyslauseen sellaisella painostuksella, että ol pakko uudestaan se lukee! Onneksi kysymys oli vain mäntysuovasta, ei se niin vanha vitsi ollut, koska mua se rupes naurattaa.....;D
VastaaPoistaIkkunasta seurasin rakettien ampumista, niitä kaupunki laittaa Harjulta meille kaikille, parempi mesta, ainakin mulle. Sitten otin lukemista ja ei aikaakaan kun sammuin ja heräsin pirteenä uuteen iloiseen vuoteen...;)
Sorry jos säikäytin! Varmaan sinulla oli täysi ilotulitus kun asut niin keskustassa. Meillä Simo ravasi ja haukkui eestaas aina kun alkoi paukkua. Toki meilläkin sitten hyvin nukuttiin vuoden ensimmäisen päivän aamuun. Lukeminen on muuten tehokasta unilääkettä, joskus herään siihen kun kirja kopsahtaa käsistä!
VastaaPoistaPirtsakkaa tätä vuotta, Maikku!