Tällä viikolla on saatu sadetta. Maanantaipäivä oli niin pimeä, että piti olla valot päällä läpi päivän. Ilmassa oli ihan joulun tuntu, vain lumipeite puuttui. Teki mieli käpertyä viltin sisään sohvan nurkkaan. Vaan ei sitä meikä siihen jouda. Meillä Simo osaa sen ihan suvereenisti. Vaihtaa nukkumapaikkaa ja -asentoa mieleisekseen. Tässä vähän esimerkkejä:
Tää on mun ikioma koppa ja siinä katson Lemmen viemät...
Jaapa jaa. Ja minä tikutan sukkia. Lankaa on vielä monta eriväristä kerää, saa nähdä ehdinkö jouluksi ne saada sukiksi.
Vaan ihan mukavasti on kelvanneet jo ennen jouluakin. Kolme paria annoin pelimannien arpajaisvoitoiksi, neljä paria sai ystäväni kainaloonsa ja tilasi vielä kahdet lasten sukat ja lapaset. Sukat on valmiina, lapaset teon alla. Kun kutoo, jää muut hommelit vähemmälle. Vaan ei haittaa. Viimeksi kun siivoilin huushollia, vaihdoin jo eteisen matot. Eipä olis kannattanut. Koirulin tassuissa kantautuu kuraa ja hiekkaa ja havunneulasia ja vaikka mitä. Yläaulan vaalea matto menee pesuun vielä ennen joulua, olis pitänyt vaihtaa vasta lumen tultua. Mut eipä haittaa. Paskalla ei ole kynsiä, sanoi vanhat ennen muinoin. Ja vielä, että vesi on paskan lääke. No, ruma sana sanottiin niinkuin se on. Eihän kaikki ole kultaakaan mikä kiiltää.
Hiukkasen alavierettä on pimeyden lisäksi mielessä ollut. Hyvä ystäväni, jonka kanssa vuosikymmenet tehtiin yhdistyksissä ja kaupungin luottamustoimissa, nukkui pois pitkään sairastettuaan.
Kirjoitin hänestä muistokirjoitusta ja hämmästelin vieläkin, miten hän oli tunnollinen ja ahkera niissä lukemattoman monissa luottamustehtävissään ja lisäksi ihmisenä suoraselkäinen ja lämmin persoona. Hiljaiseksi vetää mielen ja monet muistot on pinnalla. Ja suru ja haikeus.
Positiivisiakin asioita on. Prinssipuoliso pääsee heti itsenäisyyspäivän alla leikkaukseen ja toivottavasti paraneminen alkaa vauhdilla. Meidän pariviikkoinen lomamme Vuokatissa jää tältä talvelta, mutta tuleepa taas uusi vuoden päästä. Täytyy tyytyä kylpylän sijasta pulahtelemaan pihalammikossa, joka on ääriään myöten täynnä vilpoisaa vettä ja antaa potkua päivään.
Laulupiirissä laulettiin jo ensimmäiset joululaulut. Ja kirkossa kajahtavat pian kauneimmat joululaulut, hyvä aloitus joulun odottamiseen. Mutta lunta, sitä voisi jo tulla valostuttamaan maisemaa. Vaikka vain vähänkin. Odotellaan. Ja sytytetään kynttilöitä tähän kaamosaikaan tuomaan valon- ja ilonpilkettä.
Simo on ihan samaa mieltä. Tuikkuja kehiin....
Kyllä ramasee...
Tässä sohvan nurkassa katson uutiset...
Kas, aurinkoko se? Piti kääntyä toiseen suuntaan, ettei silmiä häikäise tämä outo valoilmiö...
Jaapa jaa. Ja minä tikutan sukkia. Lankaa on vielä monta eriväristä kerää, saa nähdä ehdinkö jouluksi ne saada sukiksi.
Vaan ihan mukavasti on kelvanneet jo ennen jouluakin. Kolme paria annoin pelimannien arpajaisvoitoiksi, neljä paria sai ystäväni kainaloonsa ja tilasi vielä kahdet lasten sukat ja lapaset. Sukat on valmiina, lapaset teon alla. Kun kutoo, jää muut hommelit vähemmälle. Vaan ei haittaa. Viimeksi kun siivoilin huushollia, vaihdoin jo eteisen matot. Eipä olis kannattanut. Koirulin tassuissa kantautuu kuraa ja hiekkaa ja havunneulasia ja vaikka mitä. Yläaulan vaalea matto menee pesuun vielä ennen joulua, olis pitänyt vaihtaa vasta lumen tultua. Mut eipä haittaa. Paskalla ei ole kynsiä, sanoi vanhat ennen muinoin. Ja vielä, että vesi on paskan lääke. No, ruma sana sanottiin niinkuin se on. Eihän kaikki ole kultaakaan mikä kiiltää.
Hiukkasen alavierettä on pimeyden lisäksi mielessä ollut. Hyvä ystäväni, jonka kanssa vuosikymmenet tehtiin yhdistyksissä ja kaupungin luottamustoimissa, nukkui pois pitkään sairastettuaan.
Kirjoitin hänestä muistokirjoitusta ja hämmästelin vieläkin, miten hän oli tunnollinen ja ahkera niissä lukemattoman monissa luottamustehtävissään ja lisäksi ihmisenä suoraselkäinen ja lämmin persoona. Hiljaiseksi vetää mielen ja monet muistot on pinnalla. Ja suru ja haikeus.
Positiivisiakin asioita on. Prinssipuoliso pääsee heti itsenäisyyspäivän alla leikkaukseen ja toivottavasti paraneminen alkaa vauhdilla. Meidän pariviikkoinen lomamme Vuokatissa jää tältä talvelta, mutta tuleepa taas uusi vuoden päästä. Täytyy tyytyä kylpylän sijasta pulahtelemaan pihalammikossa, joka on ääriään myöten täynnä vilpoisaa vettä ja antaa potkua päivään.
Laulupiirissä laulettiin jo ensimmäiset joululaulut. Ja kirkossa kajahtavat pian kauneimmat joululaulut, hyvä aloitus joulun odottamiseen. Mutta lunta, sitä voisi jo tulla valostuttamaan maisemaa. Vaikka vain vähänkin. Odotellaan. Ja sytytetään kynttilöitä tähän kaamosaikaan tuomaan valon- ja ilonpilkettä.
Osanotto ystäväsi poismenon johdosta.
VastaaPoistaPaljon olet kerennyt tehdä. Minäkin neulon nuorisolle, nyt on in juttu pöllölapaset.
Makuultaan neulominen on vaan vähän hastavaa, mutta kolmet olen saanut kahden viikon aikan tehtyä, sairaalassa ja kotona.
Minäkin pesin matot ennen leikkaukseen menoa ja ne laitettiin paikoilleen vasta minun kotiin tultua ja koiravieraiden lähdettyä,hih!
Olen jo kuunnellut joululaujujakin ja kirkaslampun alla ollut , muutamat jouluvalotkin ollaan laitettu, mutta se lumihan tästä nyt puuttuu.
Mukavia päivia teille!
-päivi-
ps. ihania koirulikuvia ;)
Kiitos päivi! Kyllä sinun pitäisi levätä eikä sängyssä kutoa, vaikka oletkin niiin rautainen nainen, luin siitä valtavasta niittimäärästä, joka sinusta poistettiin.
PoistaToivottavasti olosi alkaa tuntua paremmalta.
Saa nähdä, joko saadaan lunta joulun odotukseen.
Parane pian, joulu on ovella.
ps. Simo on ihku!
Onpa kaunis rivi sukkia.
VastaaPoistaMiten jos vaikka antaisitteko Vuokatin viikkonne jollekin tarvitsevalle joululahjaksi etukäteen, lieneekö siirrettävissä?
Lunta sataa täällä, pehmeää ja märkää.
Tässä osa sukista, nyt on valmiina 24 paria ja kahdet lasten lapaset. Mutta keriä on vielä jäljellä!
PoistaMeillekin luvassa lunta, saapa nyt nähdä.
Jep, on yritetty tarjota viikkoja vaan huonohkolla menestyksellä.
Hienoa että miehesi pääsee nopeasti hoitoon!
VastaaPoistaOletpa sinä ahkera ja aikaansaapa tyttö, Anjuska!
Laskin ainakin 11 paria sukkia, on siinä moneen jalkaan lämmikettä:))
Minä olen paljon laiskempi neuloja, mutta kyllä niitä sukkapareja silti kertyy...
Kyllä Simolla on kissanpäivät, ei voi muuta sanoa:D
Oikein hyvää loppuviikkoa & viikonloppua sinulle ja 'pojille'.♥♥♥
Jess, ollaan iloisia ettei jono ollut enää pitempi. Uskon kaiken menevän hyvin.
PoistaSukista olen jo antanut pois osan, kaikkiaan kaksi tusinaa tuli sukkapareja tähän mennessä.
Simolla on elämä tosi lutusta, ihan silmäteränä meidän perheessä.
Kiitos Aili, samoin sinne Tohmikseen...
Näenkö tuossa oikeassa reunassa ihan vaaleanpunaiset sukat...;) Ne on takuulla koko 36-37.
VastaaPoistaLaitan huomenna tulemaan vähän luettavaa, jouluksi sitten lisää.
Oi pientä Simo-poikaa ♥
Tulee uusia lumia ja uusia Vuokatteja: Nyt vain suloista hämäränhyssyä ja marraskuun taikaa! Eikö olekin outoa, että olen kaikkien näiden vuosien jälkeen vihdoin löytänyt rakkauden Suomen marraskuuhun.
Voikaa hyvin ♥
Leenuska, kuvassa olevat sukat on vaalean syreenin lilat, kuva valehtelee. Mutta mulla on kerä vaal-punaista joten äkkiäkös jos käyttöä löytyy????
PoistaNiin, vuoden päästä on uusi pariviikkoinen ja ehkä silloin on jo luntakin Sotkamon korkeudella.
Minä pärjään marraskuun just ja just kun laitan kynttilät palamaan. Lunta tarvitsisimme valoksi ulos.
Kiitos samoin!
Pidän vaaleansyreenillastakin;) Tarkkaile postiasi...
PoistaEi se Vuokatti sieltä mihinkää karkaa. Elämässä vain tulee vastaan niitä hetkiä, jolloin on parempi istua alas ja katsella vaikka kynttilää. Meillä satoi jo lunta, aamulla tosi kaunis pikkupyry, mutta nyt on ihan klaaria. käyn kohta katsomassa miten jouluruusu voi suuriruhtinattaren haudalla. Meillä on niin vietävän hitaat sunnuntaiaamut, kun Hesarikin vie on pari tuntia ja tietty nukumme niin pitkään kuin mahdollista. Minusta elämä ei mene hukkaan nukkuessa, sillä otan sitä kiinni sitten taas illasta. Ja kun olen joskus kärsinyt unettomuudesta, niin nyt osaan nauttia hyvästä unesta.
Anja, marraskuun on kohta jo ohi!
Sytkytin sukat vaaleanpunaisesta. Lähtee tänään tulemaan....
Poistalaitanko perään ne syreeninlilat?!?
Meillä ei vieläkään lunta, pakkasta oli eilen hitusen miinuksella, onneksi marraskuu on kohta ohi ja päästään jouluun. Ja kevättä kohti sen jälkeen.
Uni on kuin pennosia pankkiin. Nauti täysillä.
Kylläpä oletkin ollut ahkera!! Minä vain virkkailen jotakin ja pitäisi kyllä kutoa sukkakin lapsenlapselle.. Kohta tulee muuten kiire:) Kultaiselle Simolle paljon haleja ja terveisiä, hänet nähdessäni en muita tuikkuja kaipaakaan.
VastaaPoistaKiitos Mustis, Simo on kyllä päivieni valo ihan konkreettisesti!
PoistaOn todella hieno rivi sukkia ,kyllä olet ahkera. Se on hyvä että miehesi pääsee leikkaukseen ja pääsee paranemaan:)
VastaaPoistaIrma,kiitos!
PoistaMahtava määrä sukkia, siulla on ahkerat kädet:)
VastaaPoistaOnnea miehesi leikkaukseen ja paranemisia, hyvä että sai ajan nopeasti:)
Simolle rapsutuksia
Kiitos kosotäti, näillä mennään.
PoistaNo kyllä oot ollut tosi ahkera!
VastaaPoistaNo joskus minäkin saan ahkeruuspuuskan, hih.
PoistaMeillä satoi jo muutama hiutale lunta tänään!!!!
VastaaPoistaTerveiset prinssipuolisolle ja uskon, että se hyvä kesällä metsissä saatu peruskunto auttaa aina toipumisessa ja olla sinun hyvässä hoidossa ja huolenpidossa toipumisaikana.
Hyvä Anja, anna puikkojen heilua, Simo vahtii, ainakin toisella silmällä. vaikka tuntuu muka nukkuvan.....:)
Meillä tulee vettä taivaan täydeltä, on satanut koko viikon eli kohta jo hukutaan alapihalla ja uimalammikko pursuu reunojen yli.
PoistaMinusta hyvä myös, että ennen joulua voi mies olla jo tolpillaan. Yritän pitää huolta toipumisesta.
Puikot sytkyy ja sukkaa ja lapasta syntyy. En kylläkään osaa tehdä muuta kuin raituleita joukkoon, kuvioihin ei aivokapasiteettini yllä eikä silti kärsivällisyytenikään...
Simo seuraa sivusilmällä aina, etten vaan vahingossakaan pääse livahtamaan hänen ulottuviltaan. Vahtikoira kun on olevinaan!
Oletpa ollut ahkerana.
VastaaPoistaSimo osaa otta elämän oiken rennosti.
täällä saimme viimeyöna maan valkoseksi, mutta ei taida kauaa olla kun sulaa pois.
mukavaa viikonloppua sinne teille ♥ ♥
Voi kun te saitte jo lunta! Meillä on kovasti märkä maa ja vettä tullut koko viikon. Tosin kuivempaa ja luntakin luvattu.
PoistaSimo on rentoutumisen mestari, hakee mieleisiään pesäpaikkoja sohvista ja tuoleista sekä omasta petikopastaan.
Mukavaa viikonloppua myös sinne Sverigeen.
Hienoa, että Prinssipuoliso pääsee leikkaukseen, toivottelen hälle ja sulle hyvää mieltä ja pikaista toipumista sitten operaation jälkeen!
VastaaPoistaUskomaton määrä, 24 paria sukkia! Ja kaikki tuossa kuvassa olevatkin niin kauniita!
Mukavaa viikonloppua teille ja rapsutus Simolle <3
Kiitos Kaisa. kyllä helpottaa jo tieto hoitoon pääsemisestä näinkin pian. Ehkäpä kaikki vielä käätyy hyvään suuntaan.
PoistaSukankutominen on kai mun juttu, lapasten peukalot jättäisin mielelläni kutomatta, hih.
Iloa viikonloppuusi ja Simolta hau-hau.
Simopa hallitsee tuon köllöttelyn taidon! Onpa hyvä, että miehesi pääsee pian leikkaukseen :)
VastaaPoistaJes, Simo osaa ottaa rennosti, paitsi jos sähkölangalla juoksee orava, silloin repee hurjat haukut.
PoistaKiitollisia ollaan, ettei jono ole enää pitempi leikkaukseen. Nyt vain yritettävä pitää flunssat loitolla, ettei operaatio siirry.
Onpas huima määrä sukkia, siinä on puikot kilisseet ahkerasti. Pitäisi minunkin saada edes aloitettua jossain vaiheessa itselleni sukat. Simo se osaa nauttia tästä hämäränhyssystä oikealla tavalla, ei huolen häivää :) Meillä oli tullut viime yönä maa valkoiseksi, kyllä se sielläkin pian maata valaisee. Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistaHämäränhyssy on hyvää kutomisen aikaa, vielä ehtii muutaman sukkaparin ennen joulua tikutella. Lankakeriä kun on vielä varastossa muutama.
PoistaEilen oli meilläkin hiukkasen pakkasen puolella, nyt paistaa taas aurinko ja plussalla ollaan. Maa on aika märkää, koirulin pienissä tassuissa kulkeutuu hiekkaa ja roskia sisälle....vaan eipä haittaa.
Iloista viikonloppua myös sinulle kaimaseni.
♥vauuu,miten hieno rivi ihania sukkia!
VastaaPoista...ja lisää tulee, nyt on 25 sukkaparia täynnä! Kyllä pukki on varmaan iloinen, hih!
VastaaPoistaOlen yrtittänyt suurennuslasin avulla lukea blogiasi. Onneksi ei enää montaa päivää tarvitse odotella Tilkkaan menoa. Siitä reissusta kun selviän niin istun konella vuorokauden ympäri. Niin paljon on lukemista rästissä. Voimia teille!
VastaaPoista