perjantai 24. tammikuuta 2014

TALVENTÖRRÖTTÄJÄT

Pakkanen huitelee edelleen yli kahdessakymmenessä asteessa. Pienen koiran aamu-, päivä- ja iltalenkitys onneksi ei ota koville, koska lapsena on totuttu maalla vieläkin kovempiin pakkasiin, asenne taitaa olla kohdallaan eikä "kestävyysvajetta".  Ainoastaan Simon pienet tassut taitavat olla pakkasen armoilla melko kovilla?

Aivan upeat talvisäät, aurinko paistaa vaikka ei juurikaan lämmitä. Mutta mielialaan sillä on positiivinen vaikutus.
Lenkkipolun varrella ohuen lumipeitteen alla törröttää kesän jäljiltä "nappikukkien" pystyt korret. Pietaryrtin on pakkanen huurruttanut kuin kermavaahtoon.
Vähästä lumesta huolimatta maisema on niiiin valkoista, ettei törröttäjät juurikaan kuvaan tallentuneet!

Osmankäämien pötkylät olivat myös saaneet huurretta. Uinuvat nyt mutta kevään tullen levittävät siemeniään puron varrelle oikein urakalla.
Lumihuurteinen metsä on kaunis. Sielu lepää polkuja astellessa.
Muutama virkku tiainen tirskuttaa polun varressa kuusikossa, muuten on hiljaista. Joskus saattaa koirulikaveri tulla lenkillä vastaan. Simo tykkää.


Toisaalta tunnen itsenikin jonkinlaiseksi talventörröttäjäksi. Vaikka nautin aurinkoisista ja valoisista päivistä, mieli hamuaa  kevääseen ja kenties jo kesäänkin asti. Ehkä se on se lämpö, mikä tällä iällä tuntuu kovin tärkeältä.
Kesästä muistuttaa toki sisällä kukkivat lumiruusu, amaryllis, orkidea ja kaktuksetkin. Joulusta on vielä monta kukkijaa jäljellä.



Ihanan krookusruukun mukuloineen sain ystävältäni, nyt pukkaa jo taimelle. Aurinkoisella ikkunalla nopeasti nousevat ja toivottavasti myös kukkivatkin.

Puolison toipumiseen tuli takapakkia, lähti ilmeisesti liian aikaisin rehkimään. Lämpö sahasi edestakaisin ja keuhkoputket olivat ihan tukossa. Nyt onneksi jo helpompaa. Vaan miten saisi pysymään tuollaisen "elohiiren" paikoillaan? Itse on opittava hiljaa kävelemään, uskottava, että puolikuntoisena on oltava varovainen ettei toipuminen vaarannu. No onneksi nyt kuitenkin taas näyttää positiivisemmalta. Näillä siis mennään.

Simo nauttii myös aurinkoisista aamuista.
Ulos lähtemisessä hankalin vaihe on takin päälle laittaminen! Mutta hyvä on takki päällä piipertää pakkaskelillä. Ja sitten kun lenkki on tehty, on kiire sisälle lämpimään.
Miks ei kukaan jo avaa ovea?!?

Talvessa on oma viehätyksensä. En ehkä osaisi elää kokonaista vuotta etelän lämmössä.  Pakkashuurteisessa metsässä on helppo hengittää.
Ja kaunista on, eikö?
Tervetuloa Tuuli lukijaksi aittaani, toivottavasti viihdyt.


25 kommenttia:

  1. Kaunista kyllä mutta mieluummin oisin lämpimässä ;)
    No toivottavast elosalama kerrasta oppi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä lämmin vaihteeksi olisi kiva, mutta vuodenaikojen vaihtelut passaa mulle. Nyt parannellaan....

      Poista
  2. On kyllä kaunista, mieli lepää.
    Meillä taas -25,8, joten tällasen hipsuttelijan ja astmasen on parempi pysyä sisällä, kauppaan kuitenkin pitää mennä, onneksi autolla.
    Aurinkoista viikonloppua!
    -päivi-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevät tulee vääjäämättä, kunhan pakkaskelit vähän hellittää!
      Kivaa viikkoa sinulle päivi.

      Poista
  3. Kauniita talvisia kuvia.Simokin tahtoo sisälle jo lämpimään.Täällä pakksta 23 astetta,Kauniita kukkasia sinulla siellä on..Mukavaa viikonloppua Anja ja Simo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieman pakkaslunta satelee, mutta ulkona voi jo hyvin lenkkeillä koiran kanssa.

      Poista
  4. Kyllä nyt on kaikkialla kaunista, Kun on kirkasta aurinko ja lumi tekevät maiseman niin kauniiksi Kauniita kuvia olet ottanut. kyllä Simon varpaita rupea palelemaan jos pitempää on ulkona:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puhtaan valkoista on. Jotkut rasvaavat koirien tassuja, mutta Simo nuolisi kuitenkin kaikki rasvat pois, joten tepsuttelee ihan sellaisenaan.

      Poista
  5. Kaunista on. Minä tykkään talvesta - ja keväästä ja kesästä ja syksystä. Vuoden ajat ovat hieno keksintö. Ei pääse pitkästymään. Ja etenkin valon vaihtelu on ihanaa. Kauniita kuvia sinulla taas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talvesta minäkin tykkään, en kuitenkaan paukkupakkasista. Ja valo, se on parasta nyt.

      Poista
  6. Kauniita kuvia olet ottanut!
    Jos Niilolle laittaa takin päälle, hän "halvaantuu"....ei ota askeltakaan, vaan seistä törröttää, kuin olisi kakkat housuissa...:)

    VastaaPoista
  7. Nyt ovat tosiaan talventörröttäjät päässeet keskeiseen rooliin vähäisen lumen takia.
    Valon määrä on lisääntynyt viime viikkoina huimaavan nopeasti ja kohta on jo kevät, ihanaa :)

    VastaaPoista
  8. Kauniita talvikuvia, talventörröttäjät ovat kauneimmillaan. Täällä sää on jo lauhtunut, mutta tuuuuuuulee, sanot muuten pietaryrittiä samalla nimellä kuin minäkin:)

    Toipumista prinssipuolisolle ja paljon terveisiä hellyttävälle Simolle, minunkin koiruus tulee taas tervehtimään mammaa sieltä 500 km päästä.

    VastaaPoista
  9. Talvi on I H A N A T A aikaa, pipo silmille ja paanalle!
    Koita nyt jarrrruttaa sitä prinssipuolisoasi, ettei sitä takapakkia tule. Itekin vähän aristuin oman räkä-ja kuumetaudin jälkeen!! Lähen kyllä ulos mutta etenen hissukseen ja ilman hikkee....;)

    VastaaPoista
  10. Ihanat talvikuvat ja Simolla on muuten hieno takki!!
    Kaunis on talvi vaikkakin (vielä) vähäluminen.
    Jospa prinssipuoliso nyt vähän varovaisempi on.. itse kävin äsken eka kerran Mintun kanssa happihypppelyllä, hyvältä tuntui eikä yhtään hengästyttänyt enää:)))
    Hyvää tammikuun viimeistä viikonloppua!

    VastaaPoista
  11. Valkoinen lumi ja huurre tekee kaikesta samumisen kaunista.
    Ihana sisäkukat.

    hyvää viikonloppua♥

    VastaaPoista
  12. Kauniita on lumen kuorruttamat maisemat kuvissa! Ihanat kukat ja uusia tulossa, tänään pyörittelin kaupassa kun oli tullut siemeniä ja mukuloita, vielä en arvannut niitä hankkia. Leppoisaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  13. Kiitos ihanista kuvista, Anja:)
    Oikein hyvää sunnuntai-iltaa sinulle, Prinssipuolisolle ja Simolle ♥♥♥

    VastaaPoista
  14. Niin kauniita kuvia joissa silmä lepää.
    Noita takapakkeja ei kovin paljon saisi tulla. Kovin olen täällä yrittänyt niitä valttää ja tähän asti on mennyt ilman niitä. Toivon prinssipuolisollesi malttia, kerkiää sitä sitten taas kun kunnolla paranee!

    VastaaPoista
  15. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  16. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  17. Voi vitsit kun tää vanha kone hypähteli kommenttivastauksieni kanssa. Nyt yhteiskiitos Irmastiinalle, mamalle, Mustikselle, Maikulle, Minttulille sylville, Anjalle, Aili Mummolle ja mummelille. Yritän seuraavalla kerralla vastata läppärillä, tää ikivanha pöytäkone, jota käytän tekstien kirjoittamiseen ja tulostamiseen, ei näköjään osaa taipua näihin blogihommiin, hih.

    VastaaPoista
  18. Kaunista talvitunnelmaa kuvissa! Täällä on vaihteeksi plussan puolella, sää on sumuinen ....

    Tervehtymistä ja toipumista prinssipuolisolle ja teille kummallekin hyvää helmikuun alkua! (ja tietysti Simolle myös <3)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kaisa Reetta. Meilläkin plussalla, tihkuttaa hieman. Samoin sinulle mukavaa helmikuuta ja Runebergin päivää. Päivä kerrallaan tässä mennään. Simolta terkut myös.

      Poista