lauantai 30. marraskuuta 2013

HIMOJEN VALLASSA

Himot ne on hiirelläkin, sanotaan. Liekö kuitenkin niin, että korreloi suoraan kokoonsa? No minulla ainakin iski päälle aivan hirvittävä himo. Tavalliseen pullaan. Ja lakritsaan. Vaikersin himoani prinssipuolisolle, joka oitis kaupassa käydessään tarttui mummon pullapitkoon ja lakritsipussukkaan ja kantoi ne eteeni, lievästi sanottuna virnistellen. Minä tarrasin kuin peto pullapitkoon ja leikkuuveitseen. Sipelsin pitkosta paksun palan ja  ah, miten ihanalta tavallinen vehnänen maistuikaan. Jälkimauksi pari palaa mustaa ja mehevää lakritsaa ja meikäläisen himo oli ohi.

Vaan ei sentään. Tämä minun kauppanoutajani oli hokannut kaupassa vadelma-mazariinit. Ajatteli kenties, että vaimon verensokeritaso on saatava nousemaan huipuille. Ällistyin vähän leivospakkausta, mutta kun hän puolisoni hyvästä sydämestään yllätti, päätin napostella leivoksen kera kahvin vielä tuulensuojaan samantien.

 Miten ällöttävän makea leivos olikaan! Tarvittiin vielä toinen kupillinen kahvia, että sain leivoksen loppumaan. Makeanhimon viimeisetkin rippeet huuhtoutuivat sen tien. Onneksi. 

Muuten on aika mennyt lupsakasti sukkaa kutoen. Vielä jos istuis kiikkustuolissa, olis Kari Kuuvan laulu vanhasta pelargooniasta täyttä totta. Ihan vaan huvikseni olen lankoja sytkyttänyt sukiksi. No jep, lopetan kyllä kun saan tämän viimeisen parin valmiiksi eli yksi sukka vielä puuttuu ja sitten on 30 paria täynnä. Onneksi sukista osa on lentänyt maailmalle. Sanotaanhan, että aika tavaran kaupitsee. Vaan on niitä vielä läheisille jouluna jakaa. Sukat ja joulu, tietävät sen etukäteen. Hyvä näin.

Prinssipuoliso menee ensi viikon lopulla hopsitaaliin ja hänet operoidaan siellä terveeksi. Uskon, että kaikki menee hyvin, sillä kaikissa kokeissa on todettu arvot ihan hyviksi. Paitsi se pirulainen, joka nyt saa lähtöpassit lopullisesti.

Torstaina kävin latinomix-tunnilla yksikseni, sillä prinssipuoliso oli konsultaatiossa tulevaa leikkausta varten. Jäin sitten tunnin jälkeen uimaan ja voi hitsi miten huonoksi on kestävyys mennyt. Vaivaiset puoli kilometriä polskuttelin, tosin aika reippaasti, mutta silti. Vesijuoksuradalla purjehti ikäluokkani ihmisiä vöineen, edestakaisin. Miksiköhän niiden naisten pitää rinnakkain potkutella, ei siinä pääse heistä ohi mihinkään suuntaan. Mutta kivaa pitää kaikilla olla ja puheensorina täyttää ainakin vesijuoksuradan. Ei ole minun juttuni, mieluummin vedin kuntoradan päästä päähän ja mittasin matkaa.
No, kukin tavallaan.


 Prinssipuolison isoveli on tyhjentämässä asuntoaan ja sieltä on meille tullut "muuttokuormaa" eli astioita ja figuureita ensi kesän kirppismyyntipöydälle. Minä olin kuin Liisa Ihmemaassa noiden astialaatikoiden kanssa, niin paljon kauniita tavaroita. Tuo koru kuvassa on myös lasia, sen sain tuliaisin etelänmatkalaisilta joskus aiemmin. Pidän siitä paljonkin.

Joulukuu on ihan kohta. Pakkanen paukkuu, uintilammessa on kahden sentin kerros lasinkirkasta jäätä. Lapiota tarvittiin aamuisen uintiavannon aukaisemiseen. Lunta ei ole vielä, luultavasti tämä pakkanen tekee sen, että lehtokotilot ja niiden munapesät jäätyisivät ja keväällä kömpisi entistä vähemmän näitä nilviäisiä kohti kasvimaata.

Joskus sitä tekee aivan turhaa työtä. Niinkuin minun ikkunanpesu-urakkani. Eino-myrsky ryöpsytti sadetta niin vaakatasoon, että ikkuinoiden ulkopintojen pesu oli kuin pässin työ lampaan teurastuksen edellä. Ihan yhtä hukkaan heitettyä. No, sisäpuolelta olohuoneen erkkerin ikkunan hönkii sitten Simo päivystyspaikaltaan sameaksi. Vaan elämä on.

Joulu menee hissutellessa. Taidanpa ottaa tämän joulun entistä hitaammassa tempossa. Teen vain välttämättömimmän. Vaikka niinhän teen aina. Joulu syntyy kynttilöistä, kuusen tuoksusta ja piparkakuista. Mitä nyt sitten vähän kinkkua ja laatikoita, suklaata ja joulutorttuja ja ja ja ja....hih. Ja tietysti lunta. Ans kattoo, onhan aattoon vielä aikaa. Mukavaa joulun odottelua kaikille. Eipä rehkitä joulun vuoksi itseämme läkähdyksiin asti. Sanoo vanha ja viisas. Hah! No vanha nyt ainakin. Siispä tonttuillaan....


18 kommenttia:

  1. Tavalliseen pullaan tulee minullakin aina silloin tällöin -siis melko usein- kova himo.Kaupasta olen muutaman kerran ostanut kun ei viitsi itse leipoa. Useita pitkoja on pitänyt kokeilla ennenkuin mieleisen makuinen sieltä on löytynyt.
    Saamasi koru on kaunis.

    VastaaPoista
  2. Joskus vain tulee himo, silloin ei auta muu kuin pistellä sitä himottavaa niin paljon, että menee ohi. Saatan pistellä joskus kokonaisen kaurakeksisäkillisen kerta linttuulla ;) Ihana koru!

    VastaaPoista
  3. Tuttu tunne tuo himo johokin, täälläiin sama tyyli, eiku kiinni himotuksen kohteeseen ja ääntä kohti. Sillä se sit lähtee.
    Täällä on sytkytelty lapasia ja nyt lapsenlapsille liivejä eli entiaikaan niitä sanottiin slipovereiksi.
    Ihana koru!
    Ihanaa adventtiaikaa☆
    -päivi-

    VastaaPoista
  4. Nykyisin taitaa pitko ollakin juhlapullaa. Muistan muinoin kun ukkelini ja kuopuksemme synttärin samana päivänä ja kuopuksen serkkupoika oli äidilleen ihmetellyt että oli tosi oudot kaksoissynttärit kun ei edes kunnon nisua, siis pitkoa. Tarjolla oli paperivuoissa olevaa täytteistä kierrepullaa, mutta se ei kuulemma mitään nisua.

    VastaaPoista
  5. Käytit hauskoja sanontoja, on aina kiva kuulla erilaisia versioita :) Kauniita villasukkia olet kutonut, ja niin monet! itsellä on edelleen samat yhden vauvasukat puikoilla, ei oikein nyt ole sujunut :) Prinssipuolisko pikaista toipumista leikkauksesta! Minä alan silittämään jouluverhoja.. Mukavaa joulunodotusta!

    VastaaPoista
  6. Pullaa syövät nykyään sokeritautisetkin, mikset sitten sinä:)
    Miehellesi pikaista paranemista vaikeasta sairaudesta!
    Oletpa varsinainen käsityöihme, Anjuska, 30 paria villasukkia:D
    Sellaiseen en minä pysty. Olen ottanut neulomiset rennosti, en halua joutua heti fysikaaliseen hoitoon, kuten aikaisempana vuotena...Mutta sukkia ja lapasia tulee:)

    Oikein ihanaa ensimmäistä adventtia ja joulun odotusta sinulle ja prinssipuolisolle!
    Ja Simolle tietysti!

    ♥♥♥

    VastaaPoista
  7. Ai kun tekee nyt mieli sitä pullaa! Se on parasta siten, että sipaisee hiukan oikeaa voita siivun päälle,nam. Kovasti olet sukkia urakoinut, vaan sehän käy kun osaa.

    Rauhallista joulua tässä mietitään. Kuusen tuoksua ja hyvää ruokaa ja paljon lukemista. Siitä syntyy joulu.

    VastaaPoista
  8. Tuollasia himohetkiä sitä taitaa tulla yhelle jos toiselle naisihmiselle,pullaa pitää saadasäännöllisin väliajoin:))

    Oikein lepposaa joulun odotusta

    VastaaPoista
  9. Toivottavasti pakkanen panee ne lehtokotilot hengiltä.

    VastaaPoista
  10. Makean himo iskee tämän tästä, se on se suklaa minun paheeni, vaan kyllä lämmin vastaleivottu pulla on hyvvee!
    Hyvää joulun odotusta ja adventtia sinne teille!
    Onnea puolisosi sairaalakeikalle, kyllä kaikki hyväksi kääntyy:)))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minuttli, just niin. Onko mitään parempaa kuin just leivottu korvapuusti!

      Poista
  11. Joskus se vaan iskee, ja sitten on makeaa saatava, ja pienikin määrä saattaa riittää sen taltuttamaan :) Minulla on uimassakäynti vasta mietintäasteella, tekisi mieli vaan sinnekään ei näytä ehtivän. Hyvää adventtiaikaa!

    VastaaPoista
  12. Ei pulla ole pahasta! Äitini on nyt 86 vee ja ikinä en ole nähnyt hänen nauttivan kahvia ilman kahvipullaa. Hän pitää vielä puutarhaa, kävelee monta kilometriä päivässä, lukee monia lehtiä, katsoo televisiosta monet sarjat, matkustelee siskojensa kanssa....Kun hän selvisi vaikeasta syövästä ja sai nyt terveen paperit, lääkäri sanoi, että sitten pitää muistaa syödä paljon herkkuja eikä saa unohtaa oikeaa kermaa kahvista ja voita ruoasta. Minulla on nyt menossa croissant-kausi eli tee ei ole niinkuin mitään ilman tuoretta croissanttia.

    Opin edesmenneen anoppini keittiössä arvostamaan pullaa ja kuivakakkuja muiden tärkeämpien eli harkullisten ruokien ohella. Anoppikin eli pitkän hyvän elämän eikä ikinä istunut kahvipöytään ettei olisi ollut pullaa tai kakkua.

    Kaikki jyrkät kiellot itselle ovat pahasta. Kysyin sitä mennä suvena hyvin erikoiserikoislääkäriltä, kun menin otattamaan itsestäni kaikki mahdolliset kokeen kun epäilin ties mitä. Tulokset olivat huippua aina kolestrrolia myöten enkä ole ikinä herkuista kieltäytynyt. Hyvää kolestorialin oli ihan vaikka muille jakaa;)

    Minäkin jos altaalle lähden uin matkaa: Se tarjoaa tyydytystä.

    Kaikki menköön hyvin ja täältä tähtien taikapölyä ♥

    VastaaPoista
  13. Makean himo tai ei. Olen ollut syyskuun alusta lähtien suklaalakossa ja monessa muussakin lakossa ruoan suhteen. Syön tavallista kotiruokaa, runsaasti vihanneksia ja hedelmiä ja vointini on ok. Paino laskee tasaisesti ja se, jos mikä, tuntuu hyvältä.
    Tiedän, että kaikki jyrkät kiellot ovat pahasta, mutta minulle ainoa keino on jättää suklaat kauppaan. Kahvit kanssa kaipaan jotakin ja hyvin usein jotakin on pieni pala ruisleipää. Tunnustan, että matkalla tapahtui poikkeuksia ja joskus tuli syötyä jälkiruokaa.

    Sukkia 30 paria, sinä olet ollut ahkera. Läheistesi jalat eivät palele.

    J:lle toivottelen onnistunutta sairaalareissua ja sinulle voimia tukemiseen. Kaikki menee omalla painollaan, ammattilaiset tekevät parhaansa.

    Oikein hyvää itsenäisyyspäivää ja ihanaa joulun odotusta, ajattelen lämmöllä teitä molempia. Simolle rapsutuksia!

    VastaaPoista
  14. Ihana prinssipuolisosi hemmottelee sua! :)

    Puikoilta on syntynyt taas todella kauniita neulomuksia...

    Hyvää viikonjatkoa ja itsenäisyyspäivää teille kummallekin! <3

    VastaaPoista
  15. Kiitos ystävät kannustavista kommenteista ja toivotuksista. Prinssipuoliso on nyt torstaisen operaation jälkeen kotihoidossa. Ja minä olen sisar - en hento enkä valkoinen, vaan paksu ja pönäkkä, silti opin nopeasti "kotisairaanhoitajaksi". No ei sentään. Toipuminen on vasta alussa ja lieviä ongelmia ollut, mutta rohkeasti vaan porskutetaan eteenpäin. En ole ehtinyt/jaksanut postailla, mutta ehkäpä tämä tästä vielä iloisemmaksi muuttuu. Nyt kuitenkin päätoimisesti pyöritän tätä huushollia, ulkoilutan Simoa ja hoidan puolisoa. Enkä valita. Perjantain kirjoituskurssilaisille lupasin kertoa kirjasta Taivaslaulu. Saapa nähdä, mitä siitäkin tulee, pitäisi nyt ainakin ehtiä siteeraussivut merkitsemään.

    Aloitin perinteiset kuviolapaset ja ihan selvästi takkuaa. Pitäs vaan pitäytyä raitulisukissa, eipä tarttis paljon silmukoita laskea eikä ajatella... kun tuntuu, että ajattelimet on ihan muissa tehtävissä nyt.

    Lunta saatiin sentin verran. Hyvä sekin. Tosin kerkesin jo kämmätä koiran perässä polulla, piti oikein kylkiä sitoa ideal-siteellä. Olen aika torvelo. Vaan haitanneeko mitään.
    Voikaa hyvin ja vielä kiitos kun jaksatte lukea ja kommentoida. Terkkuja!

    VastaaPoista
  16. Puolisosi on jo paranemaan päin, näin ymmärsin kommentistasi blogissani. Hieno juttu! Uinti, huh. Minua ei kovin hevillä saada veteen. Mökillä saatan uida, jos pesen mattoja ja olen jo puoliksi märkä, mutta silloin pitää olla 30 astetta lämpöä : D

    Sukkasi on todella kauniit. Selkeä kuviointi.
    Hyvää joulun odotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mayo. Hiljalleen tässä hissutellaan ja toivutaan. Tosin niiin kokonaisvaltaisesti on aika mennyt ohi, etten ole pariin viikkoon ehtinyt lammikolle edes kastautumaan. Kirkas jääpeite peittää lammikon ja avanto pitää aukaista jos aikoo veteen.
      Minä teen vain raituleita sukkiin, monimutkaiset kuviot jätän taitavammille. Ja sukkapareja on nyt 33 joista osa on jo päässyt uusiin jalkoihin, loput ottaa joulupukki konttiinsa.
      Kiitos samoin, oikein valoisaa joulun odotusta sinulle.

      Poista