ALLASJUMPPAA

Jokaiseen päivään on kuulunut nyt pulahtaminen Jäätiön lahden avantoon, lenkkejä koirulin kanssa ja sitten vielä illan mittaan polskutteleminen kuntoaltaassa (lämpötila 26,7 astetta) aina vähintään 500 metriä. Olen oikein mittarin kanssa laskenut metrit, allas on 25 metrinen. Yleensä siellä on useita kuntoilijoita, minä mummeli hitaimpana kerryttämässä uintimetrejäni.

Eilen huomasi taas, että on viikkolaisten vaihtopäivä. Saunassa ja suihkussa sekä altailla oli paljon pikkuväkeä. Sadat sierettyneet kantapäät polkivat katrillia lämpimissä pyörteissä ja isät uittivat lapsiaan reppuselässä ympäri allasaluetta. Ja minä, kuin virtahepo, sieraimiani myöten vedessä potkiskelemassa sinivalaan lailla eteenpäin. 

Kuntoradalle tuli nuori perhe, lapset uivat edestakaisin yhtä rataa, vanhemmat peräkkäin toista rataa ja sitten tämä virtahepo polski mummosammakkoa pää pystyssä kuin telkällä.. Niskat siinä kipeytyy, välillä on pakko heittäytyä selälleen jos vaan yksin on radalla. Varmasti on kanssapolskuttelijoilla naurussaan pitämistä, jos näkevät mummon sammakoimassa.

Simo on kotiutunut hyvin. Nukkuu pitkät unet öisin ja aamulla sitten rynnätään katsomaan naapurin pomerania-tytön jälkiä. Lempparipaikka on oma pesäkoppa, onneksi otettiin se mukaan.

Tänään olen paistanut marjapiirakkaa ja rieskaa. Aamuisen kaurapuuron jämät sekoittelen sämpyläjauhoihin. Ja kuten sanotaan: joka keitetyn paistaa, se makean maistaa. Ainakin jälkipolvi kuorossa kehuu rieskaa ja joka päivä sitä pitäisi paistaa. Nytkin kohoaa uunissa pannurieska ja paistuu rapean ruskeaksi. Makarooni-jauhelihalaatikko on myös nuorten lempparia. Sitä saivat tänään ja toinen vuoka odottaa kohta saapuvia lomalaisia.

Nyt tämä mummo lähtee kylpylään tallustamaan. Tasan 600 töpöaskelta. Tänään kylpylään ovat saapuneet itänaapuritkin sankoin joukoin. Mökin ovelta meillä on avantoon  onneksi vaan hieman toistasataa töpöä. Eikä tartte muuta kuin tossut, hanskat, simpparit ja kylpytakki päälle. Jotkut naapurit aamutuimaan  ihmettelee "kummituksia" kulkemassa alas rantalaiturille. Mutta on se niiiiiin ihanaa herätä kaulaansa myöten jäisessä vedessä. Kummasti "friskaa vanhaa kroppaa"... tähän sanontaan liittyy muuten eräs hassunhauska tarina kahdesta ikäneidosta ja heidän hevosestaan.

Nopas, lätinät nyt loppuu tältä päivältä. Kuvat on mitä sattuu, kun kaamosta on vaikka välillä aurinko pilkistääkin. Eikä Talvivaarasta näy vaaraa ainakaan vielä olevan näillä main.

Olet sydämellisesti tervetullut lukijaksi, T! Toivon sinun viihtyvän.