Onhan tämä nautinnoksi ollut, tottakai. Kävellä 600 töpöttävää askelta mökin rappusilta kylpylän rappusille hyvin aurattuja, lumettomia väyliä. Ottaa koiruli taluttimeen, muovipussi taskuun ja reipasta askelta mäntykankaiden siimeksessä tai mökkien välikujia pitkin. Tänäänkin mentiin nelisen kilometriä, pakkasta vain 8 astetta aamulla ja pehmeä ilma kuin morsio. Nautinto oli.
Mutta kylpylään. Väljää joka paikassa. Ihan yksin vanha rouva nökötti saunan lauteilla tänään. Sai kipata kiulusta vettä mielin määrin pyöreille kiuaskiville. Ja nauttia. Kuntoradalle uiskennella ison altaan läpi ja sielläkin saada ihan oma rata. Eipä jaksanut enempää kuin 500 metriä vaikka olisi ollut hyvä tilaisuus enempäänkin. Takaisin kylpylän altaille ja pakaroille ja reisille pyörteitä pumpusta. Kylmäaltaan kautta pesuhuoneeseen, suihkun jälkeen pikainen saunassa piipahtaminen ja pukemaan. Siinähän se.
Että sitä ihminen on Lisitzin Lötjö. Vailla vähäistäkään itsekuria on antanut vatsansa pömppöytyä, takapuoli kuin olis aina vaan istunut ja istunut. No niinhän olen. Keskivartalolihavuus on todellinen terveysriski. Tiedetään. Mutta kun ei ole mikään tehokuuri riittävän pitkään ollut käytössä, pelkästään mielessä. No, hyvä kai sekin. Mutta suu ei ole ollut säkkiä myöten. Itsekuria ei vähimmässäkään määrin.
Vaan mitä nyt tämän ikäinen. Kenelle sitä pitäisi enää simpsakkana olla? Itselleen, ihan taatusti. Aina ihaillen kuolaan hoikkien ikäihmisten kohdalla. Ja nuorten kohdalla muistelen, miten itse olin langanhoikka vielä puolivuosisataa sitten. Mutta se oli silloin se. Eihän tosin ns. kuivan kesän oravanakaan kaksista olisi, mutta kuitenkin...
Voisin kirjoittaa vaikka tarinan: Minä, kentauri. Ehkä kirjoitankin.
Joulu tulossa ja pukki kantaa suklaarasioita! Pystynköhän napsauttamaan naamassani olevan poikkiviivan tiukasti kiinni kaikkien houkutusten edessä. Ettei vaan hukka perisi mummorukan
ennenkuin on edes uusi vuosi.
Aina sitä keksii tekosyitä ja kiireitä muka. Viimeistään nyt pitäisi ottaa itsekkyys käyttöön. Elää hetkessä ja vain itselleen. Vaan pystyisinkö? On helpompi antaa mennä vaan.
Nyt tulee valitusvirttä postauksen täydeltä. Edes kuvia en keksi tähän postaukseen. Olin pyhästi päättänyt olla miettimättä mitään negatiivista kiltteysviikoilla. Mutta "vanha aatami" se vaan nostaa päätään ja valo on kadonnut putken päästä. Pienestä se on kiinni tämän mummon murheet. Jos murhe lainkaan. Kun ei mitään tee korjatakseen tilannettaan. Pelkkää itseruoskintaa ainoastaan.
No ei tämä nyt ihan niiiiiin surkeata ole. Kokonaisuutena. Kun on lähes terve, perhe ympärillä ja koiruli sylissä, niin mikäs on tässä pukkia odotellessa. Ystäviäkin, kannustajia, ymmärtäjiä. Lopetan valittamisen ja käyn jääkaapilla....tosin kopasen porkkanapussia enkä grillimakkaraa, hih.
Mutta kylpylään. Väljää joka paikassa. Ihan yksin vanha rouva nökötti saunan lauteilla tänään. Sai kipata kiulusta vettä mielin määrin pyöreille kiuaskiville. Ja nauttia. Kuntoradalle uiskennella ison altaan läpi ja sielläkin saada ihan oma rata. Eipä jaksanut enempää kuin 500 metriä vaikka olisi ollut hyvä tilaisuus enempäänkin. Takaisin kylpylän altaille ja pakaroille ja reisille pyörteitä pumpusta. Kylmäaltaan kautta pesuhuoneeseen, suihkun jälkeen pikainen saunassa piipahtaminen ja pukemaan. Siinähän se.
Että sitä ihminen on Lisitzin Lötjö. Vailla vähäistäkään itsekuria on antanut vatsansa pömppöytyä, takapuoli kuin olis aina vaan istunut ja istunut. No niinhän olen. Keskivartalolihavuus on todellinen terveysriski. Tiedetään. Mutta kun ei ole mikään tehokuuri riittävän pitkään ollut käytössä, pelkästään mielessä. No, hyvä kai sekin. Mutta suu ei ole ollut säkkiä myöten. Itsekuria ei vähimmässäkään määrin.
Vaan mitä nyt tämän ikäinen. Kenelle sitä pitäisi enää simpsakkana olla? Itselleen, ihan taatusti. Aina ihaillen kuolaan hoikkien ikäihmisten kohdalla. Ja nuorten kohdalla muistelen, miten itse olin langanhoikka vielä puolivuosisataa sitten. Mutta se oli silloin se. Eihän tosin ns. kuivan kesän oravanakaan kaksista olisi, mutta kuitenkin...
Voisin kirjoittaa vaikka tarinan: Minä, kentauri. Ehkä kirjoitankin.
Joulu tulossa ja pukki kantaa suklaarasioita! Pystynköhän napsauttamaan naamassani olevan poikkiviivan tiukasti kiinni kaikkien houkutusten edessä. Ettei vaan hukka perisi mummorukan
ennenkuin on edes uusi vuosi.
Aina sitä keksii tekosyitä ja kiireitä muka. Viimeistään nyt pitäisi ottaa itsekkyys käyttöön. Elää hetkessä ja vain itselleen. Vaan pystyisinkö? On helpompi antaa mennä vaan.
Nyt tulee valitusvirttä postauksen täydeltä. Edes kuvia en keksi tähän postaukseen. Olin pyhästi päättänyt olla miettimättä mitään negatiivista kiltteysviikoilla. Mutta "vanha aatami" se vaan nostaa päätään ja valo on kadonnut putken päästä. Pienestä se on kiinni tämän mummon murheet. Jos murhe lainkaan. Kun ei mitään tee korjatakseen tilannettaan. Pelkkää itseruoskintaa ainoastaan.
No ei tämä nyt ihan niiiiiin surkeata ole. Kokonaisuutena. Kun on lähes terve, perhe ympärillä ja koiruli sylissä, niin mikäs on tässä pukkia odotellessa. Ystäviäkin, kannustajia, ymmärtäjiä. Lopetan valittamisen ja käyn jääkaapilla....tosin kopasen porkkanapussia enkä grillimakkaraa, hih.
Ikä tuo aina muutokset tullessaan, myös nuo kilot, itse olen rökittänyt itseni laihemmaksi rehevyyskauteni jälkeen. Se on sopinut minulle viimeiset reilut neljä vuotta, mutta ymmärrän oikein hyvin kun vaivoja ja vastuksia tulee, ja niitähän tulee muutenkin. Ja langanlaiha olin minäkin, tekisi mieli melkein kuva laittaa kun olin 30 vee, pelkkä lauta.
VastaaPoistaTsemppiä Sinulle ja halit Simolle ja sille toisellekin ötökälle, nyt lähden vielä lenkille tästä innostuneena:)
Ihana Mustis, olit nopea kommentoimaan. Pystyisimpä minäkin rökittämään itseäni, nyt on tullut repsahdus totaalisesti.
PoistaJostakin sitä puhtia pitää löytyä, muuten halkeaa nahka...hih.
Päivä vain ja hetki kerrallansa, niin hyvä on.
VastaaPoistaKunhan saa olla terveena.
Saahan sitä välillä valittaakin, niin teen minäkin ja sitten vähän ajan jälkeen huomaan että ihan turhaan valitan. Kaikkihan on ihan hyvin
Mukavaa alkanutta viikkoa sinulle!♥
Kiitos sylvi kommentistasi. Terveys on ihan A ja O. Nyt oli vaan sellainen valituspurkaus. Kyllä tämä tästä.
PoistaSaisko siellä kylpylässä hierontaakin? Voisin sitten tulla. ☺
VastaaPoistajepjep. Ihan oikeasti hierojia on tyrkyllä. Minä olen vaan hierottanut itseäni noilla vesihierontapyörteillä. Muutenkin täällä on monenlaista aktiviteettia kuntosalista hohtokeilaan ja kaikki siltä väliltä. Angry Birds avaa oman "puistonsa" lapsille lähipäivinä. Tule vaan...
PoistaMinulle entinen isäntä sanoi, kun huomasi varteni kaventuneen, ettäköyhtyä saa mutta ei laihtua. otin kai sen sitten tosissani, kun sitten sitä massaa kertyi liikaakin. Sitten se taas jonkinverran tippui ja lääkäri sanoi, että ikäihmisellä on hyvä olla vähän varstoa, ei turhan laiha. Sitä nyt sitten noudatan ja tyytyväisenä kannan nuo liikakilot mukanani. Mutta kylpyläreisu kyllä on mukava aina välillä.
VastaaPoistaOikein hyvää joulunalus aikaa!
Kiitos mummeli. Kohtuullisen kuorman minäkin kannan mielelläni mutta liika on liikaa... eikä siihen pelkästään liikunta auta, suuta soukemmalle pitää myös osata laittaa...
PoistaJotain kummallista pyöreää on minullakin kertynyt vatsan seutuville viimeisten muutaman vuoden aikana. Olen ikäni ollut hoikka ja pitkä. No pitkä olen siis edelleeen...
VastaaPoistaHyvää kylpyläreissua!
Kiitos Rantakasvi, me nautitaan. Minäkin olin 48 kiloa silloin tyttönä. Nyt en uskalla edes vaakaan päin vilkaista...kuin joskus vahingossa. Ryhtiliike olis paikallaan.
PoistaMukava lueskella kylpyläreissustanne.:))
VastaaPoistaYksi keino niille joulusuklaille olisi kielto lähimmäisille: Ei kiitos kaikelle lihottavalle! Kun makeaa ei ole esillä eikä piilossakaan, niin ei tule niin helposti lähteä hakemaan kaupasta/kioskista kiusauksiakaan.
Pikkupyöreys ei ole niin pahasta, jos vaikka kaatuu, on ainakin pehmikettä estämässä suurimmat vauriot.
Ihana postaus, Rosina. Sen vuoksikohan minä en luitani ole rikkonut vaikka pyllähdellytkin, kun on noita pehmusteita.
PoistaEi mitään niin huonoa ettei jotakin hyvääkin. Eli ei niin pientä hyttystä ettei vähäsen rasvaa...
Sama vika ;( Syödää vaan matalaa ruokaa, niin kun lahnaa ja lettuja. Kinkkukin menee matalasta, kun se on siivutettu :D
VastaaPoistaHih, matalaa ruokaa tarvitseekin ruveta napostelemaan. Toisaalta, ei ole prinssipuolison tarvinnut haravoida lakanoista, löytyy vähemmälläkin. Olishan se kamalaa jos lakanan poimuihin katoaisi...heh-hee..
PoistaEikös sitä vasta joulun jälkeen laiteta suklaat ja muut ihanuudet pannaan.. Nautitaan joulutunnelmasta ja suklaasta ihan hyvällä omallatunnolla, kerran vuodessahan se vaan on.
VastaaPoistaKauniita ja tunnelmallisia päiviä sinne ja Simolle rapsutukset..
(Minttukin voi jo paremmin, juoksut alkavat olla ohi)
Kyllä Minttuli minun on kierrettävä kaukaa joulusuklaat. Jos aloitan niiden napostelun, siitä ei loppua tule ennenkuin rasia on tyhjä, aina vaan ohimennen napsaistaan.
PoistaTäällä on ihan hyvät ilmat, kylpylässä nyt viikolla tilaa kuntoaltailla ja saunassa. Toki meillä on sauna täällä mökkerössäkin, mutta on vaan niin ihana lähteä uiskentelemaan. Ja avantokin alkaa olla uintia vailla tuossa muutaman kymmenen metrin päässä. Nautitaan.
Simo käy ärrittämässä poikakoirille tuolla raitilla, tyttökoirat se syleilee mennen tullen. Kiva että Mintun asiat on joulukunnossa.
Anja, minäkin olen sitä mieltä, että asiasi ovat erittäin hyvin, olet 'lähes' terve! Sinulla on hyviä harrastuksia kuten avantouinti ja ulkoilu, matkustaminen jne. Voit tehdä kaikkea mitä haluat; se on meidän iällämme jo harvinaisempaa.
VastaaPoistaJokainen päivä ei kuitenkaan ala kultaisin pilvenreunoin, niitä synkkiä päiviä on myös olemassa.
Siellä kulpylässä voi aikasi ehkä käydä pitkäksi, mutta onhan netti ja vieraita ihmisiä, joiden kanssa voi keskustella...
Oikein leppoisaa viikon jatkoa sinulle ja prinssipuolisolle!<3333
Oikeassa olet, Aili-mummo. Kunhan rutisin kun sattui kokovartalopeili kohdalle! Oma vikanihan se on, että kaikki safka uppoaa miettimättä.
PoistaEi täällä aika käy pitkäksi, lapsenlapsia on tulossa ja menossa koko kahden viikon ajan. Tykkäävät tulla laskettelemaan muutamaksi päiväksi ja kylpylään samantien.
Prinssipuoliso kuskaa niitä junalta ja junalle.
Parit sukat ja lapaset tuossa tykytin ja yhden kaulurin. Telkkaria tulee katsottua enemmän kuin kotona ja täällä on todella hyvät maastot kiertää koirulin kanssa päivittäin.
Onneksi joskus on myös kultareunaisten pilvien päiviä myös.
Kiitos kommentistasi, huomaan, että kaikki on hyvin....<DDDD
Mukavalta kuulostavaa elämää:)
VastaaPoistaTää oli mun marinapäiväni....
PoistaNo samoissa aatoksissa täälläkin mennään. Itsekseen kun on niin ei pitäisi olla edes vaikeaa tuon ruokavalion ja liikunnan kanssa. No liikun kyllä, mutta se ruokapuoli :( Tarttis vissiin pitää jääkaappi tyhjänä. Yksi hyvä sääntö olisi "syö vain sellaista, jota voit syödä veitsellä ja haarukalla ja pöydän ääressä", mutta mitäs sitä tuttua ihmistä alkaisi moisella kiusaamaan :)) Jos sitten ensi vuonna.
VastaaPoistaTiitsa, minä olen kokeillut montakin temppua joskus mutta nyt on läsähtänyt kaikki kokeilut. Siksi varmaan märrysin noista läskeistäni. Vaikka ne toistaiseksi itse kannankin.
PoistaMutta tie helvettiin on kivetty hyvillä päätöksillä, minä yritän taas jouluruokien kanssa katsoa, etten ihan ähkyyn asti ahda jouluherkkuja. Ans kattoo ny...
Ihanaa joulunalusta teillä!
VastaaPoistaSamat on mietteet meikämummelillakin noista läskeistä, kielenmitta niin pitkä ja leveä, voitaleipääkin menee mielin määrin, missä nyt karppaus tai muu"valio" voi sentään. Kerron blogissani pienten totuudentorvien toitotuksia. Lasten suusta ja aikuisten katseista paljastuu vaakaakin vakaammin missä mennään.
Silti, hyvää joulunodotusta!
Eteenpäin sanoo mummot lumessa. Toistaiseksi vielä jaksaa kilonsa kantaa, mutta lisä voi katkaista kamelin selän.
PoistaKyllä katseista voi täälläkin lukea jotakin omista kiloistaan, mutta eilenkin nauratti kun meitä kolme mammelia pungersi eteenpäin kylpylässä (onneksi en ollut se tuhdein) ja pulskahti altaaseen. Vesiraja varmaan nousi, hih.
Samoin sinulle lumen valoisaa joulunodotusta.
Kuulostaa tosi hienolta. Nauttikaa nyt oikein kunnolla.
VastaaPoistaTulimme tähän naapurin kahvilaan. Täällä on hyvä nettiyhteys. Meillä on siis läppäri mukana.
Oli kiva lukea blogiasi.
Kyllä me nautitaan, nuorta porukkaa on mukana ja meno sen mukaista.
PoistaNauratti kun muistin meidän Berliinin reissun (Jari ja Sirpa parhaillaan siellä) ja ne etupuolella kannettavat reput täynnä kirpparitavaraa. Nyt ei vois laittaa reppua etupuolella kun ei hihnat taitais riittää, hih.
Kiva kun löysitte nettauspaikan. Lämpöistä joulun odotusta ja terkut myös Simolta, jolla on tyttöystävä (pomeranian) tuossa viereisessä talossa... jA hinku päällä tietystä syystä!
Aivan ihana postaus! Hykertelin lukiessain, niinkuin monesti ennenkin tekstiesi äärellä.. Olet uskomaton sanataituri!
VastaaPoistaMukavaa, valoisaa viikonloppua Sinulle! <3
Kiitos Kaisa! Kunhan suollan lätinöitä. Mutta hyvä jos sain sinut nauramaan. Kävin kuolaamassa blogissasi sitä punaista kiveä...
PoistaSamoin sinulle mukavaa joulun odotusta ja viikonloppua.
Sinä sen olet oivaltanut, jättää vaan kaikki negatiiviset ajatukset vaikka sinne avantoon, niin johan elämä maistuu mukavalle. On olemassa niin paljon kaunista ja hyvää.
VastaaPoistaHaliterveisin täältä talvipesältä.
Kiitos ystäväni, ihan niin. Kauneus pitää vaan huomata vaikka arki joskus nurkkaan ahdistaakin.
PoistaOikein nauratti kun muistin meidän etureput sieltä Berliinin reissulta ja nyt olen yrittänyt päästä vähin erin eturepustani irti, jos vaikka pääsis joskus kirppiskierrokselle kotiin Berliiniin, hih.