Sataa tihuuttaa. Aamuinen uintireissu lammikolla ei oikein avantouimiselta vaikuttanut. Mutta totuttelevat tulevaan, kun toiveissa on saada hieman lunta ja pakkastakin. Nyt ollaan kovasti plussan puolella. Kun ei vielä lammikko jäässä, sinne oli helppo mamman ja papan painautua. Minä poika vähän haukuin mammaa kun se temppuili siellä vedessä. Olis voinut vaikka hävitä sinne!
Piipahdan välillä pikaisesti ulkona, kukapa antaisi vapaaehtoisesti turkkinsa kastua. On olevinaan kaamosväsymystä. Koirulillakin.
Pieni kirpparilta ostettu peti on kovassa käytössä, sinne on mukava kiepsahtaa nokosille.
Ja haukottaa niin vietävästi! Antais nyt olla räpsimättä sillä kameralla, no, toisaalta tykkään kun minua filmataan. Tiedän olevani tärkeä.
Tosin naurattaa tämä filmitähtenä oleminen. Ei paha. Ota nyt kuva vatsanpuoleltakin...
Vaikka oma sänky kullankallis, tykkään tehdä oloni mukavaksi myös sohvannurkkaan. Vai huomaattekos, olenko siinä? Pelkkiä ruusutyynyjähän kuvassa näkyy! No hei, olen siellä keskellä!
No hyvä on. Ollaan sitten pää tyynyllä. Onko hyvä näin?
Hyvin sulaudun ruusukuvioihin, eikös?
Ihan kiva tässä on pötkötellä, taidankin ottaa pienet päikkärit!
Koiran unta! Kaukana kavala maailma...
Mamma se kutoo noita sukkiaan, mihin se ne aikoo laittaa kun niillä ihmisillä on vain kaksi jalkaa. Toista se on minun. Eihän sen nyt kutomat sukat riittäisi kuin kahdet parit minulle, Cosmolle, Eccolle ja Shakalle. Ja yhden koirulin sukkaparit vielä jäis ylimääräiseksi. Vaan olis se hurjaa kulkea etukäpälissä eriväriset sukat kuin takakäpälissä.
En oikein ymmärrä tätä sukkabuumia. Ja vielä pappa lupas tuoda sille lisää seiskaveikan lankaa. Että muka sais miesten sukkia kutoa lisää. Kutookohan se todella minulle, mies minäkin olen!
Mut järki pitää siinäkin olla, neljäkymmentä sukkaa valmiina ja vielä lisää meinaa kutoa. Sukkamummo. On kuulema helppoa ja voi ajatella omiaan kutoessaan. Hm. Minähän ajattelen omiani koko ajan.
Eilen nää keitti jauhelihakeittoa. Se on minun herkkuani, mutta ei antaneet kun oli siihen tarkoituksella laittaneet sipulia. Minulla kun on massu ollut vähän vaiheessa, ei tahtonut ruoka pysyä massussa. Vaikka uskonkin, että se johtui pavuista joita oli pataruuassa mukana. Ja vahingossa söin ennenkuin huomasin ne.
Ensin luulin, että jäin ilman keittoa eilen, kun mamma kuori sen peppuperunan siihen keittoon! Hassuja perunoita kasvaa. Ja porkkanoitakin, niinkuin se pari viikkoa sitten postattu pissahätä-porkkana.
Vaan en minä nyt niin perunoita kaipaakaan, kanaa ja kalkkunaa mieluiten. Nyt ne pitää minua melkeinpä pelkillä raksuilla, että saan vatsan taas balanssiin.
Illalla jäädän papan kanssa kahdestaan - no Elvis tietysti kolmantena. Mamma lähtee teatteriin. Minusta parasta on sen perunateatteri, siitä aina seuraa maukasta ruokaa. Sitten kun vatsa sietää muutakin kuin nappuloita ruokasäkistä. Lopettivat ne hammasPedigreenitkin minulta kun lukivat että niissä on viljaa.
Kanaa ja maissia vaan. Sitä se minun elämäni nyt on. Mutta terveys ennen kaikkea.
Tassut on hyvässä timmissä, samoin turkki. Ja mieli on iloinen ja riepas.
Lopuksi vilkutan mustalla tassutyynylläni. Miten minulle on jäänytkin tuollainen "mustikka" varpaan alle? Hieno tuntomerkki, sanoo mammakin.
Meillä käytetään paljon mustikoita, mutta ei niitä lattialle asti ripotella, hih. Voiko koiralla muuten olla kokonaan mustat tassuanturat? Eikö niistä jää mustia jälkiä, mitä? Pitääpä nuuskia tarkemmin....
Hyvää lauantain iltapäivää ja huomista sunnuntaita. Huomenna minä menenkin tapaamaan varamammaa ja taataa. Kiva kiva!
Piipahdan välillä pikaisesti ulkona, kukapa antaisi vapaaehtoisesti turkkinsa kastua. On olevinaan kaamosväsymystä. Koirulillakin.
Pieni kirpparilta ostettu peti on kovassa käytössä, sinne on mukava kiepsahtaa nokosille.
Vaikka oma sänky kullankallis, tykkään tehdä oloni mukavaksi myös sohvannurkkaan. Vai huomaattekos, olenko siinä? Pelkkiä ruusutyynyjähän kuvassa näkyy! No hei, olen siellä keskellä!
No hyvä on. Ollaan sitten pää tyynyllä. Onko hyvä näin?
Mamma se kutoo noita sukkiaan, mihin se ne aikoo laittaa kun niillä ihmisillä on vain kaksi jalkaa. Toista se on minun. Eihän sen nyt kutomat sukat riittäisi kuin kahdet parit minulle, Cosmolle, Eccolle ja Shakalle. Ja yhden koirulin sukkaparit vielä jäis ylimääräiseksi. Vaan olis se hurjaa kulkea etukäpälissä eriväriset sukat kuin takakäpälissä.
Mut järki pitää siinäkin olla, neljäkymmentä sukkaa valmiina ja vielä lisää meinaa kutoa. Sukkamummo. On kuulema helppoa ja voi ajatella omiaan kutoessaan. Hm. Minähän ajattelen omiani koko ajan.
Eilen nää keitti jauhelihakeittoa. Se on minun herkkuani, mutta ei antaneet kun oli siihen tarkoituksella laittaneet sipulia. Minulla kun on massu ollut vähän vaiheessa, ei tahtonut ruoka pysyä massussa. Vaikka uskonkin, että se johtui pavuista joita oli pataruuassa mukana. Ja vahingossa söin ennenkuin huomasin ne.
Ensin luulin, että jäin ilman keittoa eilen, kun mamma kuori sen peppuperunan siihen keittoon! Hassuja perunoita kasvaa. Ja porkkanoitakin, niinkuin se pari viikkoa sitten postattu pissahätä-porkkana.
Illalla jäädän papan kanssa kahdestaan - no Elvis tietysti kolmantena. Mamma lähtee teatteriin. Minusta parasta on sen perunateatteri, siitä aina seuraa maukasta ruokaa. Sitten kun vatsa sietää muutakin kuin nappuloita ruokasäkistä. Lopettivat ne hammasPedigreenitkin minulta kun lukivat että niissä on viljaa.
Kanaa ja maissia vaan. Sitä se minun elämäni nyt on. Mutta terveys ennen kaikkea.
Tassut on hyvässä timmissä, samoin turkki. Ja mieli on iloinen ja riepas.
Lopuksi vilkutan mustalla tassutyynylläni. Miten minulle on jäänytkin tuollainen "mustikka" varpaan alle? Hieno tuntomerkki, sanoo mammakin.
Meillä käytetään paljon mustikoita, mutta ei niitä lattialle asti ripotella, hih. Voiko koiralla muuten olla kokonaan mustat tassuanturat? Eikö niistä jää mustia jälkiä, mitä? Pitääpä nuuskia tarkemmin....
Hyvää lauantain iltapäivää ja huomista sunnuntaita. Huomenna minä menenkin tapaamaan varamammaa ja taataa. Kiva kiva!
Ihan koiramaisia juttuja se Simo Koiruli kirjoittelee; kiitos näistä, oli mukavaa lukea!<3
VastaaPoistaOikein leppoisaa viikonloppua sukkumummolle, prinssipuolisolle ja Simolle!<3333
Koirulijuttuja Simo aina kertoo,,,kiva kun tykkäsit.
PoistaMukavaa sunnuntain iltaa sinne itäiseen ja terkkuja. <333
Simo hei, sulla on kyllä hyvät oltavat siellä! Saat olla oikein valokuvamallinakin. Älä välitä, en minäkään ymmärrä sukkien teosta mitään, osaa kutoa.Mutta kiva niitä on aina saada, meillä on suvussa oma kutojamummo!
VastaaPoistaPikkasen olen kade siitä lammikosta, kun täältä pitää lähteä kilometritolkulla järveen, ja sinnehän on päästävä, aina välillä;)
Hei Rantakasvi, ihan on lokosat oltavat, saa rapsutuksia ja raksuja ja kuvataan ja käännellään...ja saunotetaankin.
PoistaMeidän lammikko on reunoja myöten täynnä vettä nyt eikä jäätä pinnalla. Siellä ne käyvät aamuisin uppoutumassa. Minä vaan katselen lammen rannalta. terveisin Simo
Mitäpä se heittaa, vaikka saatkin vain lihaa ruuaksi, koirat onkin lihan syöjiä luonnostaa.
VastaaPoistaJep, kanasta tykkään ja possusta myös.
PoistaHei Simo. Sinulla on oikein koiran päivät Ja kuule. kyllä on mustia tassunpohjia, minulla on, mutta ei mummu ole valittanut että jäisi mustia jälkiä lattialle. Minulla on vaaleanpunainen oma peti, mutta en minä siinä usein nuku, kun mummun vieressä on mukavampi nukkua näin talvella. Kesällä tykkään nukkua lattialla sängyn alla, on vähän viileempi siellä. kun mulla on tuo kamalan paksu turkki päälläni.
VastaaPoistaEiks vaan ole tämä koiran elämä omalla laillaan sellaista noista aikuisista huolenpitoa kuin nyt sinullakin, kun pitää katsoa niiden perään etteivät mene siellä lammella liian kauas. Ilman meitä ne tekis kyllä mitä hassumpia juttuja, on hyvä, kun me pidetään niille jöötä.
Oikein mukavaa viikonloppua sinulle ja huollettavillesi ja toivotaan että masusi pian paranee!
Hei Himmu. Sinullako on mustat tassutyynyt? Minulla vain yksi mustikkapilkku, muuten tassutyynyni ovat vaaleanpunaiset. Mammasta tosi söpöset.
PoistaJoo, vahdin kyllä ettei mamma pääse uppoamaan lammikkoon, pappa kyllä sieltä pääsee ketterästi pois tikapuita pitkin.
Samoin sinulle hauskaa viikonloppua, pidä huoli mummelista. Minulla on vatsa jo kunnossa. Kivat sulle.
Voi Sinua ihanaa koirapoikaa:) Melko kivan petin se mamma on Sinulle löytänytkin, mutta kyllä tuo sohva näytti sopivan yhtä hyvin, olit ihanampi kuin ruusunnuppu. Pussaisin kyllä nokkaan jos tielleni sattuisit, vaikka tiedänkin ettei siitä tykkää kukaan itseään arvostava koira, kunhan vain kiusasin. Josko se emäntä sitä pukkia tuuraa, kun tuollaiset määrät on kutonut, näin joulun alla kun ei kaikkea voi tietää:)
VastaaPoistaNo minä tykkään tuosta petikopasta mutta nousen kyllä välillä sohvannurkkaan ja myysään kaikki mamman tyynyt ja peitot ympärilleni. Kiva jos pussaisit, minäkin olen kova pusuttelija. Ainakin lipsaisisin poskeasi. Kaipa tuo mamma luulee olevansa pukinmuori, tiedä häntä. Hau-hau.
PoistaSimo on kyllä hieno valokuvamalli. Mukavaa oli lukea, että tassu on taas kunnossa.
VastaaPoistaOdotellaan huomista, se jälleennäkeminen on niin riemullista.
Voi varamamma ja taata. Oli niin ihana nähdä teidät taas. Mielelläni minä sinne tulisin vaikka joka päivä. Mutta tehän nyt lennähdätte joten jään odottelemaan kun palaatte. Sitten halataan ja pusutellaan. Lipaisen oikein kunnolla molempia.
PoistaKiitos tämän päiväisestä ja terkkkuja.
Olipa mukava lukea koiramaisia juttuja,kyllä Simo osaa.Oikein mukavaa viikonloppua:)
VastaaPoistakiitos ritva, näitä tarinoita kyllä minulla piisaa ja mamma niitä sitten kirjoittaa blogiinsa.
PoistaVoi miten ihanata koiranelämätä...Ihan pittää vissiin ottaa mallia :)
VastaaPoistaOta vaan Lovviisa mallia lököilystäni. Se tekee niin hyvää välillä oikoa koipia, vaikka minulla onkin sellaiset tappijalat vaan, sanoo mamma.
PoistaTerveisiä vaan ihanalle Simolle, kuin myös hänen kotijoukolleen.. Olipa ihanaa pitkästä aikaa katsella kuvia ja lukea mukavia koirakuulumisia!
VastaaPoistaHei Minttuli! Miten Minttu jaksoi kun olitte reissussa, ikävöikö kovasti. Oli varmaan riemuissaan kun näki teidän palaavan. Minäkin itken ikävästä varsinkin mamman jälkeen vaikka se olisi poissa vain tunnin. Kun en aina pääse mukaan.
PoistaMukavata eloa ja oloa!
VastaaPoistaNiin on, sanon minä (Simo) ja mamma jatkaa: jos siltä näyttää. Mutta totta on, kaikki on mallillaan. Hyvät sulle.
PoistaEi kyllä yhtään huomaa, että yhdellä ruusulla on silmät : D Hänelle pitäisi varmaan kutoa ruususukat. Osaisitko?
VastaaPoistaVai on täälläkin leikitty ruualla?
Harmi, kun on niin kiire (mukamas), että ei ehdi käydä aina lukemassa, mutta voihan niitä tarinoita lukea monta kerralla : )
Hyvää joulun odottelua!
Kyllä meidän mamma nopsaan ruususukatkin kutoisi, vaikka niitä neljä pitäisi olla.
PoistaKiva kun kerkesit lukemaan, mamma kun on niin kova postaamaan tänne. Samoin sinulle kivat joulunodotukset.
Hyvät on oltavat Simolla!
VastaaPoistaHyvää sunnuntaita ja mukavaa kyläreissua!
Hei Marjatta. Me käytiin varamammalla ja taatalla äsken ja minusta se oli ihana reissu. Ottivat siis minutkin mukaan vaikka usein lähtevät mamma ja pappa kahdestaan ja minä jään istumaan sohvan selustalle ja katson ikkunasta niiden perään.
PoistaMutta kyllä minulla on ihan kiva olla kotonakin. Sinulle myös kivaa sunnuntai-iltaa toivottaa Simo Sallinpoika Hurtta.
Hei Simo Sallinpoika Hurtta! Sinulla on hauska oikea mamma, kun näillä jutuillaan hauskuuttaa meitä kommentoijia.
PoistaRapsutuksia sinulle!
Hei Marjatta! jepjep, mamma kyllä minusta huolehtii, samoin pappa joka heti aamusta vie ekalle lenkille. Mutta mamma kirjoittelee puolestani, tietty. Hih.
PoistaKyllä sillä Simolla on kissanpäivät.
VastaaPoistaMikäs on lekotella.
Olette kyllä urheita uimisen kanssa.
Toivottvasti oli mukava teatteri-ilta.
Kaikkea hyvää! ♥ ♥
Kiitos sylvi! Minä poika nautin kun minua passataan. Eilen mamma kävi varamamman kanssa ihan oikeasti järvessä pulikoimassa. Ja teatterista se tykkää myös, komedioista eniten. Mulla vaan oli vähän ikävä sitä kun oli koko illan poissa, en osannut mennä nukkumaan vaan vahdin sohvan selustalla että koska mamma tulee. Ja tulihan se lopulta.
PoistaSamoin sinulle kivoja marraskuun lopun päiviä, lunta on luvassa.
Oijoi, tuota kolmoskuvaa;-) Simo poseeraa!
VastaaPoistaMulla on koiruudelle kaksi vatsavinkkiä: Joka päivä vähän raejuustoa ja/tai Activia-jogurttia/mustikka. Kakka on kuin muovailuvahaa ja tulee kellon tarkasti, vaikka ikää on jo melkein 15 vuotta, Olgalla.
Heips Leena. Simo tykkää raejuustosta ja saa sitä usein. Jogurtista ei tykkää, mutta kermaviilipurkin lipsuttelee putipuhtaaksi. Simolla on ollut herkkä vatsa aina, johtuu varmaan vehnä- ja nauta-allergiasta ja ties mistä. Aika varovainen olen ruokkimisen suhteen. Raksut on hypoallergiaa, hammashoitoa edistävät tikut samoin.
VastaaPoistaOnneksi useimmiten kaikki on ihan ok. Normaalisti Simo on pirteä ja käy kolmesti pitkällä lenkillä päivittäin. Syö hyvin ja kakkaa myös säännöllisesti.
Tuo kolmoskuva on Simon lemppariasentoja sekä sohvan nurkassa että omassa pedissäänkin. Hassu koiruli.