Eilinen perjantai. Hieman erilainen päivä. Olin ent. työpaikan nestoreiden kanssa Riihimäen retkellä.
Liekö minulla ongelmaa luetun ymmärtämisessä, muistamisessa vai muuten vain. Olin myöhästyä bussista. Tai no, olin nippa ja nappa pysäkillä ennenkuin lähtivät. Mutta ehdin kuin ehdinkin mukaan.
Meillä paistoi aurinko, porukkaa keräiltiin tuulisilta pysäkeiltä ja päästiin sitten varsinaisesti tien päälle. Riihimäellä satoi lunta ja räntää.
Perillä suuntasimme suoraan Suomen lasimuseoon, missä opastuksen kera kiertelimme näyttelysalit. Paljon oli nähtävää.
Minua on aina viehättäneet pullot, nimenomaan tyhjinä, hih.
Olen käynyt lasimuseossa aikaisemminkin, aina yhtä mukava katsella ympärilleen ja löytää vitriineistä myös omassa kaapissa olevia lasiesineitä. Ja löytää esineille tekijöitä ja vuosilukuja.
Myyntihyllyssä olevia lasimaljakoita.
Tässä merkittyinä kaikki Suomessa olleet lasitehtaat, toki suurin osa jo lopettaneet. Kuuleman mukaan myös ikkunalasin valmistus on loppumassa Lahden tehtaalla.
Lasin raaka-aineenahan on kvartsihiekka, jota tuodaan ulkomailta.
Suomalainen hiekka sisältää rautaa, mikä värjää lasin vihertäväksi tai ruskehtavaksi ja ei siten sovellu niin hyvin lasin valmistukseen.
Tässä kuvassa Aalto-maljakoiden puristusmuotti.
Luulasiesineitä oli vain muutamia, tässä kuitenkin kauniit sokerikko ja kermakko, joihin on maalaamalla tehty kukkakuviot.
Rubiinilasia olevat kauniit sokerikko ja kermakko. Liekö lasimassa ollut ennen värjäämistä maitolasia, kun reunoissa on maitolasin vaaleat nypyt?
Tässä 20-30-luvun lasia. Otin kuvan, koska minulla on tuon karahvin kaltainen, vähän korkeammalla jalalla oleva karahvi. Tosin omastani puuttuu korkki! Lie eksynyt jonnekin maailmaan.
Lasitehtaan uudempaa tuotantoa oli myös myynnissä. Kuten nämä lehmät ja hevoset.
Meillä oli lounas lasitehtaan ruokalassa, minkä jälkeen suuntasimme Havin tehtaanmyymälään ja edelleen rautatiemuseoon. Mutta se on uuden postauksen juttuja.
Liekö minulla ongelmaa luetun ymmärtämisessä, muistamisessa vai muuten vain. Olin myöhästyä bussista. Tai no, olin nippa ja nappa pysäkillä ennenkuin lähtivät. Mutta ehdin kuin ehdinkin mukaan.
Meillä paistoi aurinko, porukkaa keräiltiin tuulisilta pysäkeiltä ja päästiin sitten varsinaisesti tien päälle. Riihimäellä satoi lunta ja räntää.
Perillä suuntasimme suoraan Suomen lasimuseoon, missä opastuksen kera kiertelimme näyttelysalit. Paljon oli nähtävää.
Minua on aina viehättäneet pullot, nimenomaan tyhjinä, hih.
Olen käynyt lasimuseossa aikaisemminkin, aina yhtä mukava katsella ympärilleen ja löytää vitriineistä myös omassa kaapissa olevia lasiesineitä. Ja löytää esineille tekijöitä ja vuosilukuja.
Myyntihyllyssä olevia lasimaljakoita.
Tässä merkittyinä kaikki Suomessa olleet lasitehtaat, toki suurin osa jo lopettaneet. Kuuleman mukaan myös ikkunalasin valmistus on loppumassa Lahden tehtaalla.
Lasin raaka-aineenahan on kvartsihiekka, jota tuodaan ulkomailta.
Suomalainen hiekka sisältää rautaa, mikä värjää lasin vihertäväksi tai ruskehtavaksi ja ei siten sovellu niin hyvin lasin valmistukseen.
Tässä kuvassa Aalto-maljakoiden puristusmuotti.
Luulasiesineitä oli vain muutamia, tässä kuitenkin kauniit sokerikko ja kermakko, joihin on maalaamalla tehty kukkakuviot.
Rubiinilasia olevat kauniit sokerikko ja kermakko. Liekö lasimassa ollut ennen värjäämistä maitolasia, kun reunoissa on maitolasin vaaleat nypyt?
Tässä 20-30-luvun lasia. Otin kuvan, koska minulla on tuon karahvin kaltainen, vähän korkeammalla jalalla oleva karahvi. Tosin omastani puuttuu korkki! Lie eksynyt jonnekin maailmaan.
Lasitehtaan uudempaa tuotantoa oli myös myynnissä. Kuten nämä lehmät ja hevoset.
Meillä oli lounas lasitehtaan ruokalassa, minkä jälkeen suuntasimme Havin tehtaanmyymälään ja edelleen rautatiemuseoon. Mutta se on uuden postauksen juttuja.
Ei ole tullut lasimuseossa käytyä.
VastaaPoistaPaljon on paikkoja, joihin haluaisi tutustua. Onneksi kesä on tulossa ja matkasuunnitelmat suurimmaksi osaksi tekemättä. :))
Lasimuseossa käynti tuo paljon tietoa omistakin lasiesineistä.
PoistaSiellä on kaikkien suomalaisten lasitaiteilijoiden töitä sekä historiatietoa lasinpuhaltamoista. Jos on kiinnostunut suomalaisesta lasista, kannattaa ainakin kerran poiketa lasimuseossa, missä on aivan vanhimmatkin suomalaiset lasiesineet eli lasihelmet, joita on löytynyt Kastelholman linnan alueelta hautakaivauksissa.
Kerran olen tuolla museossa käynnyt. Vaikka tässä lähellähän paikka on, täytyykin poiketa. Kiitos vinkistä!
VastaaPoistaKäy ihmeessä uudistamassa vierailusi lasimuseoon. Ja samalla voi hyvin piipahtaa Havin tehdasmyymälässä ja rautatiemuseossakin. Ovat suht. lähekkäin.
PoistaKaunista lasia siellä, osa tuttuja käyttölaseja. Luulasiset esineet ja pullot miellyttivät eniten silmää.
VastaaPoistaMukavaa olisi tuollakin pistäytyä.
Seuraavaa postausta (rautatiemuseosta) odotellen hyvää viikonloppua!
Paljon tuttuja lasiesineitä on todella esillä. Yllättävän vähän luulasia ja rubiinilasia. Mutta muuten värikkäitä ja ihania Toikan lasilinnuista alkaen.
PoistaRiihimäkihän on ihan matkan varrella, kannattaa joskus poiketa. Harmi, ettei meillä ollut aikaa piipahtaa kirpparilla vaikka se oli matkan varrella sekin! mutta ehkä toisella kertaa sitten.
Vanhoissa lasiesineissä on oma viehätyksensä..:)
VastaaPoistaOmat suosikkini ovat koboltinsiniset lasiastiat, nimenomaan käyttöäastiat...:D
Oikein hyvää lauantai-iltaa sinulle, Anjuska.<33333
Minustakin vanhan lasiesineen tarinaa voi kuunnella pitämällä käsissään sitä ja sulkemalla silmät. Koboltinsininen lasi on kaunista, minullakin muutamia. <33333
PoistaOlipa mukavaa tehdä virtuaalimatka kanssasi lasitehtaalle. Tuo rubiinilasine sokerikko-kermanekka näyttävät malliltaan tutuilta, olisiko Wiialan lasitehtaan muotilla tehty?
VastaaPoistaMinun mielestäni sinulla on luulasisena tuo kaksikko. Saattaa hyvinkin olla Wiialan tehtaan, sillä museossa on kaikista lasitehtaista esineitä.
PoistaLasinen juttu jossa oli kivenkovaa tietoa:)Mielestäni ne vähän vihertävät olivat ja ovat kyllä sangen kaunista lasia, mutta eiväthän ne ikkunalasiksi kelpaa. Tuo rubiinilasikermakko ja sokerikko olivat tosi kauniita.
VastaaPoistaVihertävästä lasimassasta (kotimaista hiekkaa) tehtiin paljon pulloja ja ikkunalasiakin (Someron lasitehtaalta myös Ruotsin markkinoille 1700-luvun loppupuolella).
PoistaRubiinilasissa on minustakin "sitä jotakin", siksi olen sitä keräillyt kokoelman.
Sulosta sunnuntaiaamua kammarista...Niin kaunista ja kuulasta kateltavvaa kuvissasi :)
VastaaPoistaMyös samoin sinne kammariin. Aurinko alkaa paistaa, viime yön aikana tuli 15 senttiä kevyttä untuvalunta! Lasissa on aina viehätystä!
PoistaSunnuntaihuomenta!
VastaaPoistaMukava että tällainen "tupajumikin" pääsee kanssasi katsastamaan kaikenlaista kaunista!
Kevään koittoa sinullekin!
Huomenta ystäväiseni! Kiva jos nautit lasimuseon pienestä kuvaotannasta. Paljon siellä on nähtävää.
PoistaKeväistä on, vaikka kylmää vielä. Aurinko valaisee vitivalkean, viime yönä sataneen lumen!
Tänään on edessä harmonikkaristeily, koko laiva laitojaan myöten täynnä soittajia ja laulaa saa aina kun kohdalle osuu säestäjä.
Kiitos, myös sinulle aurinkoista kevätpäivää.