TOUKOKUUSTA KESÄKUUKSI

Muutama päivä mökillä ja heti huomaa, miten kesä on pidemmällä täällä etelämmässä osassa kotimaata. Mökillä oli paitsi hirvittävästi hyttysiä myöskin järven vesi kuitenkin lämmennyt niin, että aamuinen pulahdus tuntui todella ihanalta. Sauna lämpesi jokainen ilta ja maistui myös Simolle. Tosin poika oli kipeänä lähes koko mökkireissun ajan. En tiedä, mistä sai vatsansa sekaisin ja konsultointi paikalliselle eläinlääkärille vei suurimman huolen ja antoi ohjeet hoitamiseen.

Hyttysten hyökkäyksistä huolimatta istuttelin orvokit jokaiseen kukkapataan ja käänsin ja väänsin kukkapenkkien rikkaruohot. Suunnittelin mökin pihalle kivikkopuutarhaa ja sainkin sen alkuun. En kuvannut  vielä, kun taimet näyttivät kivien väliköissä aika mitättömiltä. Mutta orvokit, minun kesäkukkani, ne viihtyvät niemen auringossa.

Mökin pihalle on joskus tuotu sonkajärveläisen tätini pihalta "kukkakoivu", joka nyt yli viisimetrisenä kukki täydessä loistossaan mehiläisten pörrätessä kukasta kukkaan. Nimeä tälle koivunrunkoiselle puulle en tiedä. Mutta hieno on kukkiessaan ja syksyllä punaiset marjat kelpaavat linnuille, jotka levittävät puuta pitkin rantametsää.

Tämä on todella kova leviämään sekä juuristaan että marjoistaan.

Mökin pihan ainoa kukkiva perenna näin kesän alussa on tämä keltakukkainen.

Hienosti talvesta olivat selvinneet myös vuorenkilvet, joiden kukkavarret törröttivät tyrkyllä hyönteisille.
Männyn kukinta oli parhaimmillaan ja siitepölyä paitsi terassiportailla myös rantavedessä. Simo ihmetteli ahvenen uiskentelua siitepölyn alapuolella.

Kun järvenpinta oli aamutuimaan peilityyni, tuntui jännältä pulahtaa siitepölyverhon läpi.

Voihan siitepölyllä olla iholle suotuisakin vaikutus, tiedä vaikka vanha tässä vielä nuortuisi!
Mutta kuusenkerkät olivat ihan parhaimmillaan kerättäviksi. Keittelin kahtena päivänä puuliedellä tuntitolkulla kuusenkerkkäsiirappia. Tarkka ohje oli tietysti kotona, mutta huomasin, että lisätyn sokerin määrästä riippui siirapin tummuus ja paksuus. Vähemmän sokeria ja siirappi on juoksevampaa.

Jäi vähän vaahtoa paksumman pinnalle, mutta ei se haittaa, jäätelön ja marjojen päälle vaan loraus ja hyvältä maistuu.

Viikko sitten mökkimaisemassa satoi ukkoskuurossa rakeita. Mutta maisema aurinkoisina päivinä oli huikaisevan sininen. Ilmankos lauluntekijänkin mukaan "sininen on taivas, siniset on silmänsä sen"....

No, sielläpä maisema odottelee lomalaisten tulemista. Köröttelimme kotiin ja poikkesimme Pieksämäellä Moilasen mainioita karjalanpiirakoita hakemassa lapsenlapsen huomisiin lakkiaisjuhliin. Ja pitihän mummin leipoa pari kakkua ja vääntää munavoita piirakoiden päälle. Kakkuohjeet napsaisin netistä ja hyviä tulivat. Kun en enää ole mikään jauhopeukalo, tuskin nyt viherpeukalokaan.

Simolle ja prinssipuolisolle väänsin sitten vähän pienemmän samalla reseptillä. Myös tiikerikakku onnistui.