JÄÄ HYVÄSTI BUDAPEST

Viimeinen matkapäivä, tavarat pakattuina bussiin ja hotelli Berliinille jäähyväiset. Matkamme alkoi keskellä Tonavaa sijaitsevalle Margit-saarelle, mistä sitten risteiltiin ylös-alas Tonavaa. Alitettiin Köysisilta, Vapaudensilta, joka aikaisemmin on ollut Franz-Josefin silta, sekä tietysti Sissin valkea silta eli Erzebethin silta. Katseltiin jälleen Gellert-kukkulaa, Kuninkaanpalatsia, Parlamenttitaloa ja muita Tonavan rannan nähtävyyksiä. Tässä Sissin silta.

Ja Köysisilta:

Kuninkaanpalatsi on nykyään keskuskirjastona tai kirjastomuseona.

Vilpoisen  laivamatkan jälkeen oli ohjelmassa Sankarten aukioon tutustuminen. Kuoro kajautti siellä komeasti laulunsa massiivisten sankarpatsaiden alla. Paikka on osa kaupungin keskuspuistoa ja sieltä lähtee Andrassi-katu, jonka varrella ovat asuneet monet kuuluisuudet, mm. Franz Liszt (kirjoitetaankohan nimi näin?). Ja kreivi Andrassi oli se valtiomies, joka pyysi Sissiä myös Unkarin keisarinnaksi. Komea mies ja ehkä vähän ihastunut Sissiin. Mutta niinhän me kaikki olemme.
Tässä väläyksiä Sankarten aukiolta:

Ja mehän oltiin sankareita kaikki, olimme viettäneet hienon pidennetyn viikonlopun Unkarissa. Kotimatka Suomeen alkoi ja vaikka paljon taas nähtiin ja koettiin, minä ainakin haluaisin palata vielä Budapestiin, olisihan se vasta neljäs kerta niissä maisemissa. Mutta nähtävää riittää lyhyen lentomatkan päässä.

Nyt pidän bloggauksessa vähän paussia. Tuli niin pitkä pötkö tarinaa. Mutta tuoreena muistiin merkittävä, ettei dementia vie parhaita paloja unohduksiin. Tässä vielä kukat komuutilla Pyhän Antin kaupungin kadulla.

Köss`önöm,  kiitos!