VUOHENPUTKEN VILJELIJÄNÄ

Mikä ihana kesäinen päivä jälleen. Kyllä meitä nyt hemmotellaan. Yöllinen sadekuuro saa koivujen lehdet isonemaan ja nurmikko nousee niin, että pian on otettava niittämistauko. Kukkapenkkeihin on lisättävä multaa, mutta sitä ennen on poistettava vuohenputken, rönsyleinikin ja juolavehnän juuret. Ja se on homma, josta en niin kovasti ole mielissäni. Mutta minkäs teet. Polvillesi vaan kukkapenkin viereen ja kaivelemaan vuohenputken juurisolmuja. Vuohenputki kelpaa salaattiin, mutta kukkapenkissä sen paikka ei todellakaan ole.  Toinen kasvi, joka on villiintynyt riesaksi asti, on tämä keltakukkainen (ei narsissit) perenna, joka vasta on kasvattanut lehdet. En muista sen nimeä, mutta mielestäni kuuluu mykerökukkaisiin.Olisko joku valvatti? Se levittäytyy maanalaisten juuriensa (kuten vuohenputkikin) avulla tehokkaasti ympäristöönsä.

Varjoliljojen pelästyin menneen myyrien suihin, mutta yhäti löytyy uusia alkuja ympäri puutarhaa. Ja löytyy jo myös punaisia liljakukkoja. Niiden nitistäminen on taitolaji, ovat niin vikkeliä. Ja kuorietanat, jotka ovat täällä oikein vitsauksena, eivät ole päässeet nousemaan sankoin joukoin meidän pihallemme, sillä joka aamu kaikki tien yli yrittäjät joutuvat etanoiden taivaaseen ja jos yksikin pihan puolelle on ehtinyt, se napataan ja tiputetaan umpijätesäiliöön, eli sille ei ole taivaasta tietoakaan. Päinvastoin.

Steviat vein ulos kuistin kaiteelle ulkoilemaan. Pitää ottaa yöksi sisään, mutta kouluttaminen ulkoilmaan alkoi.
Jouluruusu oli vähän huonossa hapessa ravintoköyhässä maassa. Siirsin sen parempaan multaan ja odottelen, viihtyisikö niin, että näkisin sen kukkivankin joskus. Eräältä ystävältä saimme Viljandista tuotua liljaa. Kiva nähdä, mitä siitä loppujen lopuksi kasvaa.

Ystäväni piipahti hakemaan steviansa ja taponlehden tainta. Istuttiin hetki auringossa ja nautittiin vesipuolukoista lähdeveteen syntyneestä raikkaasta puolukkamehusta ja jäätelöstä. Kahvihan on näin kuumalla liian vanhanaikaista! Simo oli riemuissaan tavatessaan varamamman ja taatan. Ja pääskyset, nuo Jumalan linnut, niinkuin Opri sanoi, liitelivät iloisina. Makuuhuoneen ikkuna edessä koivussa olevaan pönttöön on kannettu niin paljon pesätarpeita, että pian alkaa  kirjosieppojen pesässä olla valmista munimista varten.

Lohkaisin ystävääni varten palan keltavuokon juurakkoa erilleen. Huomasinpahan, että valkovuokon kukassa on terälehtiä vähintään kuusi tai enemmän. Keltavuokolla vain viisi! Tasan ei käy onnenlahjat!