VIIKKO SAATIIN ALKAMAAN

Varsinainen maanantai. Aamulla terveyskeskuksen labraan heti seitsemän jälkeen jonoon. Olin kahdeskymmenes,  onneksi jono meni nopeasti ja pääsin lähtemään takaisin kotiin ja aamukahville. Labraan jonottajat olivat yhtä teinipoikaa ja yhtä nuorta äitiä vauvoineen lukuunottamatta ikähaarukassa 60- eteenpäin ja verenpainelääkityksen tarkistuksessa. Huh. Niin minäkin. Yllätyin, että otettiin vain yksi pullo kyynärtaipeen suonesta.

Vettä on sadellut hiljalleen, mutta eipä haitannut. Talvella meillä oli polttopuushow tuolla kallioiden takana ja paksun lumen aikaan niitä pinoon ajettaessa ei tietenkään kaikkia löytynyt lumen alta. Nyt sitten pätkittiin kottikärrykokoon ja ajeltiin peräkanaa polkuja kottareilla pölkkyjä autotien varteen kasaan. Nyt on kroppa kuin olisin telaketjun alle jäänyt. Toisaalta; ei hätää, sillä energiaa kului kottarirallissa ja vielä pitkällä lenkillä Simon kanssa. Tiedän, ettei koiria saisi pitää irti metsässä, mutta tilaisuus teki varkaan ja annoin pojan vähäsen juoksenella kallioilla vapaana.

Nyt illalla oli pakko katsoa ensin Tanska-USA lätkämatsi.Hyvä Tanska!  Jäi niin masentava fiilis Leijonien lauantain  tappiomatsista; olisko niin, että pojat olivat niin varmoja tanskalaisten kaatamisesta, että kaikki meni alkuminuuteilla jo pieleen. Ja mielestäni tanskalaisten nuoret pelaajat olivat taitavia: puolustajat olivat aina maalinsa suulla maalivahdin tukena ja hyökkääjät agressiivisina kuljettamassa kiekkoa vastustajan pelialueelle ja maaliin. Nyt on sitten menossa Leijonien matsi Saksan joukkuetta vastaan ja melkoista säpinää nyt Leijonat saavat aikaan kentällä. Ja Mertarannan suu käy kuin rokkapata. On se kova selostamaan ja välikommentit hauskoja. Elää todella mukana.

Loppuviikosta on luvattu aurinkoista ja lämmintä. Väistyvät sadepilvet, kevään vihreys ja aurinkon kehrä tässä symbolisena.