keskiviikko 19. lokakuuta 2011

KARPALOSUOLLA

Syksyiset päivät menevät hujahtamalla ohi. Aina väliin aurinkoa ja sitten vuorostaan sadetta ja tuulta. Viime yönä tuuli repi viimeisetkin lehdet jo kellastuneista koivuista ja uimalammikko kannatteli niitä kuin kultahippuja aamulla uimaan mennessä. 


Viikonvaihde oli lempeän lämmin ja aurinkoinen. Ajeltiin lauantaina aamusta jo mökille päin. Perillä kaikki hyvin. Jo talviteloilleen laitettu mökki nökötti niemen nokassa, emme mekään ryhtyneet sitten enempää ovia availemaan ja lämmittämään vaan suosiolla ajelimme emäpitäjän kirkonkylään yöpymään. Simo otti heti levon kannalta käytyään ensin lukemassa kirkonkylän tyttökoirien viestit puiston poluilta.


Vietiin mökiltä telkkari mennessämme ja taas kerran töpselit irti -systeemi hävitti digistä muut paitsi kaupalliset kanavat. Jäi Uutisvuoto katsomatta, mutta väliäkö hällä. Unta pollaan ja aamulla reippaina karpalosuolle.


Tänne Turkkilammen rannoille pitää varustautua kumisaappain. Simon tassut upposivat polvea myöten, samoin minulla nokialainen lähes samoin. Mutta karpaloita löytyi. Kypsimmät niistä olivat kuin isoja punaisia lasihelmiä, läpikuultavia auringon säteiden osuessa niihin. Osa karpaloista oli vielä puuhelmien kaltaisia, kovia mutta kauniita. 


Minulle joka syksyinen karpaloretki Turkkilammelle on ehdoton. Auringon lämmittäessä on kiva poimia karpaloita, isokokoisista astia täyttyy nopeasti. Joskus on toki suo ollut jo riitteessä, kun olen sinne päässyt ämpäreineni. Mutta nyt nautin joka henkäyksellä kauniista syksyn maisemasta, lämpimästä säästä, punaisista karpaloista ja pienen koirulin uteliaisuudesta lammen rantahetteiköillä.  Muistelin, montako vuotta siitä on kun meillä on tämä oma lampi ollut, olin vielä töissä silloin, kun lampi ympäristöineen ostettiin. Siis varmaan pari vuosikymmentä sitten.


Puolilta päivin ajeltiin takaisin mökille. Pika-ateria mikrolla lämmitettynä ja takkapuita pojalle peräkärryyn, jonka oli jättänyt meidän kyytiimme kotimatkalle. Piipahdin vielä tarkistamassa kantarellipaikat ennen lähtöä. Löytyi mukavasti, vaikka osaa oli jo pakkanen purrut ja vesisade lötjännyt. Hyvissä ajoin päästiin sitten tien päälle kohti kotia. Takakontissa viitisen litraa karpaloita ja pari litraa kantarelleja.
Pussitin karpalot pakkaseen ja kiehautin myös kantarellit.
Taas on talven varaksi vaihtelua.


Turkkilammella ei näkynyt sorsia. Tokko vielä lienevät sisäistäneet, että saisivat siellä rauhassa olla. Niinkuin hirvet ja kauriitkin. Joskus aikaisemmin maa oli annettu hirviporukalle, mutta yhtenä syksynä autoni tuulilasiin jätetty "mulkkupysäköinti" -lappunen aiheutti sopimuksen irtisanomisen. Olin pysäköinyt oman tonttimme tiensivuun jonkun mielestä väärin. Suivaantuuhan sitä rouva vähemmästäkin. Ainakin minä, emmekä uusineet sopimusta. 


Poissa hyvä, kotona paras. Nyt pitäisi ryhdistäytyä. Hyvistä päätöksistä huolimatta vasta keittiön ikkuna on pesty. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Pesen tämän viikon aikana. Äsken keittelin Unelman ohjeen mukaan suppishilloa. Olin kyllä jo päättänyt antaa suppisten olla oravien ruokana, mutta eilen illalla Simon lenkillä poimin pienen ämpärillisen kuitenkin. Nyt ovat nekin purkeissa tekeytymässä herkuiksi. Kun säästää saadessansa, on ottaa tarvitessaan, sanoi mummoni aikoinaan.
Sanoipa muuten senkin, että "minkä taakseen jättää, sen edestään löytää". Olin heittänyt kuistin tuolille muutamia räsymaton pätkiä muka odottamaan, josko painepesurilla pesisin tai veisin mökille rantaan. Vaan siinä niitä kääntelin aina pois tieltäni. Maanantaina kun aurinko paistoi täydeltä terältä minäkin sain puhtia ja pesin matot. Pesin myös saunaosaston seiniä myöten sen jälkeen. Matot saivat valustua ulkona kahtena aurinkoisena syyspäivänä. Niin, joka tyynen makaa, se tuulen soutaa. Varon jättämästä asioita näin viime tippaan. Kesällä olisivat matot nopeasti ulkona kuivuneet täyteen kesän raikkautta. 

17 kommenttia:

  1. Minä jaksan ihmetellä, miten valokuvaaja Hautala oli saanut kuvattua ne lumikarpalot siihen Ensilumi -kirjaan. Taika oli ehkä varhaisen, kevyen ensilumen...

    On ollut hurmaava sienisyksy. Kerrankin on saanut syödä suppiksia ihan mahdottomasti;-)

    Mukavaa viikon jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
  2. Hyvästi olet talvivarantoja hankkinut. Minun retkeni karpalosuolle tekemättä, tainnee jäädäkin. Onhan noita edellisyksyn saaliita vielä jäljellä. Valkosormeni eivät oikein viileällä näpsäkimmillään, jos sen nyt syyksi saamattomuuteeni sanoisin. Vasemmalla kädelläni minäkin viimeisiä ikkunpesuja tässä teen. Hyvä sentään että ihmisellä käsiä kaksin.

    VastaaPoista
  3. Ahkerana olet ollut.Mutta onpahan sitten talvisaikaan mukava syöda oman kaden tuotteita.

    VastaaPoista
  4. Moi Anja-Regina!

    Sienisyksy jatkuu siellä teillä, meillä se loppuu näihin lumisateisiin.;/

    Ihanaa kun voit kerätä noita karpaloherkkuja, minä en uskalla, kun jalat ja kädet kylmettyvät, ja sairastun.

    Kaunista ruskaa on ollut vielä mökkisi läheisyydessä. Meidän ruska oli ja meni, siirryimme talvikauteen, ainakin tilapäisesti.

    Kiitos postauksesta, Anja, ja mukavaa viikon jatkoa sinulle<3

    VastaaPoista
  5. Kyllä olet ollut ahkera olet saanut karpaloita,täälläpäin ei noita herkuja oikein löydy ja viellä kanttarellejä.Miten ihana ruskaloistoa<3

    VastaaPoista
  6. Hieno oli viikonlopun sää karpalossa olla ja saalistakin saitte mukavasti, Komeita ovat. Meidän karpaloreissut ovat tältä syksyltä jääneet. Tuli noita muita puuhia ettei nyt isäntä sinne ennättänyt. Pakkasessa on kyllä viime syksyisiä. Suppishilloa minäkin..niitä riittää.
    Ihanat syksyiset kuvat!

    VastaaPoista
  7. Ihanat maisemat näyttää siellä Turkkilammella olevankin ja kirpakat karpalot kuin lasihelmiä tosiaankin! Milloinkahan olisin viimeksi karpaloita poiminut... siitä on liian paljon aikaa. Täälläkin saunanpesu olisi työlistalla... koskahan sellainen tehopuuska sattuisi kohdalle :) Aurinkoisia syyspäiviä!

    VastaaPoista
  8. Ihana retki :) kauniita kuvia, erityisesti lammen ympäristön kaunis maaruska jäi mieleen :)

    VastaaPoista
  9. Mainio saalis, mutta tuo Simon soffakuva oli kyllä paras, tuli oikein hilpeä mieli :)

    VastaaPoista
  10. Ihania karpalokuvia. Minä ostin torilta kaksi litraa.
    Meillä taitaa jäädä ikkunat pesemättä. En saa mitään aikaiseksi, nyhrään vaan tuolla keittiössä niitä näitä ja välillä tulen unohtumaan tänne koneelle.
    Tykkäsitkö suppishillosta?

    VastaaPoista
  11. Voi että on kaunista lammella ja mitkä ihanat karpalot.
    Vai tyttöjen viestejä se simo käy lukemassa hih hii.
    Kyllä osaat kirjoittaa hauskasti.

    ahkeroinnut ota taas.
    Oikein mukavavia syyspäiviä sinulle!♥

    VastaaPoista
  12. Leena Lumi; kun suolla on riittävän kylmää, huurre tarttuu myös karpaloihin. Nyt oli tosi lämmin päivä niin, ettei jalkojen ja käsien tarvinnut palella, joskus sekin on koettu.
    Ja sieniä on löytynyt, tosin siellä keskeisemmässä en suppilovahveroita ole koskaan löytänyt, täällä sitäkin enemmän.
    Mukavaa loppuviikkoa sinulle, Leena.

    SinikkaHelena; minun on palelemisen uhallakin päästävä karpalosuolle. Muistan joskus vuosia vuosia sitten, miten lähes lumesta poimittiin.
    Nyt oli kiva poimia, vaikka jalat vedessä olivatkin, hetteikkö kun upotti saapasta ja Simon tassuja.

    Sateenkaari; en nyt niin ahkerakaan ole ollut, ryhtiliikettä tässä kokeilin!

    Aili-mummo; meillä ei vielä ole satanut lunta mökillä eikä täällä kotona. Viikonloppu keskeisemmässä Suomessa oli lämmin ja aurinkoinen. Mukava ulkoilusää kaikkiaankin. Mutta tänään on vettä tullut täällä kotona ihan ropisemalla kuuro toisensa perään.

    ritva; karpaloita oli suolla vielä sinne jäämäänkin. Ja kantarellipaikoistani löysin ihan kelpo saaliin.

    Minttuli; lähetin sinulle auringonsäteiden mukana terkkuja, kun niin lähistöllä oltiin! Minulle joka syksyn karpaloreissu on ihan ehdoton, nyt jo pelkäsin sen haaveeksi jäävän, mutta sään suosiessa innostuttiin lähtemään.

    Anja; läpikuultavat kypsät karpalot maistuvat raikkailta sellaisenaan tai sitten muiden marjojen kanssa jälkiruokana. Aamuisin sekoittelen luonnonjogurttiin ja lorautan kuusenkerkkäsiirappia vähän, niin johan maistuu aamu-uinnin jälkeen makoisalta.
    Myös sinulle sinne pohjoisempaan kuulaita syyspäiviä.

    Riitta Sinikka; syysmaisemat on aina kauniita, tänään ihastelin lenkkipolun varressa vihreän sammaleen päälle tippuneita kirkkaankeltaisia haavanlehtiä. Koko luonto on väriloistossaan ennen lumen satamista.

    Kati; tällaisen retken jälkeen taas jaksaa arkea, Turkkilammella on niin rauhallista ja vaikka rannat on hetteikköjä ja lammen pohja mutaa, on vesi kirkasta ja puhdasta.

    Sarppu; jep, Simo osaa kyllä relata! Ja yleensä aina kotonakin valloittaa minun tuolini! Täällä alhaalla tietokoneen vieressä on Simon oma tuoli pehmeine peittoineen, siinä poika nytkin lököilee niin kauan, kun sammutan tietokoneen.

    Unelma; sinähän olet saanut aikaan vaikka mitä, kun katsoo ruokablogiasi. Joo, suppishillosta tuli hyvää (aika paljon sokeria) ja varmasti sitä teen nyt joka syksy.
    Huomenna olen luvannut mennä muuttotalkoisiin eli pesemään muuttajan entistä asuntoa uusien tulla.
    Kun en moneen päivään ole koneella käynyt, tuli postauksestani melkoinen vuodatus; kaikki asiat mielestä purkautui yhteen pötköön. Huh.

    VastaaPoista
  13. Hei Anja.
    Oletpa ollutkin touhukas.
    On niin hyvän näköisiä karpaloita.
    Ne ovatkin tosi terveellisiä ja vitamiinipitoisia. Minullakin on niitä muutama litra pakastimessa.
    Simo koiruli siinä uneksii tyttökoirien viesteistä.:) Kivan näköinen asento hänellä.

    Kaikkea hyvää sinulle ja hyvää syksyn jatkoa.

    VastaaPoista
  14. sylvi; Simo on ahkera sähköpostiensa lukija aina kun liikepaikoilla kuljetaan! Näköjään hyrrää näin pienelläkin poikakoiralla! Mukavia syyspäiviä sinulle sylvi.

    eila; karpalot on joka syksy ihan must. On vaan vähän pitkä karpalomatka tuonne omalle suolle, mutta samalla sitten käydään vielä mökkiä tarkistamassa.
    Simo on ihastunut jokaiseen tyttökoiraan. Meidän ohi kulkee monesti Simon näköinen tytteli, mutta sen omistaja ei anna Simon edes tulla lähelle koiraansa, huutaa vihaisesti jos vähänkään lähestytään. Vähän ihmetyttää tällainen käytös, eihän koirat nuuhkimalla kulu!
    Samoin sinulla mukavaa syksyn jatkoa.

    VastaaPoista
  15. Anja, hi
    Thank you for so kind words for Garda!
    In the next post, you can see the Malcesine!
    I'm very glad that to go there...
    Many greetings

    VastaaPoista
  16. magda; it will be fine to see photos from Malcesine, thank you, I´m waiting.

    VastaaPoista