Huurteinen luonto on kaunis, vaan eipä kestänyt huurteet paria päivää kauemmin. Eilen kuvasin pakastuvaa luontoa iltapäivälenkillä Simon talutushihnassa . Mutta eiköhän jo ensiviikolla saada ensilumi, ainakin jos Pekka Poutaa on uskominen. Ja miks ei olisi. Vaikka sanotaan, ettei marraskuinen ensilumi kestä. Jos lokakuussa sataa lunta, se jää pysyväksi, mutta marraskuinen sulaa pois ja vasta joulukuussa tulee sitten pysyvä lumipeite.
Ollaan kahden, lällällää........
Saiskos olla tönkköhuurrettuja suppiksia?
Sä olit helmi, mut vesihelmi vain...
Jääriitteeseen kun painuu musta peili silmäkkeen...
Niin ohdakkeist astella on Urpo-pojan tie....
Ja keijut sytyttivät illan tullen pieniä lyhtyjä polunvarsille....
Mutta tänään kaikki olo jo toisin. Kävin poimimassa ämpärillisen isoja suppiksia, jotka onneksi prinssipuoliso puhdisti. Niistä viedään huomenna osa hesalaisille, osan saa Simon vahdiksi tuleva kaveri ja jos jää, lapsenlapsi paistaa loput itselleen. Metsässä oli syksyisen kosteaa, mutta kaunista. Pilvilauttoja taivaalla, tihkusadetta ja lämpöasteita. Niin muuttuu maailma, Eskoseni! Viikonloppuja!
Kaunis ja hauska postaus.
VastaaPoistaOsaat sinä löytää oikeat laulut kuville.
huurteiset kasvit ovat todella kauniita.
Mukavaa viikonloppua ja Isänpäivää.
Osaat katsoa oikein luontoa. Minusta se näytti eilen pelkältä harmaalta : )
VastaaPoistaIhania syyskuvia, kivasti ovat lauluihin sopivia. :-)
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua ja hyvää isänpäivää.
On Anja sinulla sana ja kamera hallussasi.
VastaaPoistaKuvat ja selostukset mielenkiintoisia!
Sumutihkupäivä meillä,2-3 plussan asteissa aletaan aamua.
Hyvää isänpäiväviikonloppua!
Hei Anja.
VastaaPoistaOnpa kivoja huurteisia kuvia ja kivat sanomat niiden kera.
Niin se vaan tuo sää muuttuu päivittäin. Meilläkin täällä Outokummussa oli parina päivänä niin huurteisen kaunista. Mutta nyt on taas lämpöasteita.
Hienot lyhdyt on keijut laittaneet. Rattoisaa viikonloppua teillekin.
VastaaPoistaAina löytyy hienoja kuvauskohteita, olipa vuodenaika mikä vain! Silmät auki ja mielikuvitus mukaan, kameran kanssa, loistavan kuvaus session teit...kiitos....;)
VastaaPoistaIhanat kuvat ja postaus! On se hauskaa, mitä äkkiä katsottuna kuvista näin... sipulirenkaita, sokerimunkkeja, huurteinen joulutähti... meillä lämmintä ja sumuista yhä vain, vaan kyllä se talvi vielä tulee lumineen kaikkineen. Hyvää viikonloppua!
VastaaPoistaIhania huurteisia kuvi,kera tarinan,hyvää viikonloppua ja isänpäivää<3
VastaaPoistaSuppikset ovat todellakin sokerilla kuorrutettuja munkkirinkilöitä, kuten joku sanoi<3
VastaaPoistaOlet ollut leikkisällä ja romanttisella tuulella, Anjuska<3
Oikein hyvää Isänpäivää sinulle ja Prinssipuolisolle<3
Ihania kuvia ja niin hienosti löydät luonnon pieniä ihmeitä! Teillä näyttää olevan jo talven merkkejä siellä.... täällä kesäkukat kukkivat vieläkin. Meren läheisyys vaikuttaa!
VastaaPoistaOikein hyvää Isänpäivää ja talven odotusta <3
Kuura kaunistaa kaiken!
VastaaPoistaJouduin la jo ostamaan suppiksia...
Lue Katja Ketun Kätilö.
Hei. Kuulin että koirasi on rotanpyytäjä. Pyytääkö se myös myyriä metsätaimikosta vai hoitaako pelkästään omaa tonttia. Minulla on cavalier 1,5 v ja amerikantoy pentu tulossa taloon. Ajattelin koettaa rohkaista myyräntorjujaksi sitä pentua. Jos teillä on vinkkejä koulutukseen, voitte laittaa mallina os. Anneli.Jalkanen@iki.fi.
VastaaPoistaKiva blogi, hyvät kuvat!
Hei kaikki blogiystävät, kiitos kommenteista. Sokerihuurrettu luonto on makea kameran linssin läpi katsottuna, harmi vaan, että lysti loppui viikonloppuna lyhyeen. Nyt sentään alkaa taas pakastaa. Leena Lumi, kiitos kirjavinkistä, otan lukulistalle.
VastaaPoistaAnneli Jalkanen; lähetän sinulle sähköpostia, vaikka ei mitään vinkkejä ehkä ole, vain Simon luontainen vietti myyränkoloille!
Hienoja kuvia. Katsoin ensin toista kuvaa, että kuka on heittänyt donitsit nurmikolle :)
VastaaPoistaMimi; kiitos kommentistasi. Kiva kun kurkistit kuviani!
VastaaPoista