PÄHKLIPUREJAT

Tää päätti antaa tyttökaverilleen syntymäpäivälahjaksi balettielämyksen. Mentiin katsomaan Pähkinänsärkijää Estonia-oopperaan Tallinnaan. Lippujen tilaaminen oli superhelppoa ja onnistui yli odotusten.

Torstaina aamuruskon aikaan  noustiin vankkuriin ja sitten laivaan. Perillä meille jäi hyvästi aikaa asettua asumaan ja kierrellä Virukeskuksessakin ennen baletin alkamista.


Estoniateatteri on iso ja sokkeloinen talo. Äkkiä siellä oppi suunnistamaan tarvittaviin paikkoihin, naistenhuoneeseen, teatterisaliin ja lämpiöön.
Vaikka oli torstai-ilta, sali oli tupaten täynnä katsojia. Mukana muutama suomalainenkin meidän lisäksemme.

Harmi, ettemme ottaneet kameraa mukaan balettiin, joten kuvat on esitekirjasesta.

Pähkinänsärkijähän on joulutarina, jossa nuori tyttö saa joululahjaksi pähkinänsärkijän, ukkelin hahmon, jossa pähkinä laitetaan hahmon suuhun ja takana olevasta vivusta painetaan hampaat kiinni ja näin pähkinästä saadaan kuoret irrotettua. Jouluaattoillan myöhäisinä hetkinä kaikki lasten saamat joululahjat heräsivät tytön unissa elämään ja uniin tuli myös hiiret, sillä tytön villi veli oli paketoinut sisarelleen "lahjaksi" kuolleen rotan. Tytön unissa tanssivat myös lumikuningatar ja prinssi sekä kesäiset kukkaset.

Tsaikowskin musiikki on mukaansa tempaavaa ja minulle jäi mieleen Kukkaisvalssia tanssivat kevyen keltaiset kukkaistytöt sekä yksi puna-asuinen kukkanen poikaystävineen. Silmiähivelevän kauniita ja keveitä, vau.
Minä näin tämän baletin ensimmäistä kertaa ja nautin todella täysin siemauksin. Ja Estonian sali sinisine sävyineen on myös upea ja tilava. 
Kovasti säväytti meikäläistä myös  baletin upeat lavasteet, luminen metsämaisema erityisesti tanssivine lumihiutaleineenkin.


Sää torstai-iltana oli loskainen ja märkä, eipä se meitä mummeleita haitannut. Ratikalla ajeltiin lopuksi majapaikkaan ja unten maille näkemään ihania unia baletin jälkeen.


Perjantain ohjelmassa oli ainoastaan kierros Rocka al Maren ostoskeskuksessa. Eipä meillä juuri mitään ostamista mielessä ollut, kunhan hypisteltiin kaikkea kaunista. Sellainen tavarataivas ostoskeskus on, että sinne kannattaa Prisman ilmaisella bussilla ajaa edestakaisin vaikkapa vaan kahville ja jäätelölle. Tai painattamaan omalla tekstillä vaikka t-paita. Mietin, miltä tuntuisi kulkea rinnuksissa 

"mis sul viga on?" Hih.


Ennen laivalle palaamista piipahdettiin syömässä Vapinossa Hobujaamilla salaattiannokset ja mascarbonejuusto-mansikka-jälkkärit. Kyllä maistuikin hyvälle, sillä aamun muna-pekonista oli jo kalorit kulutettu.
Herkullinen salaatti, tosin ennen kuvaamista olin jo napsinut ison osan siitä ja ahne kun olen, en muistanut kuvata jälkkäriä vaan herkuttelin sen...

Vapinosta suunnistimme suoraan Rimiin lähelle D-terminaalia ja pähkinä- ja hunajaostosten jälkeen kohti A-terminaalia.


Sataman sulassa vedessä uiskenteli hytiseviä lintuja, joita nuoret pojat syöttivät. Yksi joutsenista oli vielä harmaassa höyhenpuvussa.

Kova säpinä syntyi aina ruokamurusten heittämisen jälkeen.

Me tuulen ja räntäsateen tuivertaessa puskimme läpi jäisten katujen A-satamaan ja kotimatkalle.


Matkamme oli oikein onnistunut. Mitään kommelluksia ei kohdallemme osunut ja tulipa tykytettyä yhdet lapaset ja ystäväni tykytti yhdet sukat valmiiksi. Jopa niin innokkaina neuloimme, että laivassa eräs matkustaja kysyi, onko meillä menossa jokin kilpailu!?! Saattaahan se näyttää  hassulta, että mummelit kaivaa kutileet ajankulukseen.  Nyt suunnittelemaan uutta balettielämystä keväämmälle. Tai konserttia vaihtoehtoisesti. Matka virkisti ja taittoi talven selkää. Suosittelen.


Tervetuloa uudet lukijani! Jotain häikkää mulla tässä blogipohjassa on, kirjaimet pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä ihan itsekseen ja kukkapohja katoaa välillä kuin talven alle. Yritän korjailla kunhan ymmärrän mikä tätä vaivaa. Sorry.