Monessa lehtien kolumneista kehotetaan kansalaisia vetämään kumisaappaat jalkaan ja lähtemään ämpärin kera mustikkametsään. Ihan ok, silti paljon jää tätä superfoodia metsään, sillä monet jättävät mustikkareissut ihan suosiolla. Ei pitäisi.
Minulla on se onnellinen tilanne, että tää prinssipuoliso oikein nauttii ämpärin täyttämisestä mustikoilla. Näin ollen vanha rouva saa olla putsaajana ja pussittajana. Nyt en tahtoisi yhtään mustikoita lisää, sillä muitakin marjoja on puutarhasta tulossa säilöttäväksi.
Kyllä minäkin mielelläni marssin mustikoita poimimaan. Nimittäin pensasmustikoita, siellä on tasainen maa ja samasta marjapaikasta voi käydä poimimassa yhä uudelleen sinisiä pulleroita. Ei kämmää mamma kyljelleen eikä ole kivikoita.
Tänä vuonna meidän pensaista tulee hyvä sato. Pensasmustikka ei mustaa suuta eikä sormia ja isoista mustikoista tulee nopsasti pakasterasia täyteen.
Meidän puutarhassa on kahta eri lajia, toisesta saa jättiläismustikoita ja toisesta vain hieman normaalia metsämustikkaa isompia. Mutta kiva niitä on kerätä molempia.
Puutarhan laidalla kukkii lilja. Jokunen aika sitten näytti kovinkin kärsineeltä ja tietty, liljakukkoarmeija oli iskenyt liljoihini. Tuhosin kylmästi liljakukkojen munarivistöt ja nitistin isot punaiset kukot. Onneksi elpyi lilja kukkimaan.
Muitakin kukkia oli auennut ilokseni. Mutta suuri riemu - ainakin tässä vaiheessa vielä - on mansikkavadelmasta, joka pukkaa raakileita ihan viime kesänkin edestä. Ehkäpä nyt päästään sen makua maistelemaan.
Puutarhavadelmia olen myös poiminut, villivadelmiakin lenkkipolun varrelta. Ihan tuntuu hassulta, että säilömistä riittää ja kohta ovat herukatkin poimimista vailla. Tämän kesän kasvu on ollut mahtava, varmasti alkukesän helteet siihen suurin syy.
Helteinen päivä eilen, valtava määrä sudenkorentoja lenteli pihan yläpuolella ja Simolle oli niistä ihmettä; ei riittävän isoja linnuiksi joten ei haukuta, eivät itikoita jotka tarraisivat turkkiin ja pistäisivät. Monta on ihmettä pienellä koirulillakin.
Tällaista elämä eteläsuomalaisessa maisemassa tällä viikolla.
Valtakunnassa - siis minun - kaikki hyvin, tai sitten ei. Ans kattoo.
Minulla on se onnellinen tilanne, että tää prinssipuoliso oikein nauttii ämpärin täyttämisestä mustikoilla. Näin ollen vanha rouva saa olla putsaajana ja pussittajana. Nyt en tahtoisi yhtään mustikoita lisää, sillä muitakin marjoja on puutarhasta tulossa säilöttäväksi.
Kyllä minäkin mielelläni marssin mustikoita poimimaan. Nimittäin pensasmustikoita, siellä on tasainen maa ja samasta marjapaikasta voi käydä poimimassa yhä uudelleen sinisiä pulleroita. Ei kämmää mamma kyljelleen eikä ole kivikoita.
Pensasmustikat kun kypsyvät yksitellen, niin poimintaa voi jatkaa aina taas kypsyneistä. Joka päivä sama mustikkapaikka!
Tänä vuonna meidän pensaista tulee hyvä sato. Pensasmustikka ei mustaa suuta eikä sormia ja isoista mustikoista tulee nopsasti pakasterasia täyteen.
Meidän puutarhassa on kahta eri lajia, toisesta saa jättiläismustikoita ja toisesta vain hieman normaalia metsämustikkaa isompia. Mutta kiva niitä on kerätä molempia.
Puutarhan laidalla kukkii lilja. Jokunen aika sitten näytti kovinkin kärsineeltä ja tietty, liljakukkoarmeija oli iskenyt liljoihini. Tuhosin kylmästi liljakukkojen munarivistöt ja nitistin isot punaiset kukot. Onneksi elpyi lilja kukkimaan.
Muitakin kukkia oli auennut ilokseni. Mutta suuri riemu - ainakin tässä vaiheessa vielä - on mansikkavadelmasta, joka pukkaa raakileita ihan viime kesänkin edestä. Ehkäpä nyt päästään sen makua maistelemaan.
Helteinen päivä eilen, valtava määrä sudenkorentoja lenteli pihan yläpuolella ja Simolle oli niistä ihmettä; ei riittävän isoja linnuiksi joten ei haukuta, eivät itikoita jotka tarraisivat turkkiin ja pistäisivät. Monta on ihmettä pienellä koirulillakin.
Tällaista elämä eteläsuomalaisessa maisemassa tällä viikolla.
Valtakunnassa - siis minun - kaikki hyvin, tai sitten ei. Ans kattoo.
Hyvä sato siun pensasmustikoissa, mie keväällä siirsi omani parempaan paikkaan ja jopa kuusi mustikkaa saimme maistella, jospa ensivuonna olis meijänkin pensaiden oksat yhtä täynnä kuin siulla.
VastaaPoistaKyllä meidänkin pensaat vaan kököttelivät alussa, mutta nyt on satoa kovasti oksissaan. Varsinkin nuo isommat marjat ovat mieluisia poimia.
PoistaIhanaa kun marjapaikat ovat kotona käden ulottuvilla;))
VastaaPoistaPensasmustikoita tuskin olen edes maistanut, ehkä miniällä on niitä...
Mansikkavadelma on minulle ihan tuntematon juttu, kaikkea keksitään:)
Leppoisaa viikon jatkoa, Anja-Regina!
♥
Minustakin on mukavaa kun ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan eli mustikkaan. Pensasmustikat maistuvat lähes metsän mustikoilta mutta eivät värjää käsiä eivätkä hampaita.
PoistaMansikkavadelman toin Virosta kukkamarkkinoilta ja viime kesän sateiden vuoksi vain yhden marjan saimme eikä sekään juuri miltään maistunut. Toinen viime kesän marja sitten kylvi syksyllä siemeniä niin, että nyt pensaan taimia on monta nousemassa ja varmasti ensi kesänä jo marjovatkin.
Oikein mukavaa viikonloppua sinulle Aili! <333333
Ihana lilja! Toivottavasti Simolle riittää sudareita ihmeteltäväksi jatkossakin :)
VastaaPoistaOn oikea sudarikesä, pörrääminen pihan yläpuolella vaan jatkuu...
PoistaMinä entinen mustikan poimija en voi mennä laikaan metääsn, ettei harmita. Selkä ei suostu nyt siihen hommaan, valitettavasti!
VastaaPoistaMeillä miespuolinen keräyshirmu tuo kyllä ämpärit täysinä kotiin. Minä en suuremmin tykkää kyykistellä, paitsi puolukoita kyllä poimin mökin vastarannan kallioilta.
PoistaMustikka on kyllä supermarjojen kuningas, ilman sitä en tulisi toimeen. Onneksi tykkään marjametsissä liikkumisestakin, nyt on taas uutta marjaa ensi talven herkutteluihin <3
VastaaPoistaMeillä syödään myös paljon mustikkaa ja kerätty on jaettavaksi asti. Mustikka on tosi terveellinen marja ja toivoisi sitä kerättävän ja nautittavan pitkän talven aikana.
PoistaViilissä ja puurossa parhaimmillaan.
Onpas niitä paljon, pensasmustikoita, ne ovat kyllä herkkuja! Mustikkaan tekisi mieli, vaan tyydyin mustaherukkapuskassa käymään vähän keräilemässä. Ihana lilja ja mansikkavadelmaa en ole nähnytkään koskaan.
VastaaPoistaNyt on hyvä sato pensasmustikoista. Tosin prinssipuoliso on kerännyt metsästä mustikkaa kiitettävästi.
PoistaOnneksi lilja pelastui punaisilta paholaisilta.
Mansikkavadelma on minullakin vasta toista kesää, nyt odotan enempää kuin yhtä marjaa kypsyväksi!
Oi kyllähän niitä mustikoita keräisi jos olisi.
VastaaPoistasiellä teillä on metsässä ja puutarhassa.
Meillä ei tänävuonna ole kun varret paleltui.
Kaunis lilja.♥
Mustikkaa on paikkapaikoin runsaastikin. Osa on kuitenkin kuivunut eikä niistä ole kerättäviksi.
PoistaHarmi että pakkanen vei mustikkasatonne.
Mukavaa viikonvaihdetta sinulle!
Mustikka on paras marja.......siis puolukan jälkeen:)
VastaaPoistaMeillä on naapurin vadelmat levinneet aitapensaan läpi meillekin kerättäväksi, sopii kyllä minulle:)
Niinpä, mustikka ja puolukka ovat minunkin lemppareitani.
PoistaPoimi ihmeessä teidän puolelle kurottelevien vadelmapensaiden marjat! Nam.
Siulle on tunnustus blogissani:)
VastaaPoistaKiitos kosotäti, kävin nappaamassa tunnustuksen. Iloinen olen.
Poista