Kokkolasta hieman pohjoisen suuntaan on tien laidassa jännä eläinpiha - museoalue. Katselimme sitä vain ulkopuolelta kun vettä tuli niskaan taivaalta eikä oikein innostanut sateessa kulkeminen. Muutaman kuvan kuitenkin näpsäsin ohimennen.
Piikkilangankiristäjiäkin oli montaa eri mallia. Näkyipä yksi niistä ihan oikeasti olevan käynnissä.
Alueella oli kotieläinpuisto, ainoa mikä nähtiin aitauksen ulkopuolelta oli pienten pystykorvakoirien aitaus. Eri ikäisiä turrikoita, antoivat Simolle kimeät haukut. Toisessa tielle näkyvässä aitauksessa oli siipikarjaa.
Alue on Peltopyyn risteyksessä. Mielikuvitusta on tarvittu myös
tämän "häkkyrän" hitsaamisessa. Komea ja korkea!
Tähän on tarvittu haravakoneen ja niittokoneen pyörät, mutta eipä niillä kai nykyään juuri muuta käyttöä liene. Jaapa jaa, minullakin on mökin kuistin alaosaan nojallaan kaksi niittokoneen rautapyörää. Romut on minunkin aarteitani!
No, ei kaikki aarteet sentään romuja. Vai mitä mieltä tästä aarteesta, joka jaksaa aamuisin odottaa makupalaa aamukahvin aikaan!
Ja jos ei mamma hellykään, katse kääntyy papan puoleen, sieltä useimmiten heltiää.
Pilvistä säätä on. Vaan eipä haittaa. Eilen pakastin kolme ämpärillistä ihania mustikoita. Riittäisi tämän perheen talveen, mutta tiedän ettei puoliso pysy pois metsästä.
Ensimmäiset kanttarellit syötiin eilen. Niin pian kesä hujahtaa.
Onneksi vesi on järvessä vielä lämpöistä ja kukat kauneimmillaan.
Vitsi: miksiköhän persikat on nimetty persikoiksi? Nämä olivat litteitä muodoltaan mutta mehukkaita maultaan. Pepuilta vaikka näyttävätkin.
No, viikonloppu lähenee. On syytä toivotella hyvää matkaa mustikkametsään sekä ruusujen tuoksua1
Iloisiin näkemisiin...
Maitomies siinä kuskaa tonkkiaan meijerille. Ihan luonnollisen kokoinen hevonen ja kärryt.
Vanhoja ajopelejä oli vaikka huru mycky! Tuli ihan mieleen 50-60 lukujen vaihde, jolloin näillä kuuppiskärryillä ajeltiin hiekkateitä.
Alueella oli kotieläinpuisto, ainoa mikä nähtiin aitauksen ulkopuolelta oli pienten pystykorvakoirien aitaus. Eri ikäisiä turrikoita, antoivat Simolle kimeät haukut. Toisessa tielle näkyvässä aitauksessa oli siipikarjaa.
Alue on Peltopyyn risteyksessä. Mielikuvitusta on tarvittu myös
tämän "häkkyrän" hitsaamisessa. Komea ja korkea!
No, ei kaikki aarteet sentään romuja. Vai mitä mieltä tästä aarteesta, joka jaksaa aamuisin odottaa makupalaa aamukahvin aikaan!
Pilvistä säätä on. Vaan eipä haittaa. Eilen pakastin kolme ämpärillistä ihania mustikoita. Riittäisi tämän perheen talveen, mutta tiedän ettei puoliso pysy pois metsästä.
Ensimmäiset kanttarellit syötiin eilen. Niin pian kesä hujahtaa.
Onneksi vesi on järvessä vielä lämpöistä ja kukat kauneimmillaan.
No, viikonloppu lähenee. On syytä toivotella hyvää matkaa mustikkametsään sekä ruusujen tuoksua1
Tuohan on aarre...siis koirulainen♥
VastaaPoistaSimo on kyllä oikea aarre minulle!
PoistaIhana Simo koiruli;)))
VastaaPoistaOnpa sinulla tosi hieno mies, kerää ja kantaa mustikat valmiiksi kotiin!
Kiitos tästä kivasta postauksesta, ja onnellista viikonloppua teille kaikille, Anja.♥
Kiitos Aili, kommenttisi saa aina auringon paistamaan.
PoistaMukavaa lauantaita sinulle!
Komia polle ja maitotonkat, tykkään tuollaisista romuista , vanhat patjan jouset etsii juuri pihamaalta paikkaansa:)
VastaaPoistaSimo on sulonen halutessaan herkkuja:))
Hevospelillähän ennen vietiin tonkat - ja maitokärryillä jos vain vähän tonkkia. Nyt tankkiautot käy hakemassa maidot suoraan tilatankeista.
PoistaSimo osaa kyllä mangustaa eli näyttää mangustilta kerjätessään.
İhanat kuvat taas.
VastaaPoistaJojo se kesa on niin pitkalla, etta mustikatkin ovat kypsia. Ja kohta puolukat, ja sitten saa todeta, etta syksy on tullut. Mutta ei varmaan ihan viela sentaan. Saa Simokin nauttia kesan riemuista.
Kesä on, mustikat ja kanttarellit jo tulleet poimittaviksi. Nopeasti aika kulkee, mutta vielä on kesää jäljellä. Onneksi.
PoistaKoira on uskollinen ja viisas ystävä, ja herkkusuu!
VastaaPoistaSimo on kova poika syömään, onneksi liikkuu myös paljon ettei liho yhtään. Tosi ystävä.
PoistaNyt vasta tajusin, että mustikat ovat jo kypsyneet. Jess! Kiitos tiedosta. Mielenkiintoisen kohteen esittelit, nyt ei tartte enää käydä siellä : ) Koirasi pyöristyisi tuolla katsellaan minun hoidossani alta aikayksikön : )
VastaaPoistaNo niin, mars metsään! Meillä näkyy mökin pihassa olevan sen verran mustikoita, että niistä piirakan saisi. Mutta tuo puol iso ponkaisi ämpäreineen äsken löytämäänsä mustikkapaikkaan, joten jätä pihamustikat rauhaan.
PoistaSimo syö paljon mutta liikkuu, välillä juoksee pitkin ja poikin ihan kirmaamisen riemusta, joten eipä kilot kartu (toisin kuin emännällään, huh!)
Kyllä tuommoinen kahdella jalalla seisova ja silmiin tapittava aarre ainakin minulta saisi ihan mitä vain ikinä haluaa :)
VastaaPoistaOikeassa olet, vaikea on vastustaa noita anovia silmiä ja odottavaa suuta! Yritän pysyä lujana, mutta toinen perheemme jäsen kyllä sujauttaa makupaloja odottavaan suuhun.
PoistaNyt sitten onkin lähdettävä mustikka metsään, jos ovat mustikat kypsyneet
VastaaPoistaSimo on niin ihana koiruli :)
Mustikoita on jo, isojakin ovat.
PoistaSimo on lutunen poika.
Oli kai Toivosen kotieläinpuisto ja talonpojan museo. Minun sukulaismiehen perustama,tyttärensä nykyään jatkaa. Perustajamies yhäti mukana touhussa. Joka kesä esitellään vanhoja työtapoja,joten historian havinaa joka kantilta. On mieluisa paikka tutustua entisaikoihin.
VastaaPoistaSiinä Teerisuon risteyksessä on. Käveltiin vähän ympärillä mutta kun satoi, ei lähdetty lähemmin tutustumaan.
PoistaPaljon oli entisen ajan kalustoa rivissä ja kotieläimiä tarhassa. Paremmassa säässä olisimme kierrelleet alueen.
Mutta ehkä joskus toisen kerran.
Jaa olette samoihin aikoihin liikkuneet Kokkolan suunnalla kuin me :). Tuon kotieläinpuiston ohi ajelimme mutta blogissani enemmän missä kävimme, kunhan ennätän postata. Harmi, kun jää aina kivoja paikkoja näkemättä. Saisivat olla kesällä pidempään auki.
VastaaPoistaJep, me oltiin siellä Lohtajalla. Luin blogistasi reissustanne, todella samoja teitä ajeltiin.
PoistaMonta mukavaa paikkaa olisi, mutta jokaiseen ei millään ehdi.
Todellakin aukioloja saisi pidentää, mutta onko se työaikakysymys kenties.