MINÄ PIENENÄ (?)

Vihdoin saan vastatuksi Marja-mammalta tulleeseen haasteeseen, olen penkonut lapsuuskuvia ja sitä yhtä ja tärkeintä en tietenkään valtavasta kuvakasasta löytänyt, mutta saa kelvata tämä kuvasta kuvattu.

Siitä, kun olin lapsi, on niin hurjan paljon aikaa, että pelkään ajan jo kullanneen nekin vähäiset muistot mitä on jäljellä. Mutta yrittänyttähän ei laiteta!

1.  Mitä vastasit lapsena, kun sinulta kysyttiin, mikä sinusta tulee isona?
En ole varma, kysyttiinkö, mutta jos kysyttiin, olisin vääräleukana vastannut, että ISOMPI. Olinhan ikäisiäni kovasti pienempi.


2. Mitkä olivat lempisarjakuviasi?
Kiekua ja Kaikua tavattiin Kotilieden takakannen sisäpuolelta. Taisi olla Savon Sanomissa myös Fantom. Ja Tex Willereistä olin kiinnostunut kouluaikana.

3. Mitkä olivat lempipelejäsi? 
Pelattiin pesäpalloa, hypättiin ruutua ja leikittiin piilosilla olemista.


4. Mikä oli paras syntymäpäiväsi ja miksi?
En muista syntymäpäiviä lapsena sen kummemmin vietetyn. Se ei kai ollut tapana heti sodan jälkeen vielä.

5. Mitä sellaista olisit ehdottomasti halunnut tehdä, mitä et vielä ole tehnyt?
Syvänmerensukellusta, tanssia balettia  ja tehdä safarimatka Keniaan. Jälkimmäinen saattaa toteutua, mutta ensin mainittu tuskin koskaan. Mutta ainahan voi tavoitella tähtiä taivaalta! Ja baletti; olen jo liian paksu perhoseksi.

6. Mikä oli ensimmäinen lempiurheilusi?
Hiihtäminen oli mieluista ja sitten tietysti voimistelu (ei voisi uskoa että tällä vartalolla...!) varsinkin keskikouluaikana oli parasta liikuntatunneilla.

7. Mikä oli ensimmäinen musiikki-idolisi?
Varmaankin enoni haitarinsoitto ja toisen enon viulunsoitto. Mutta sitten kun ruoho alkoi olla aidan takana vihreämpää, Tapio Rautavaara ja Olavi Virta tekivät lähtemättömän vaikutuksen.


8. Mikä oli paras joululahja jonka olet saanut.
Lapsena sain joka joulu saman nuken pestynä ja puettuna uuteen mekkoon! Mutta kaikkein parhaiten muistan sen joulun, kun sain joulupukilta appelsiinin. Se oli kauniin keltainen, tuoksui ihanalle. En hennonut sitä moneen päivään syödä. Kun sitten kuorin sen, varsinainen appelsiini paksun kuoren sisällä oli mielestäni todella  pikkuinen. Mutta ihanalle se maistui. Paksuista kuoristakin jältin sen valkean "nilan" ja sekin oloi hyvää.
Joulupukki toi aina myös ns. "hottapojan", se oli pullataikinasta leivottu tonttu, jolla oli rusinasilmät ja takinnapit. Kyllä sen maun voi vieläkin tuntea, ei siihen aikaan vehnäsiä mussuteltu tavallisesti muuten kuin suurimpina juhlina.