Saarijärven Paavon sanat tulivat mieleeni yhtenä sateisena päivänä, kun leipomisvimma iski kesken kaiken. Olen tehnyt satoja marjapiirakoita aina samalla ohjeella vain marjoja vaihdellen. Niin oli tarkoitus nytkin. Vaan kohtalonsormi osoitti toisin. Vehnäjauhopussin pohja paistoi eikä siitä määrästä kolmea desiä tullut raapimallakaan. Siitäpä syntyi sovellutus, "omasta päästä" kuin entisen tytön kalasoppa.
Perinteisen marjapiirakan pohjataikinan teen näin:
1,5 dl sokeria, 3 dl vehnäjauhoja, 1,5 tl leivinjauhetta, 2 tl vaniljasokeria mitataan kulhoon, sekoitetaan, ja lisätään 2 dl jogurttia, kermaviiliä tai ruokakermakin käy hätätilassa. Pyöräytetään sekaisin ja lisätään edelleen 1 muna ja vielä 1 dl juoksevaa margariinia tai voisulaa. Pyöräytetään taikina tasaiseksi ja kumotaan voideltuun piirakkavuokaan. Päälle runsaasti pakastimesta otettuja mustikoita, luumuja tai omenaviipaleita (omenaviipaleille ripotan vähän tummaa sokeria ja kanelia). Paistetaan n. 200 asteessa puolisen tuntia eli kunnes piirakan reuna irtoaa vuoasta. Nam.
Ja sitten sovellutus: Vehnäjauhojen osuutta voi pienentää reippaasti ja korvata esim. kaurahiutaleilla (2,5 dl kaurahiutaleita ja 1 dl vehnäjauhoja) tai sitten kookoshiutaleilla (puolet ja puolet vehnäjauhoa). Tämä sovellutus on mielestäni parempi kuin koko 3 desin vehnäjauhomäärä piirakkataikinaan. Kuohkeampi ja muutenkin maukkaampi.
Ainakin meillä marjapiirakoiden menekki on taattu. Onneksi, sillä marjoja on pakastimet turvoksissa syyskesän sadon jäljiltä, vaikka niistä ovat saaneet omansa jo ystävät ja kylänmiehet.
Tasaista on elämä! Villasukkia ja marjapiirakoita! Ei toki, kohta on edessä viikonloppumatka itäiseen kulttuurikaupunkiin perheen kera. Mutta sitä ennen monta villasukkaa, piirakkaa ja retkeä Simon kanssa paljaille ja sammaleisille kalliopoluille liukastelemaan. Siis minä, ei Simo liukastele, pysähtelee vaan kun minulla ei Hai-saappan suvikumit pidä kostealla polulla. Siis täyttä elämää ikäihmisellä.
Vähän samantyyppisellä ohjeella minäkin noita marjapiirakoita pyöräyttelen. Ja menekki on turvattu aina porukoiden käydessä
VastaaPoistaLiukkaalla maantiellä ei kyllä pärjää vanha mummeli täällä ilman nastoja kengän pojassa, on osin ihan jäällä tuo meidän tie. Jo kerran pyllähdin kyljelleni, opin taas varomaan.
Anja, ne Hai-saappaat ovat liian liukkaat kallioille. Vaihda hyvän sään aikana.
VastaaPoistaEn ole oikein leipomusihminen. Onneksi Lumimies on. Tykkään laittaa ruokaa.
Kunpa olisi aikaa kutoa...
ihana koira! vuh! hali ja rapsutus! herkullisia ohjeita. mitä neuvot laittamaan sokerin tilalle, kun hyvää tekee mieli, mutta en kestä sokeria.
VastaaPoistausein resepteistä puuttuu ohje, esim. kakku, jossa on yhteensä 3-4 dl sokeria, mä meen siitä koomaan! :))) niin mitä ja minkä verran tilalle, vaikka ihan perus mitaksi otettaisiin 1 dl sokeria. paljonko ja mitä?
Herkullisen näköinen mustikkapiirakka. :)
VastaaPoistaÄlä vaan pyllähdä siellä liukkailla kallioilla, nastat alle hyvissä ajoin.
mummeli; tähän asti on kaikki piirakat menneet meillä myös parempiin suihin. Minusta ohje on nopea ja helppo ja maistuu.
VastaaPoistaNyt meilläkin pakastuu ja kuisti on jo niin liukas, ettei sitä kautta voi viedä koirulia ulos turvallisesti.
Leena Lumi; jess, kumssarit on jo vaihdettava muutenkin, pakastuu ilma hyvää vauhtia.
Minä olen sellainen summamutikan leipuri - ja varmaan myös ruuanlaittajakin - että mittailen aineita vähän sinne päin. Vanhin tytär on tarkka desilitroista ja ihmettelee, että mulla kuitenkin onnistuu tekeleet niin, ettei mitään jää syömättä.
aikatherine; Simo kiittää rapsutuksista! Kylläpä kysymyksen laitoit! Mietin, että jos sokerin tilalla käyttää esim. makeutusainetta (joko jauheena tai juoksevana), silloin pitäisi kuivien aineiden määrää hitusen lisätä. Esim. kookoshiutaleet on hyvä juttu lisänä. Piirakkataikinani saa olla niin löysää, että tasoittuu helposti vuoan pohjalle. Pitääpä kokeilla minun myös vaihtoehtoa makeutusaineella, sillä ostin purkillisen valkoista makeutusjauhetta vähän aikaa sitten.
Yht´äkkiseltään en osaa arvioida kakkutaikinan koostumusta makeutusaineen myötä, mutta samat lain alaisuudet varmaan pätee, eli hivenen lisää kiinteitä (jauhoja, kookoshiutaleita, kaurahiutaleita tms) ja/tai nestemäisten aineiden vähentäminen. Tosin minun piirakkataikinaani aina tulee "suunnilleen" esim. jogurttia, kermaviiliä tai sitten smetanaa, rahkaa mm. sillä en niitä desillä mittaa vaan näppituntumalla ja silmämääräisesti ja jos taikina on liian tiukkaa, lorautan vähäsen lisää. Kokeile, minä myös ja palataan asiaan. Kiva kun tulit lukemaan ja annoit pähkinän pureskeltavaksi.
Unelma; Kyllä maistui piirakka kookoshiutaleilla. Olen opetellut varomaan vaikka joskus kynnänkin maata kyynärpäillä.