Kuulin siitä jutun uuden:
- eipä enää viihdy yksin
sillä kulkee käsityksin
kanssa harmaan lahjeparin!
Kaikki nyt on nurinnarin:
vanha nainen kylätiellä
rohkeasti kulkee siellä
käsikynkkää, pystypäin.
Minä itse heidät näin!
Miten mies ui pyydykseen?
Rysän päälle, vaiko alle
pujahti tuo "karhunalle".
Eikä enää irti saa
käsi kättä erottaa.
Ethän kerro eteenpäin?
Itse omin silmin näin!
Olipa se mukavasti riimittynyt, kiitos mainiosta aamun avauksesta! :)
VastaaPoistaIhana! Tuollaisia sukankutomis riimejä meidän muiden iloksi! Kiitos.
VastaaPoistaJopahan sinulla raksuttaa, minun polla nollaa kutimen keralla..
VastaaPoistaMarja-mamma; Kiva, jos pidit juorurunosta.
VastaaPoistamummeli; joskus pukkaa riimejä kutoessa.
SinikkaHelena; anna vaan kutoessasi riimeille valta, kyllä niitä sinulta syntyy.
Ihanasti rimmaa :D
VastaaPoistaIhana runo!
VastaaPoistaAmalia, Joskus rimmit rimmaa ja stämmit stämmää, hih.
VastaaPoistaUnelma; tää on sellainen runo jonka nimi pitäs oikeastaan olla JUORU.