SADEPÄIVÄ TÄNÄÄN

Aamuyöstä se alkoi, sääennusteen mukaisesti. Ensin kohisevina kuuroina, päivemmällä tihkuttaen ja nyt illalla myrskyten ja kattoja kolistellen. Eipä tohdi pikkukoirakaan paljon ulos kuonoaan laittaa. Onneksi tehtiin päivällä pienessä tihkusateessa pitkä lenkki, joten ehkäpä kestetään jotenkin seuraavaan poutaväliin pelkillä pyrähdyksillä.

Simo on melkoinen nautiskelija. Aamulla minun lähdettyäni aamupalan laittoon pujahtivat meidän "pojat" postilaatikkoreissun jälkeen takaisin vällyjen alle. NO, ulkonahan oli vielä pilvistä johtuen hämärää, joten unien jatkaminen oli ihan hyvä idea. Näin vähän raoteltiin toista silmää prinssipuolison käsivarrella peiton alla. Sain räpsiä salamavaloa ihan rauhassa.

Olevinaan niin pokerinaamaa Simokin. Että ei nyt pelkästään mamman poika. Hahhaa. Televisiossa sanottiin, että lemmikit tekevät meistä parempia ihmisiä, ainakin suvaitsevaisempia mielestäni. Että saa koirulikin sänkyyn tulla.

Sukkaa tässä on sytkytetty, miesten sukat valmiina ja punaisistakin toinen. Mitäs jos harjoittelisi sadepäivän ratoksi sorminäppäryyttä  Rasmuksen malliin hammastikuilla? Näyttää helpolta, mutta sopii kokeilla. Nakkisormilla ei onnistu, mutta pianistit varmasti saavat tikut pysymään. Ja Rasmus.

Ei vanhan sormet taivu eikä äly leikkaa, sen huomasin kesällä yrittäessäni kasata kuuden palikan "pirunnyrkkiä" vaikka missä järjestyksessä palikoita latoen. En saanut valmiiksi. Ensi kesänä vielä urakkaa, sisu ei anna periksi jättää sikseen. Eipä muuten onnistunut monelta muultakaan.

Kaikenmaailman lehtimyyjät soittelevat yhtenään. Kun kerron, miten monta lehteä jo tulee ja miten vanha jo olen, lannistuvat. Mutta seuraavana päivänä uudet soittajat. Samasta lehdestä jopa kahdesti samana päivänä lahjoja tarjoavat tilausten kylkiäisenä. Pännii, vaikka yritän uskotella itselleni, että työtään tekevät ja yrittävät ansaita elantoansa.

Tässä tämän päivän lätinät. Sade lätisköön lisää - ja kyllä se lätiseekin. Heippa huomiseen.