tiistai 20. maaliskuuta 2012

TALLISIIVOUSTA

Kevätauringolla on ihmeellinen vaikutus. Ulkona on mukava lampsia kumisaappailla vesilätäköistä tietä, kuin lapsena ennen, pienen koirulin perässä. Simokin nostelee kinttujaan kuin lehmä kevätlaitumella, heittää lyhyitä tappijalkojaan sivuun sohjoisella tiellä. Ja kun aistii kaiken kevään kauneuden, voi hyvin laulaa: "Ei missään taivas sinisemmin loista, ei missään hanki hohda kirkkaammin". Se oli tänään aivan totta. Sohjoisesta ja lätäköisestä maantiesta huolimatta.


Toki ikkunat pitäisi pestä koko huushollissa. Ja keittiön kaapeista heittää turhat pois ja pyyhkiä pölyt kuparipannuista ja maitokannuista hyllyn päällä. Mutta otin urakakseni tallisiivouksen. Kastelin mikrokuituliinan ja avasin hevoskaapin oven.
Hei laukkaa ratsu reima...  Ladoin hevoset yhden kerrallaan pyyhkimisen jälkeen sängyn päälle. Yhden vitriinikaapin neljä hyllyä tyhjennettynä sängyn päälle sai prinssipuolison huokaisemaan, että varmaan yöksi pitää etsiä uusi petipaikka, hih.
Tässä osa "aitoruåtsalaisista" puuhevosistani. Niitähän on monen kokoisia ja erilailla koristeltuja.


Ensin  johonkin järjestykseen lajittelin, mukamas. Mutta lopulta kävi kuin Salmin mummulle:"Ensin valitsema, sitten suimima!"  Ja kaiken kukkuraksi hevosten keskelle pyrki myös Simo. 
Helppohan näitä hepoja on kyljelleen kaataa, eivät vikuroi.


Joitakin hassuja oli eksynyt joukkoon, niinkuin nyt tämä heppuli hevosineen:
Ajattelin, että takaisin kaappiin laittaessa on kiva laskea hevosten määrä. Saapihan sitä ajatella. Ei näitä pieniä jaksa laskea muuta kuin summittain. Toiselle tuhannelle pääsin.
Hups. Picasan tallennustila herjaa. Pitääpä ostaa lisätilaa ja postata vaikka seuraavalla kerralla muutama hevoskuva. Mutta nyt on kaapit siistit, konit ryhmitelty; Taalainmaan hevoset omaan hyllyynsä, kiinalaiset siniset ja valkoiset, metalliset ja lasiset omiin lokeroihinsa samoinkuin venäläiset figuuritkin. Ehkä kauneimmat ovat kaksi venäläistä suurta Lomonosovin varsaa, valkoinen ja harmaankirjava. Tai sitten nuo saksalaiset perusruskeat hevoset. No yhtä kaikki. Olen kiinalaisessa horoskoopissa hevonen ja sen kyllä huomaa. Minusta elävä hevonen on hieno eläin, kookas ja superherkkä. Jos asuisin maalla, minulla olisi varmasti hevonen. Nyt on vaan nämä figuurit. Mutta hyvä näinkin. 

14 kommenttia:

  1. Anja-Regina!

    Ratsastus on hieno harrastus;DD
    Onneksi nämä hevoset näe vilua eivätkä nälkää;))

    Mukavaa viikon jatkoa sinulle.<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsena ratsastettiin aina hevosia laitumelta hakiessa ja silloin meno oli aika hurjaa. Myös uitetiin hevosia ratsastamalla ne syvälle rantaveteen. En ole koskaan pelännyt hevosta.
      Myös sinulle mukavaa loppuviikkoa.

      Poista
  2. Jopas on heppalaumaa!
    Oma hoitohommansa niissä.Onneksi eivät vikuroi ja hirnu.
    Mietinnässä minullakin siivot, vielä vaan kaaosta kaikkialla tulevan näyttelyn tiimoilta. Pikkuhiljaa on taulut pakattuna ja muutakin tilpehööriä koottuna. Monenlaista muistamista,ja asia kerrallaan järjestettävä.Siinä jää siivoukset viimeiseksi,mutta nythän valoa riittää siihenkin sessioon.Hyvät sulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla varmasti hommaa näyttelyn järjestelyissä, ei siinä kotisiivoukset ole päällimmäisenä vaikka aurinko pölyjä paljastaisikin - vaikka kyllä sinulla on siistiä silti huushollissasi toisin kuin minulla.
      Samoin yhtä hyvät sulle!

      Poista
  3. On siinä monta erilaista heppaa. Onneksi eivät vaadi heiniä eteensä, tyytyvät hyllyllä oloon. Hieno kokoelma kuitenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä oli vain pieni osa hepoistani. Säälin sitä, jolle ne perinnöksi jäävät, pääsee pölyjä pyyhkimään sitten ajallaan.

      Poista
  4. Olet kyllä keräilijä. Ihania heppoja ja nuo Taalainmaan hevoset, niitä voi vain ihastella.
    Hevoshullu olen ollut koko ikäni, vaikka allergioitten takia en päässyt talleille.
    Onneksi Hamina-Tattoo ja monet muut hevosjutut on voinut kokea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi jos minäkin pääsisin joskus Hamina-Tattoon, monesti on ollut siitä puhetta ja se olisi ihan mahdollistakin.

      Poista
  5. No siinäpä on polle poikineen...:)

    VastaaPoista
  6. Voi mahoton mikä valikoima. Taalainmaan hevosista minä tykkään. Minä en muuten ole koskaan ratsastanut, meillä kotona oli niitä työhevosia silloin ennen ja arkajalkana en uskaltanut selkään mennä, ei muuten saanutkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä sain pienempänä aina ratsastaa hevosia laitumelta haettaessa. Nyt ei pollen selkä taitaisi enää kestää...

      Poista
  7. Kiva postaus. Muistan aina sen yhden hevosen, jonka ostin sinulle tuliaisiksi Amsterdamista. Taatan lompakko oli varastettu ja rahat olivat melkein loppu, onneksi kukkarostani löytyi se viimeinen vitonen. Kommelluksista syntyy muistoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ystäväni, se pieni sinikirjava keinuhevonen on tuossa uudemmassa postauksessani sinisten kiinalaisten takana kaulassaan edelleen se raidallinen silkkinauha! Kun tiesin/tiedän tarinan taskuvarkaista, arvostin ja arvostan edelleen sitä hevosta suuresti! Ja sinua, ystäväni!

      Poista