Minä tykkään laittaa kaalista ruokaa. Vaikka kaalia keiteltäessä koko huusholli döfää kuin jossakin - no en sano missä - niin kypsä kaalikeitto, jauhelihalla tai ilman, on meidän perheen kelpo sapuskaa. Ja kaalissa on sekin hyvä puoli, että kun sitä reilun annoksen laittaa, saa siitä toisenkin aterian ja kaaliruoka sen kun vaan paranee lämmitettäessä.
No, miksi nyt kaalista. No siksi, että sain tänään hykerryttävät naurut. Prinssipuoliso nappasi eilen ostosreissullaan kassiinsa kermaviiliensä lisäksi ison kukkakaalin. Minä jo hiplasin pakastimesta isoa vihannespussia, vaan muistinpa sen kukkakaalin jääkaapissa. Painoin pakastimen kannen kiinni ja päätin laittaa tuoreesta kukkakaalista keittoa. Eka kertaa elämässäni, varmaan. Olen keitellyt useinkin kukkakaalia lisukkeeksi liharuuille. Mutta keitto pelkästä kukkakaalista on taatusti eka kokeiluni.
Lorautin kattilaan vettä. Kiehutin paloitellun kukkakaalin pehmeäksi ruususuolatussa vedessä. Muusasin kukkakaalin hienoksi, kopautin kattilaan köntin voita, ja tehosekoittimella vielä jauhatin mössöä tasaisemmaksi. Tyhjensin kattilaan purkillisen ruokakermaa (7%), kuumensin ja ripottelin hieman ruususuolaa ja kuivattua nokkospölyä keiton pinnalle. Ja ei kun syömään.
Keittokippojemme päälle kopistimme vielä juustoraastetta (mozzarella) ja aloimme lusikoida. Prinssipuoliso kehui keittoa. Kysyi kuin ohimennen: teitkö tämän ihan omasta päästäsi?
Hörönauru. En, keitin sen kukkakaalista, hih. No, onhan joku kuuluisuus keittänyt kalasoppaakin omasta päästään!!!
Huomenna meidät on kutsuttu madesopalle Valkoon. Prinssipuoliso pääsee myös madeverkoille meren jäälle. Minä jään suosiolla Simon kanssa kyläpaikkaan, tiedä, vaikka pistäydyttäisiin läheisellä kirppikselläkin.
Ihanaa, että sattuu ja tapahtuu. Metsäkone myllää harvennusta tuossa lähimetsikössä ja siinä alkaa meille sitten sellainen savotta, että tapahtumat loppuu ja alkaa pelkästään sattumaan. Kassarat käteen ja risuja kasaan. Siinäpä kevääksi askaretta ja perheen yhteisiä kokopäiväisiä hetkiä. En valita.
Sen verran vielä, että tilasin itselleni pakurikääpäuutetta. Ja Lapin koivutuhkavettä. Tiedä, vaikka niistä olisi "ongelmiini" helpotusta. Ja kuvat eivät nyt rimmaa tekstiin, vaan haittaakshe?
No, miksi nyt kaalista. No siksi, että sain tänään hykerryttävät naurut. Prinssipuoliso nappasi eilen ostosreissullaan kassiinsa kermaviiliensä lisäksi ison kukkakaalin. Minä jo hiplasin pakastimesta isoa vihannespussia, vaan muistinpa sen kukkakaalin jääkaapissa. Painoin pakastimen kannen kiinni ja päätin laittaa tuoreesta kukkakaalista keittoa. Eka kertaa elämässäni, varmaan. Olen keitellyt useinkin kukkakaalia lisukkeeksi liharuuille. Mutta keitto pelkästä kukkakaalista on taatusti eka kokeiluni.
Lorautin kattilaan vettä. Kiehutin paloitellun kukkakaalin pehmeäksi ruususuolatussa vedessä. Muusasin kukkakaalin hienoksi, kopautin kattilaan köntin voita, ja tehosekoittimella vielä jauhatin mössöä tasaisemmaksi. Tyhjensin kattilaan purkillisen ruokakermaa (7%), kuumensin ja ripottelin hieman ruususuolaa ja kuivattua nokkospölyä keiton pinnalle. Ja ei kun syömään.
Keittokippojemme päälle kopistimme vielä juustoraastetta (mozzarella) ja aloimme lusikoida. Prinssipuoliso kehui keittoa. Kysyi kuin ohimennen: teitkö tämän ihan omasta päästäsi?
Hörönauru. En, keitin sen kukkakaalista, hih. No, onhan joku kuuluisuus keittänyt kalasoppaakin omasta päästään!!!
Huomenna meidät on kutsuttu madesopalle Valkoon. Prinssipuoliso pääsee myös madeverkoille meren jäälle. Minä jään suosiolla Simon kanssa kyläpaikkaan, tiedä, vaikka pistäydyttäisiin läheisellä kirppikselläkin.
Ihanaa, että sattuu ja tapahtuu. Metsäkone myllää harvennusta tuossa lähimetsikössä ja siinä alkaa meille sitten sellainen savotta, että tapahtumat loppuu ja alkaa pelkästään sattumaan. Kassarat käteen ja risuja kasaan. Siinäpä kevääksi askaretta ja perheen yhteisiä kokopäiväisiä hetkiä. En valita.
Sen verran vielä, että tilasin itselleni pakurikääpäuutetta. Ja Lapin koivutuhkavettä. Tiedä, vaikka niistä olisi "ongelmiini" helpotusta. Ja kuvat eivät nyt rimmaa tekstiin, vaan haittaakshe?
Siis minä rakastan kaaliruokia ja yksi lysti vaikka tuoksu olisi mitä! Kaalilaatikko on suosituinta meillä ja se mun ohje oli maakuntalehdessäkin ja sain siitä kuulla kiitosta. Kukkakaalia kuten myös palsternakkaa änkeän kaikkiealle. Herkkua!
VastaaPoistaPaha sana kun sanoit madesoppa. Tähän aikana vuodesta sitä olisi kotipitäjässäni aina...Se on myös helmikuun ajan juhlien pitoruoka ykkönen. Edesmennyt anoppini valmisti sen niin hyvin, oli maksat mukana ja kaikki. Myönnän etten osaa käsitellä madetta, muita kaloja kyllä.
Maistumisiin!
Ihan totta, syksyn kaalikääryleet ovat herkkua. Kukka- ja parsakaalia meillä on viikottain mutta nyt vasta keksin kukkakaalikeiton.
PoistaMadesoppaa on tänään tarjolla ystävien luona. Joskus lapsena siitä matikkakeitosta sai ihan kyllikseen, järven rannalla kun asuttiin. Ja olen joskus nuorena vaimona mateen nylkenytkin, enää en ehkä...
Kuin myös!
Kaali on kyllä niin ihanaa, mutta meillä ukot ovat hiukan eri mieltä, nyt olen saanut heille menemään kukkakaalia ja parsakaalia, ovat vielä kehuneetkin ja olen ihan tohkeissani :)
VastaaPoistaKaali on hyvää ja terveellistä ruokaa ja sitä paitsi edullista. Siitä saa monenlaista kun vähän soveltaa. Parsakaali on myös meidän perheen viikottainen lisuke.
PoistaKokeilepas kukkakaali- tai parsakaalikeittoa. Inan eilisessä blogissa oli hänen ohjeensa parsakaalikeittoon.
Kaalisoppaa uudella tavalla:)) Taidanpa tehdä minäkin, kiitos vinkistä. Meilläkin pidetään kaaliruoista ja ikisuosikki on ne itse tehdyt kaalikääryleet, joita syksyisin on tapana tehdä pari kertaa.
VastaaPoistaPakurikäävästä olen lukenut, kerro sitten kokemuksia..
Mukavata loppuviikkoa!
Pakurikäävällä sanotaan olevan montaakin terveyttä edistävää ominaisuutta, minä tilasin sitä lähinnä lohkeileville kynsilleni avuksi. Jotkut juovat pakurikääpäteetä, siitä on ollut juttu lehdissä ja muistaakseni Marttojen sivuilla siitä on kerrottu. Kunhan nyt kokeilen. Ja koivunuutevettä aion antaa Simolle myös, että saa hivenaineita ja mineraaleja.
PoistaSamoin sinulle aurinkoista viikonloppua.
Kaikki kaalit on ihania, mutta se madekeitto saa olla, siitä sain lapsena tarpeekseni, se oli matikkasoppa nimeltään, yä....
VastaaPoistaHih, meitä on varmaan syötetty keväisin lapsina ollessamme matikkakeitolla! Ei se minunkaan herkkuani silloin ollut, vaan nyt ehkä jo maistuu vuosikymmenten jälkeen. Ans kattoo!
PoistaKaaliruoat on niin maistuvaisia.. tykkään:)
VastaaPoistaKyllä, kaalista saa monenlaista ja eri kaalit on hyviä lisukkeita ruokiin.
PoistaKiitos taas mukavasta kirjoituksestasi, saipa mukavan hymyn huulille:) Ja hyvä kun muistutit kaalin olemassaolosta, taidanpa pistää sellaisen huomenna ostoskoriin kauppareissulla käydessäni:)
VastaaPoistaHyvää kalaonnea!
Kiitos Irma, kiva jos hymyilytti. Kyllä minäkin uudestaan kukkakaalista keittoa laitan, se on hyvää ja valmistuu alta aikayksikön.
PoistaKatsotaan, antaako merten Ahti pojille tänään antejaan.
Kukkakaalikeitto on hyvää! Paksua sosekeittoa, nam, nam.
VastaaPoistaKaalia keitettäessä on kansi jätettävä kattilan päältä pois, silloin hajua ei tule kuin hieman. Opetti veljenvaimo, hyvä ruuanlaittaja.
Mihin vaivaan sitä pakurikääpää käytetäänkään?
Kiitos vinkistä Rosina. Minä kannen alla keittelen ja liesituuletin täysillä. Kokeilenpa seuraavan kerran kannetta.
PoistaPakurikääpää juodaan teenä ja minä tilasin kynsien vahvistamiseen. Jotkut sanovat sen myös syöpää ehkäisevän. Paljon siitä on kirjoitettu positiivista.
Kaaliruuat herkullisia, niinkuin meikäläiselle pakkaa kaikki olemaan. Kukkakaalimuusikin aivan verratonta...
VastaaPoistaSamaa mieltä. Kaikki käy ja enemmänkin menisi... mutta kaalista kovasti tykkään.
PoistaKukkakaalia käytän paljon, mutta nuo herkkukaalina parsa-ja ruusukaali nyt vain on pidettävä harvoin herkuteltavana ihan vain marevanin takia. Kukkakaalistakin on moneksi.
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua!
Meilläkin kukkakaali samoin kuin parsakaali ovat paljon käytössä. Ruusukaalia harvemmin. Ja kaikki maistuu.
PoistaSamoin sinulle ja Himmulle aurinkoisia viikonloppupäiviä.
Laitanpa tähän linkin, mistä voi lukea lisää pakurikäävästä!
VastaaPoistahttp://www.jaakkohalmetoja.com/fi/pakurikaapa/
Meillä syödään paljon kukkaaalia. Itse laitan siihen keittoon Koskenlaskija-juustoa ison klöntin, sitä perinteistä. Pakurikääpä? Pitää käydä sivustolla tutustumassa.
VastaaPoistaKukkakaalista on moneksi, keitossa Koskenlaskija on varmasti poikaa! Kurkkaapa pakurikääpään.
PoistaMatikkakeitto kyllä käy, mutta kukkakaalikeitto ei oo kyllä mun suosikkia. Syön jos joku on mua varten tehnyt, mutta...
VastaaPoistaMielenkiinnolla odotan raporttia tuosa käävästä.
Matikkakeitto oli tänään todella maukasta. Kukkakaalikeitto on hurjan nopsa tehdä ja maistuu. Kokeilepas!
PoistaKerron sitten kääpäjuttuja kunhan olen sitä kokeillut.
Tämä on ihan totta, mutta taas ollaan tehty samoja asioita! Kaali(kana)keittoa söin koko viikon! Eilen ostin kukkalaalia ja porkkanoita ja tarkoitus on tehä sosekeittoa koko kattila täyteen!
VastaaPoistaEihän kaalinhaju ole paha, herkullista hyvän vitamiini rikkaan ruuan haju ja mauku nitä parhain....;)
Sosekeitot kyllä uppoo lapsiinkin niikuin hampaatomiin mummeleihinkin ja kukkakaali varsinkin jossa on hieno/mieto maku, ja ne pienet lisukkeet sen kruunaa kuten juustot.....
Kyllä mulla on aina jotain kaalia kaapissa ja pääsääntöisesti niitä käytänkin...nami....;D
Metka juttu, että samoja keittoja tässä puuhaillaan. Ei kaalinhaju mitenkään pahaa, mutta jos sattuu joku vieraampi tulemaan keittämisen aikana, saattaapi yllättyä...
PoistaMeillä myös syödään usein eri kaalilajeja. Ja suosikki on tietysti kaalikääryleet. Mutta nyt maistui kukkakaalikeitto!
;DDDD
Kaalikeitoista meilläkin tykätään. Koskaan ei taida kahta samanlaista keittoa syntyä, niin paljon on vaihtoehtoja käytettävänä.
VastaaPoistaVaihtoehtoja löytyy ja sinulla siellä on entistä enemmän tarjolla. Hyvältäpä maistui se pinaattikiinankaalisoppakin ryyditettynä marketin tuoreilla lihapullilla.
PoistaNautitaan!
Tehdään meilläkin kaaliruokia, mutta kukkakaalia en ole laittanut ruuaksi vuosikymmeniin..:)
VastaaPoistaKaalilaatikko ja kaalikeitto (miel. lammaskaali) ovat perheemme herkkuruokia...
Oikein leppoisaa viikonloppua sinulle ja Simolle sekä prinssipuolisolle.<33333
Joskus keitin lammaskaalia minäkin mutta ei meillä oikein lampaanliha saanut suosiota. En varmaan osannut oikein tehdä sitä keittoa, sanoivat sen maistuvan märälle lapaselle.
PoistaKukkakaalikeitto on nopea valmistaa ja kun sitä ryydittää juustolla (Koskenlaskija tai juustoraastetta lautaselle keiton päälle esim.) niin on suht. ruokaisaakin.
Samoin oikein hyvää viikonloppua. <333333