sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

VAIHTELEVA VIIKONLOPPU

Sunnuntai-illan rauha. Järvenpinta tyyni, kuikkapari ui laiturin ohi, tekee u-käännöksen ja palaa takaisin kohti Konttilahtea. Simo, tuo mainio reissukoira, makaa koivet oikosellaan sohvalla. Me ollaan kahdestaan niemen nokassa.


Tänään oli ohjelmassamme serkkutapaaminen. Viime kesänä aloitettu kesätapahtuma kantaa hedelmää. Tapaamispaikkana oli Laukaan pitäjä, Kuusaan kosken rannalla oleva Varjola. Ihana paikka. Meille oli katettu maittava ateria seisovasta pöydästä kunnostetun tallin vintille, missä saimme olla ihan oman porukan kesken. Katossa lampun päällä oli pääskysen pesä ja pääskyspari kävi välillä katsomassa, että ketä oikein olemme.Meitä oli eri ikäistä sukua kaksikymmentä henkeä.  
Syötyämme siirryimme Kuusaan kanavateatteriin katsomaan esitystä Mies joka ei osannut sanoa ei. 
Tässä osa "Kivimäen"  lavasteista.  Näytelmä oli melkoisen hauska, erilaiset roolihahmot tekivät parhaansa ja yleisö viihtyi.
Niin viihtyi myös Simo-koiruli. Makasi jaloissani pyyhkeen päällä, mutta kun näyttämöllä tapahtui jotakin räväkämpää, puhkesi koiruli riemukkaaseen haukkuun. Varsinkin eräs näyttelijöistä keinuvalla kävelyllään koiran ohi sai koiran reagoimaan. Niinpä prinssipuoliso otti koirulin kainaloonsa ja siirtyi katsomoalueen ulkopuolelle. Joku takanamme istuvista kommentoi: viekö ne sen koiran pois, luulimme, että se kuuluu näytelmään! Hih. No, oli siellä hieman muutakin ohi näytelmän, pikkuruisen katsojan itkunparahduksia repliikkien väliin. Ikävää oli se, että väliajan jälkeen palattuamme paikoillemme eräs katsojista sai sairaskohtauksen ja tarvittiin ambulanssia.

Meidän "pojat" lähtivät sitten suoraan ajamaan etelän suuntaan, me "tytöt" ja Simo palasimme mökille. Rannalla aurinko paistoi todella lämpimästi ja kun viimein lauantaina olimme saaneet  laiturin paikoilleen, otin koirulin ja istuimme aurinkoisella laiturilla nautiskellen lämmöstä. Minä siitä sitten pulahdin järveen ja siitäkös Simo innostui haukkumaan. Pelkäsikö raukka, että nyt se mammakin häviää näkyvistä!



Vesi on kiehtova elementti koirankin mielestä. Aina kun joku soutaa järvellä, vonkaa koira mukaan veneeseen. Eilenkin piti prinssipuolison Simolle lohduksi lähteä sitä souteluttamaan kun oli sellainen haukkuryöppy naapurien soudellessa.

Ja nopsasti nousi käpälät Simon hypätessä veneeseen ja mikä ylpeä ilme kun saa olla kapteenina pikku Katrillissa!

Minä kuvasin kukkamaalla nyt auenneita kukkasia. Enpähän muista, onko tämä asteri vai mikä? Kerro, jos tiedät!

Ja mikähän turrikka tästä kuoriutuu? Ei ole aavistustakaan, mutta kunhan avaa nuppunsa!

Tämä kellokas oli ilmestynyt toisen kukkasten keskelle.
Liekö partakello? Vai mikä? On kai pisamakello, jos oikein ymmärsin!!!

Vain rakkaus, tämä palava rakkaus on hehkuvan punainen.

Ihana katsella mökin ikkunasta järvelle, missä kuikkapari ilta-auringossa sukeltelee aivan rannan edessä ja nappaa pieniä kaloja.
Simo on syönyt iltapalansa, nyt on meidän aika siirtyä saunamökin puolelle ja vatupassiin. Huomenna meillä on uudet kujeet  ja tiedämme myös, että kotona kaikki hyvin. Kyllä siellä pärjätään myös ilman meitä. Me nautitaan kahdestaan olostamme mielessäni prinssipuolison sanat lähtiessään: sinulla on nyt ensisijainen tehtävä huolehtia Simosta!  Tämä siksi, kun koiruli taas perjantaina karkasi naapurin tyttökoirien luokse...sellainen poika!

14 kommenttia:

  1. Varjolan kyllä tiedän mutta aina vaan ohi ajetaan siitä! Joskus pitäs oikein pysähtyä ja tutustuakin siihen paikkaan!?

    Elokuvana olen nähnyt sen "Mies joka ei osannut sanoa ei". Kuusaan kanavateateri sai hyvät arvostelut siitä esityksestä.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistin sinun kertoneen näissä maisemissa käynnistäsi. Upeat maisemat Kuusaan kosken ympäristössä.
      Kanavateatteri oli elämys, olihan näytelmän elokuvakäsikirjoitus Jussi Kylätaskun, porvoolaisen kirjailijan. Aina näytelmässä viitattiin Porvoon Naisopistoonkin, hih.

      Poista
  2. Aivan mahtavat nuo järvikuvat, kyllä kesä on kaunista, myös kukat niin ihanasti kukkii ja Simo huolehtii että kaikki menee niinkuin pitääkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Simo nyt hoitaa täällä isännyyttä huomiseen, aamullakin vahti laiturilla uimistani ja alkoi heti räksyttää jos uin syvemmälle. Ja kun en eilisiltana lämmittänyt saunaa, oli se koiralle pettymys! Niin totutut tavat Simolla!

      Poista
  3. Ihana paikka on Kuusaan koski ja kesäteatteri, hih Simokin pääsi teatteriin. Ihana Simo ja niin kauniit kuvat järveltä:)
    Nautittikaa kauniissa niemessänne kesäpäivistä, vaikka nyt taitaa tuo sää hieman viiletä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minttuli, nautittu on aurinkoisesta päivästä vaikka aamupäivällä muutaman tipan satoikin. Viilenevää on luvattu, etelämmässä sadettakin. Mitenkähän käy meidän laulujemme jokirannassa keskiviikkoiltana jos siellä sataa, edellinen piti jo sateen vuoksi peruuttaa. Toivotaan kuitenkin parasta.

      Poista
  4. Mainio Simo;)))

    Kukkaexpertti en ole, joten siihen kysymykseen en osaa vastata.
    Hienoa että näitte hauskan näytelmän:)
    Järvi on hieno, ja sillä souteleminen on hauskaa!
    Ihanaa alkanutta heinäkuun viikkoa sinulle ja teille kaikille.♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo partakello - niin luulen, oli ilmestynyt jostakin kukkamaalle ja nyt kukkii. Pari on vielä hakusessa kukistani, mutta ehkäpä niillekin nimet löytyy.

      Simosta on upeata olla veneessä, minä en ole vielä kertaakaan ehtinyt soutelemaan. Tai ei kai se ehtimisestä ole kiinni, ei ole vaan tullut lähdettyä. Mieluumminkin menen uimaan, hih.

      Kiitos Aili, samoin sinne Tohmikseen aurinkoista ja lämmintä heinäkuuta.

      Poista
  5. Tunnelmallisia kuvia järveltäsi ja ihanat kukkasi taas loistavat kesän suloisuutta.
    Joko siellä mustikat kypsyvät?
    Mukavaa lomaa teille ja Simolle rapsutukset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Simo on elementissään kun pääsee veneeseen. Mustikoita on kypsiä ja mökin pihassakin isoja, sieltä niitä aina napsaisen. Kerran on täällä käyty mustikkametsässä, prinssipuolison mukaan ei täällä oikein paljon ole mustikkaa, ei tosin ole kolunnut vielä kaikkia rinteitä järven ympärillä.
      Kiitos Unelma. Simo tykkää rapsutuksista...

      Poista
  6. Ihanainen järvenselkä! Ihmekös tuo, jos Simo mielii laineille!

    Mukavaa, kesäistä viikonalkua :)

    VastaaPoista
  7. Hurmaavia kuvia taas Simosta ja järvestä, täytyy sanoa että kukat ja muut jäivät niiden varjoon:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No koiruli on kyllä - omastakin mielestään - elämän ykkönen.
      Mutta onhan se niin ihana Simo Sallinpoika Hurtta!

      Poista