Koko eilinen meni pesurätin parissa. Mutta kyllä tulostakin syntyi. Ihme ja kumma, vaikka ladoin hylly kerrallaan kipot takaisin vitriiniin, yli jäi vielä monta maljakkoa ja pyttyä. Yhtään en eilen kolauttanut rikki, hyvä minä. Tänään taas pitää inspiraatiota hommaa jatkaakseni jostakin hakea. Toivottavasti ei ole ihan hukassa.
Tällaiselta nää näytti. Olis voinut vaikka anja-reginan kirjoittaa sormella hyllynreunan vapaaseen (?) kohtaan. No siitäpä mätin hyllyn kerrallaan ulos ja siistittynä sitten takaisin.
Selvästi huomaa,miten pölykerros peittää ja pyyhkimistä odottavat.
Nää maljakot kököttävät vieretysten vitriinien päällä ja jokaisen otin erikseen alas puhdistettavaksi. Kaikki edelleen ehjinä.
Joko näitte punaista?!? Kumma, että vaikka näen koko ajan punaista, en siitä hermostu. Nää kun on mun keräämiäni kaikki.
Tosin en tiedä, mitä niillä loppupeleissä edes teen.
Tätä poikaa ei liioin minun tuolilla keikkumiseni hermostuttanut.
Kasvitikku meni parempiin kuonoihin.
Välillä mietti, että pysyyköhän se mamma siellä tuolilla....
Harmaan ja vesisateisen aamun ensimmäinen näky oli makkarin ikkunan puoleen väliin asti roikkunut lumipatja. Aioin sen kuvata, mutta sepä päätti pudottautua sitä ennen. Vitsit mikä jysäri! Ja sitä oli paljon. Etupihalta ehdin kuvata tämän vaatimattoman "pitsiverhon" räntäsateessa. Kohta kai tulevat kaikki lumet alas, sillä sataa silkkaa vettä. Kevät, kyllä se vaan tulee. Linnut pitävät konserttiaan vesi- ja räntäsateesta huolimatta.
Tältä etelän puolelta on lunta jo ehditty viikko sitten pudottaa.
Aamupäivän piristys: Posti toi i-ha-nan paketin. Se oli arpajaisvoitto Tylsän Mörököllin arvonnasta. Katsokaapa vain:
Kauniisti paketoituna sain lintumagneetin jääkaapin oveen, sydän mobilen ja kalavadin. Ja kortin, jonka kuvan otan johonkin postaukseen isompana.
Kiitos Tylsä Mörökölli. Minusta olet kaikkea muuta kuin tylsä. Sanoisin pikemminkin taitava, osaava. Olen tosi iloinen, kiitos!
Reippain mielin jatkan kotihommia. Kun vasta neljä vitriinikaappia on puhdistettu kippoineen, on homma vasta tuskin alussa. Ehkä postaan noista lintukaapeista seuraavaksi. Ja sitten hevosista....
Tai sitten jostain ihan muusta. Hm. Ötökkähyllystä ehkäpä.
Mukavahan näitä oli sitten takaisin lappaa kirkkaalle lasipinnalle.
Prinssipuolison kehoituksesta karsin tuplakappaleita ja kas, niitä löytyi alle kymmenen. Lasisarjat nyt tietysti pidän kokonaisina.
Joko näitte punaista?!? Kumma, että vaikka näen koko ajan punaista, en siitä hermostu. Nää kun on mun keräämiäni kaikki.
Tosin en tiedä, mitä niillä loppupeleissä edes teen.
Tätä poikaa ei liioin minun tuolilla keikkumiseni hermostuttanut.
Kasvitikku meni parempiin kuonoihin.
Harmaan ja vesisateisen aamun ensimmäinen näky oli makkarin ikkunan puoleen väliin asti roikkunut lumipatja. Aioin sen kuvata, mutta sepä päätti pudottautua sitä ennen. Vitsit mikä jysäri! Ja sitä oli paljon. Etupihalta ehdin kuvata tämän vaatimattoman "pitsiverhon" räntäsateessa. Kohta kai tulevat kaikki lumet alas, sillä sataa silkkaa vettä. Kevät, kyllä se vaan tulee. Linnut pitävät konserttiaan vesi- ja räntäsateesta huolimatta.
Aamupäivän piristys: Posti toi i-ha-nan paketin. Se oli arpajaisvoitto Tylsän Mörököllin arvonnasta. Katsokaapa vain:
Kiitos Tylsä Mörökölli. Minusta olet kaikkea muuta kuin tylsä. Sanoisin pikemminkin taitava, osaava. Olen tosi iloinen, kiitos!
Reippain mielin jatkan kotihommia. Kun vasta neljä vitriinikaappia on puhdistettu kippoineen, on homma vasta tuskin alussa. Ehkä postaan noista lintukaapeista seuraavaksi. Ja sitten hevosista....
Tai sitten jostain ihan muusta. Hm. Ötökkähyllystä ehkäpä.
Onpas kauniita lasiesineitä.
VastaaPoistaMutta kyllä sinulla on paljon vitriinejä. Kauhulla ajattelen sitä siivousta, se ei oikein kuulu mieliharrastuksiini.
Teen inspiraation mukaan ja se tulee aika harvoin ;D
Kyllä minäkin varsin usein inspistä odottelen näitä siivotakseni! Mut joskus on pakko ja kevätaurinko paljastaa pölyt.
PoistaPaljon kauniita sinulla.
VastaaPoistaNo tässä on osa punaisista. Sitten on turkoosia, valkoista luulasia, lintuja, kanarasioita ja tietysti hevosia. Kirjoista ja nuoteista nyt puhumattakaan. Siis en taida ihan viisaskaan olla.
PoistaAnja-Regina, tähä mie en virka mittääääää...;D
VastaaPoistaps.....jos kumminkin, hyvä ja ahkera tyttö olet, osaan kuvitella sitä oloa kun kaikki punaiset kiiltää, upeeta, totta vie.....;)
Olispa kiva, Maikku, jos joskuskaan tulisit niin haluaisin nää sulle näyttää ennenkuin vasaroin...hih.
PoistaTuhat tulimmaista, miten järjettömän, järisyttävän, ihana näky.... ,O) Siis nuohan ovat aivan mahtavia, sanoo hän, joka ei edes puhtaan punaisesta tykkää..... ;O)Mutta näissä on kauniita sävyjä.
VastaaPoistaMinä olen aina pitänyt punaisesta rubiinilasista. Kun niihin valo siilautuu, korostuu lasin olemus. Ja näitä kun on joka lähtöön, maljakoita, pieniä eläimiä, pikareita ja kuppeja sekä kermanekkoja, joista nyt ihan muuten vaan tykkään, esim. keittiön verhona on lasinekkoja.
PoistaLuulen että noiden kauniiden esineiden hankkimisessa on ollut paljon suurempi homma kuin kunnossapidossa. Huikea määrä kaunista punaista!
VastaaPoistaNämä on tulleet vähä kerrallaan aina maailmalta. Nyt olen jo tullut niin valikoivaksi (tilan puute) että tarkkaan valitsen, mitä kassiin sujahtaa. Joskus vuosia sitten laskin näitä olevan tuhatkolmesataa, vaan voipi olla jo nyt muutama enemmän.
PoistaPaljon on punaista mutta yhtään ei häiritse, onhan punainen yksi lempivärini:)
VastaaPoistaKuinka kauan noiden keräämiseen on mennyt aikaa?
Minäkin tykkään punaisesta väristä lasiesineissä. Taitaa tässä huushollissa olla pari tuoliakin punaisena.
PoistaAloitin keräämisen - tai ostin ensimmäisen tosi painavan lasipullon ja Rejmyren viinipikarin joskus 80-luvun lopulla. Siitä on sitten pikkuhiljaa hyllyt täyttyneet, nyt ei enää huusholliin mahdu, vaikka asutaankin vain kahdestaan ja talossa on suhteellisen paljon tilaa.
Hyvä Sinä!
VastaaPoistaPakkohan sinun jatkaa pölyputsusta, taitaa olla selvä näkemysero putsatun ja putsaamattoman vertailussa.
Jaa, ettet yhtään rikkonut ja minä kun saan naapureiltakin rikottuja lasiesineitä, punaisia harvemmin ja sehän just olis IN!
Jatkahan vaan pölyrättisulkeisia!
Juuri sinua ajattelin kun siivosin kaapista joskus kopsahtaneen Aladin-lampun lasivarjostimen. Ja olis vielä Riihimäen iso boolimaljakin, josta pala irronnut (on onneksi toinen ihka ehjänä!). Laitanko postiin tulemaan?
PoistaPalataan sähköpostilla asiaan.
Ihan uusi kuvakulma Simon suloiseen nassuun, kun hän katsoo sun kiipeämistä;-)
VastaaPoistaMinä en kerää enää kuin kirjoja ja elämyksiä, mutta niistäkin saatan toisen jättää pois.
Mukavaa viikonloppua sinulle & co!
Simo katsoo huuli pyöreänä ihan konkreettisestikin, kun sen alahuulessa on pieni vaalea pyörylä olemassa.
PoistaOlis minunkin viisasta olla keräämättä enää mitään, pitäs ruveta myymään päin näitä kun hennoisi vaan jostakin nurkasta aloittaa ennenkuin on ihan pakko! Ja sama juttu kirjojen kanssa. Paljon pölynkerääjiä tässä huushollissa. Joskus olen sanonutkin että sitten kun 700 euron setelit painetaan, niitä kerään ja kokemuksia lisäksi, kaiken muun heivaan elämästäni. Joo, ja sitten opettelen haitarilla Säkkijärven polkan, kun nyt ei siihen oikein aika riitä!
Samoin sinulle ja Lumimiehelle sekä Olgalle mukavat viikonloput.
Voi että ovatkin kauniita, jokainen aarre erikseen ja kaikki yhdessä, ja kyllä vain kiiltävät! Ihana Simo :) Tulikin mieleen, että ostin Leeville purutikkuja, pitääkin antaa yksi. Mörökölli ei vaikuta tylsältä, kun noin hienon palkinnon laittoi.
VastaaPoistaTämä harrastukseni alkaa jo mennä överiksi! Ainakin niiden putsaaminen on päivien urakka.
PoistaSimo tykkää noista kasvistikuista, ostin niitä viime eläinlääkärireissulta ja annan yhden tikun päivässä (aina kun muistan!).
Olin ihan otettu tämänpäiväisestä paketista, jonka Tylsä Mörökölli lähetti.
Noita sinun punaisiasi ei väsy katselemaan. Aina käydessäni teillä ensimmäiseksi käyn ihastelemassa vitriinejäsi.
VastaaPoistaMonet mukavat muistot liittyvät noiden aarteiden hankintareissuihin. On ollut mukavaa kulkea kanssasi.
Niin monet kerrat vaellettiin väsyneinä reput selässä laivalle ja leviteltiin hytissä aarteemme ihailtaviksi! Ikimuistoisia kirppisneuvosten reissuja! Eikä vaan miljoonakaupunkiin vaan jopa kot-Berliiniinkin. Voi sitä meidän junamatkaamme ties mihin....
PoistaSamaa mieltä, sun kanssas on ollut kiva reissata! Kiitos, ystäväni.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaTän poistin kun läppäsin liian kiireesti vastauskommenttini "väärään" paikkaan.
PoistaMoi Anjuska!
VastaaPoistaTotisesti, on sinulla puuhaa noiden pesussa ja kiillottamisessa;DD Minulla on koboltin sinistä lasia, mutta ne ovat käyttötavaraa;))
Oikein leppoisaa loppuviikkoa sinulle, Anja-Regina.<3
Ihan totta, kun jatkan vaan tätä pyyhkimistä ja pesemistä ihmettelen, mikä vika päässä kun kerää ympärilleen tuhottoman kokoelman. Mutta kyllä sitä joskut itsekin ehdin ihailla. Sinistä minullakin on hieman, pieni aurinkopullo ja riihimäkeläinen maljakko mm.
PoistaSamoin sinulle toivottelen viikonloppuja.
Nää sun kokoelmat on niin hienoja !
VastaaPoistaJa arvoa roimasti noissa kiinni, hyvä sijoitus myös, punainen lasi on sitä arvokkainta :)
Lumijysäreitä on koettu täälläkin. Kaikki lumet romahti ovien eteen...toinen kasa toimii nyt pulkkamäkenä ja toinen urakoitiin piikkilangankiristäjän avulla matalaksi.
Näissä kuvissa on vaan osa mun punaisistani, tänään olen heiluttanut pölyhuiskaa parin kaapin verran. Ei nämä mulle niin maltaita ole maksanut kun olen niitä pitkässä juoksussa yhden kerrallaan hankkinut. Tosin uteliaisuuttani googlasin eilen Laatutavaran (?) sivuilla ja hämmästelin hintoja. No, myyjät on erikseen, kukapa näitä mun pyttyjä nyt ostelisikaan.
PoistaLumi on nyt huisin painavaa, hyvä pulkkamäki siitä syntyykin. Meillä ei ole edes piikkilangankiristäjää apuna, kolalla ja lapiolla vaan. Onneksi on bodia! Mutta sulaa ne lumet ennen juhannusta...
Mahtava lasikokoelma. Täällä eräässä liikkeessä on jonkun punaisen lasinkerääjän jäämistö myytävänä. Alkuun oli satoja esineitä, en tiedä paljonko niitä on jäljellä. Eivät olleet ollenkaan pahan hintaisia. kauan niitä ihastelin silloin ja vielä myöhemminkin käydessäni :) Kiva, että paketti tuli ehjänä perille ;)
VastaaPoistaEipä näitä punaisen lasin kerääjiä kovin paljoa liene, ongelma onkin sitten se, että kun itsestä aika jättää, perikunta voi myydä koko roskan pilkkahintaan ja ostaja myy sitten yhden kerrallaan. Siitä olen muksuja varoittanut. Ehkä eivät tällaista kokoelmaa jaksa säilyttää. Eestiläiset ystäväni ovat kehottaneet perustamaan kotimuseon näistä kokoelmistani, en vaan oikein ole syttynyt ajatukselle. Ehkä joskus teen näille tilaa alakerran takkahuoneessa ja siirrän sinne hevosten, lintujeni, kanarasioitteni ja luulasini kokoelmat kermanekkoja unohtamatta. Aika näyttää.
PoistaIhana pakettisi tuli ehjänä perille, kiitos vielä sinulle kauniista sisällöstä.
Sinulla on hienoja kokoelmia, sille onnea. Ja onnea myös siivousurakallesi. Onneksi mikään ei mennyt rikki. Vaikka sanotaan, että lasinsirpaleet tuovat onnea, luulen että samaa tekee ehjä lasi kauniin punaisena, puhtaana ja energiaa antavana. Aarteita ovat. Keräysharrastuksen ymmärrän.
VastaaPoistaArpajaisonnittelusta myös onnittelut. Mörököllikin on oikea ilon tuoja.
Kiitos kommentistasi, Lastu! Täällä tämä edelleen siivoilee ja kukkaruukkuihin multaa vaihtaa, pari isompaa ruukkuakin ostin eilen kauppareissulla.
PoistaNiin, en oikein sirpaleiksi näitä - ainakaan vielä - haluaisi, kun niistä tykkään. Muutaman valmiiksi rikkinäisen lähetän sulatettavaksi uuteen uskoon.
Olin tosi iloinen Mörököllin kauniista paketista! Joskus onni vaan potkaisee!
Ei meinaa millään mennä meikäläisen jakeluun että muistat mitä esineitä sulla jo on, kun tuollainen määrä löytyy kaapeista. Ilmiömäinen muisti, sanoisin. Monessa todistettu jo! Lykkyä pölyjen pyyhkimiseen. Taidan ryhtyä samaan hommaan itsekin, aurinko paljastaa yhtä sun toista "epämiellyttävää"...
VastaaPoistaPunaisista pölyt pyyhitty ja kukat mullitettu. Nyt siirryn hevosiin kunhan saan marjapiirakat uunista. Tai taitas olla viisasta pyyhkiä nuo luulasiset ensin, makkaristahan ei näy pölyt muualle.Hih. Prinssipuoliso laski huvikseen ja pääsi toiselle tuhannelle punaisissa ilman lintuja, hevosia ja ötököitä. Ja ikkunalaudan pieniä kippoja. Ja ja ja - kun noita on jo ympäri huushollia. Laatutavaran sivuilta katselin, mihin hintaan samoja on myyty. Olin myyty!
PoistaIhania nuo punaset jutut ja onnittelut arpajaisvoitosta. Vaan nyt on kiirehittävä saunaan, se on lauantain kohokohta ja ilon aihe hautoo itteesä löylyssä saunan lauteella:)) Mukavaa lauantain iltaa:D
VastaaPoistaNenunen, toivottavasti nautit löylyistä! Vasta nyt huomasin kommenttisi, sori, mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan. Kivoja keväisiä kelejä!
Poista