Tänään se viimein onnistui, tartuin tarjoukseen ja hankin läppärin. Niin sitä on mummeli netistä riipuksissa, että tulee mökkireissulla vieroitusoireita ellei joku lapsenlapsista satu "iipparinsa" kanssa rannalle samaan aikaan. Siispä kiersin kaupat ja tulin kotiin upouusi läppäri kainalossa. Ja tyhmä kun olen, en jaksa niitä hipaisuhipsuja vaan halusin hiiren. Ja tyhmä kun olen, halusin hännällisen hiiren. Ei kukaan varoittanut etukäteen, että vaikka läpsykässä on kaksi ups-reikää, ei sekä hiiri että nettitikku mahdu yhtäaikaa vieretysten. Siis uusi reissu hakemaan hännätöntä hiirulaista. Siihen asti hipaistaan.
Tosin tykkään enemmän tästä vanhasta totutusta vehkeestäni, se on se tottumuksen toinen luonto. Mutta harjoittelen mökkireissuja varten sillä uudemmallakin.
Mitään järjellistä sanottavaa ei taaskaan ole. Maailmanpolitiikasta olen päättänyt olla hiljaa, samoin Euroopan rahamarkkinoista. Ei minun mielipiteelläni näihin ole hyttysen pissan verran vaikutusta.
Niinpähän käyskentelen täällä kotopihalla ja pällistelen ympäriinsä kesäistä kasvamisen ihmettä. Iloitsen kukkien aukeamisesta, ruusujen tuoksusta vielä hetkisen.
Ja tältä näyttää: vielä kerran juhannusruusut -
ja suviruusut, tuoksuvaiset!
Muut pihan ruusupensaat ovat vasta nupullaan.
Margareetta, tuhatkasvo!
Mooseksen palava pensas valmistautuu hehkumaan...
Hevostallilta haettu kasvuapu nostatti akileijat minun mittaani, metsiköksi.
Samaa viidakkoa ovat myös itsekseen levittäytyneet sormustinkukat.
Iso hirvenjuuri hipoo jo pilviä ja
viiniköynnös tavoittelee kattoa! Rypäleitä on luvassa.
Tämän töpsykäisen pelastin nurtsileikkurilta (se kävi huollossa ja leikkasi entistä uutterammin) juoksemalla hätiin ja kieltämällä näiden silppuamisen. Nurmikon bellikset kyllä ehti jo mennä...
Tämä on tallinnalainen rikkaruoho varmaan, toin sitä Linnahallin rinteestä jokunen vuosi sitten siemeninä. Muistuttaa vähän jänönhäntää
jota tukkotolkulla olen nyhtänyt kompostiin.
Pihatatar ja töyhtöangervorivi ovat myös saaneet
annoksen sadevettä ja hevosenlantaa. Hyvin on tehonneet!
Mutta sittenkin pieni on kaunista! Kun vein eilen prinssipuolisolle kaatorautaa ja evästä kallion taakse metsään (hän siellä pätki tuulen kaatamia kuusia polttopölkyiksi, ettei kirjanpainajat levittäydy...), näin mättäällisen ihania vanamon kukkia. Eipä taida olla kauniimpaa kuin vaaleanpunainen vanamo. Vaikka tuoksut vanamon ja varjot veen ovat sydämen laulun ainekset, en tiedä, tuoksuuko vanamo todellakin! Vielä ehtii testaamaan!
Mutta kun ei vanamoa, niin kelvatkoon vielä kerran akileija.
Taisin näitä samoja kukkasia postata jo viime kesänäkin. Mutta joka härjillä ajaa, se härjistä puhuu, eikös?
Nyt tämä tyttö lähtee yläkertaan ja unten maille. Prinssipuoliso on aamulla lähdössä Turkuun (Sley:n kesäjuhlat) ja me Simon kanssa tehdään ihan omia juttujamme kotona. Simo on nyt putipuhdas, pesty, harjattu, kirputettu ja muutenkin söpöläinen. Hyv ötyä vaan!
Lupaan jatkossa lyhyempiä postauksia, eihän näitä jaksa lukea läpitse Erkkikään....
Tosin tykkään enemmän tästä vanhasta totutusta vehkeestäni, se on se tottumuksen toinen luonto. Mutta harjoittelen mökkireissuja varten sillä uudemmallakin.
Mitään järjellistä sanottavaa ei taaskaan ole. Maailmanpolitiikasta olen päättänyt olla hiljaa, samoin Euroopan rahamarkkinoista. Ei minun mielipiteelläni näihin ole hyttysen pissan verran vaikutusta.
Niinpähän käyskentelen täällä kotopihalla ja pällistelen ympäriinsä kesäistä kasvamisen ihmettä. Iloitsen kukkien aukeamisesta, ruusujen tuoksusta vielä hetkisen.
Ja tältä näyttää: vielä kerran juhannusruusut -
ja suviruusut, tuoksuvaiset!
Muut pihan ruusupensaat ovat vasta nupullaan.
Margareetta, tuhatkasvo!
Mooseksen palava pensas valmistautuu hehkumaan...
Hevostallilta haettu kasvuapu nostatti akileijat minun mittaani, metsiköksi.
Samaa viidakkoa ovat myös itsekseen levittäytyneet sormustinkukat.
Iso hirvenjuuri hipoo jo pilviä ja
viiniköynnös tavoittelee kattoa! Rypäleitä on luvassa.
Tämän töpsykäisen pelastin nurtsileikkurilta (se kävi huollossa ja leikkasi entistä uutterammin) juoksemalla hätiin ja kieltämällä näiden silppuamisen. Nurmikon bellikset kyllä ehti jo mennä...
Tämä on tallinnalainen rikkaruoho varmaan, toin sitä Linnahallin rinteestä jokunen vuosi sitten siemeninä. Muistuttaa vähän jänönhäntää
jota tukkotolkulla olen nyhtänyt kompostiin.
Pihatatar ja töyhtöangervorivi ovat myös saaneet
annoksen sadevettä ja hevosenlantaa. Hyvin on tehonneet!
Mutta sittenkin pieni on kaunista! Kun vein eilen prinssipuolisolle kaatorautaa ja evästä kallion taakse metsään (hän siellä pätki tuulen kaatamia kuusia polttopölkyiksi, ettei kirjanpainajat levittäydy...), näin mättäällisen ihania vanamon kukkia. Eipä taida olla kauniimpaa kuin vaaleanpunainen vanamo. Vaikka tuoksut vanamon ja varjot veen ovat sydämen laulun ainekset, en tiedä, tuoksuuko vanamo todellakin! Vielä ehtii testaamaan!
Mutta kun ei vanamoa, niin kelvatkoon vielä kerran akileija.
Taisin näitä samoja kukkasia postata jo viime kesänäkin. Mutta joka härjillä ajaa, se härjistä puhuu, eikös?
Nyt tämä tyttö lähtee yläkertaan ja unten maille. Prinssipuoliso on aamulla lähdössä Turkuun (Sley:n kesäjuhlat) ja me Simon kanssa tehdään ihan omia juttujamme kotona. Simo on nyt putipuhdas, pesty, harjattu, kirputettu ja muutenkin söpöläinen. Hyv ötyä vaan!
Lupaan jatkossa lyhyempiä postauksia, eihän näitä jaksa lukea läpitse Erkkikään....
Antosa on teiillä siellä luonto kerrasssaan :)
VastaaPoistaSade on varmasti osittain syynä vehreyteen, joskin lannoitustakin ovat kasvit saaneet.
PoistaIhanat ja komeat on kukkasesi!
VastaaPoistaNäyttää meidänkin viimesyksyinen perennapenkin syväkaivuu onnistuneen. Ainakin on perennoissa korkeutta ja tuuheutta. Tulikellukat kukassaan paraillaan ja akileijat, muut vielä meinaa.
Korkeuseroja istutaessa en arvannut oikein, niin olivat aiemmin aneemisia, nyt vaatisi korjausta, katsotaan sitä asiaa syksymmällä.
Kyllä kasvun ihmettä ihailtavaksi kun vettäkin saatu melkeinpä päivittäin.
Jatketaan kesänauttimista!
Vartta ovat kyllä kasvattaneet ennätysmäärän. Mökillä tulikellukat kukkivat myös, akileijat täällä kotona ovat jo valmistamassa siemeniään tulevaa varten. Minulla on pienen sammakkolammikon rantaan istutetut hostat/kuunliljat rehevöityneet niin, ettei mitään muuta taida välistä nousta! Katsoin, että halkaisijaltaan jo pitkälle toista metriä ja kukkavarsia nousee keskeltä. Sateinen alkukesä on voimistanut vihreälehtisten kasvun. Minäkin suunnittelen aina vaihtavani perennoja jotenkin järkevämpään kokoonpanoon mutta aina ne vaan rehottavat sikinsokin. Nautitaan kesästä!
PoistaKauniita ovat kukkaset,kyllä nyt kaikki on saanut vettä kylliksees,aurinkoista viikonloppua,Anja:))
VastaaPoistaKaunista viikonloppua myös sinulle ritva!
PoistaKyllä sitä on niin riippuvaiseksi tullut tietokoneesta että ennen loman alkua kävin itsekin koneen hakemassa:) Jo viime vuonna suunnittelin hankintaa mutta silloin vielä maltoin olla ostamatta. Reissuissa siitä on apua kun googlettamalla pystyy hakemaan kaikenlaista tietoa lähiympäristöstä. Joten tarpeellinen kapistus tuo on, uskotaan ainakin niin;)
VastaaPoistaPitkään minäkin tein lähtöä läppärikauppaan ja nyt tartuin tarjottuun. Mutta opettelemistahan tuo vielä on ja monet naurut saan vielä nauraa ja vähän muutkin saavat siitä ilonsa ottaa kun meikä töllöilee...
PoistaIhan hyvä hankinta ostaa lisää koneita....;D
VastaaPoistaMinä laiskana ja pienen eläkkeen turvin olen olen täysin hyvin ihmisten varassa elävä kylkiäinen.
Uottelen ja vuottelen jos joku hylkäis jotakin ja antais sen vanhan mulle!? Mulla on jo kamerat ja vehkeet jos toisetkin....vaan vanhapiikana jatkan yhätikin. Nou hätä onhan tässä taaskin kessee viellä aikoo ja ens kesäkin oikeestaan jo ovella, aikaahan mulla on ja joutessani sitten laitan näitä ajatuksiani muailmalle uutisiksi....heh, pärjäillään...;)
Äläpä huoli, jospahan keiju ilmestyisi ovellesi läppäri kainalossa...toivotaan niin. Minun läpsyhankintani on kyllä monen naurun ja itkun väärti. Varmasti pari vuotta olen harkinnut ja odottanut tämän vanhan koneen räpsähtämistä. Mut näkyy vaan pelittävän.
PoistaLaita vaan tekstiä eetteriin, sitä on kiva lueskella. Koskas tavattais torikahveilla? Saisit sen kipon jo viimeinkin. Mutta odotellaan ensin mustikoiden kypsyminen, eikös?
Mulla on tämä uutena saatu hyvä läppäri johon naputtelen. Hipaisulla ja omalla mokkulalla hoidän tämän homman ja hyvin pelittää....;)
PoistaTokko siintä haittaa olisi vaikka tapailisi pariinkin kertaa kesällä!? Mustikat maistuu AINA, ja toivon että metiköt on niitä sinisenään!
Kattelin Hankasalmen"Kihveli soikoon" ohjelmaa la 14.7 olisi klo 14 veljesten konsertti. Ajettelin sinne mennä jos polvet on kävelykunnossa, tämä vara on aina otettava huomioon....;/ Kaikki tapahtuu siinä aseman nurkilla joten melko iisiä mulle. Joku markinnatorikin on silloin siellä. Jo olette Järvi-Suomessa päin niin ajattele asiaa!???....;D
On sinulla siellä kovasti niitä kauniita kukkia,ja niin hyvän näköisiä.Se mitä sinä sanoit rikkaruoho kukaksi minusta se näytti
VastaaPoistakonnantatarilta,minulla on samalainen.minäjsoskus ostin taimen
Huovilanpuistosta Kärkölästä, puisto iso ja kaunisKonnantatari on
kova leviämään jatkuvasti joutuu sitä kurittamaan
Saattaa olla konnantatar, en ollut sitä ennen missään nähnyt ja siemeniä koppasin Linnahallin rinteestä Tallinnasta. Tuolla nurmikossa se on nostanut päätään ja meinas pää katketa kun prinssipuoliso työnsi leikkuriaan intoa piukassa.
PoistaTää mun kasvusto on sellaista muutenkin, että leviää kuin Elanto ja annan levitä. Tai onko konnantatar tää toinen tupsupää? Pitääpä googlettaa.
Oikeassa olet Irma, konnantatar on tuo jota kutsuin jänönhännäksi ja toinen tupsukainen on heinäratamo kai!
PoistaOnnea uudelle läppärille!
VastaaPoistaKukkasi kasvavat ja kukkivat hyvin, kauniita ovat kaikki...
Oikein mukavaa ja kaunista viikonloppua, Anja.<3333
Kiitos Aili. Et kyllä ikinä usko miten töpeksin koko läpyskän kanssa. On naurussa pitelemistä, postaan kohta viimeiset töppäykseni.
PoistaMyös sinulle kivaa viikonloppua, paistakoon siellä aurinko, meillä meni jo pilveen taas. Mutt liika rusketushan on haitaksi, hih!
Olipas taas mukavaa luettavaa, ei kyllä yhtään liian pitkä. Se tuo teksti tulee sinulta sen verran mukavaa.
VastaaPoistaKauniita ja reheviä ovat kukkaset sinulla. Vanamot, ne ovat niin ihania ja se tuoksu hurmaa ja huumaa..Juhannusaattona ihastelimme niitä tuolla Autuaankannaksella.
Onnea uudelle läppärille, meillä se on isännän aika vähällä käytöllä. Ja en osaa yhtään sitä hipaisumenetelmää, joten hännällinen hiiri se meikäläisellä pitää olla.
Mukavaa viikonloppua Simon kanssa!
Minä kun alkuun pääsen niin juttua tulee kuin Ville-papalta. Vanamot todella tuoksuvat, nuuhkin niitä äsken lenkillä Simon kanssa, vanamoita oli ihan mattona koko lenkkipolun varressa. On ne kauniita ja nyt on tuoksukin tarkistettu.
PoistaMinä kun en osaa myöskään hipaista niin ostin hännällisen hiiren. Ja siitäpä tänään on naurua piisannut. Kerron hölmöyksistäni kohta.
Simon kanssa on lökötelty kahdestaan, tosin Simo tarkistaa välillä, joko papparainen palaisi kotiin. Kaipa tuo illalla kotiin löytää Turkkusesta.
Hyvin jaksoi lukea, lisääkin olisi mennyt :) Läppärillä minäkin tekstiä naputtelen ja hiiri pitää olla, langaton versio. Kovasti on pensaat ja kukkaset kasvaneet, monenlaista lajiketta ja niin nättejä kaikki.
VastaaPoistaÄläpä huoli, just painoin enteriä! Olen oikein päässyt nyt vauhtiin...hihhii.
VastaaPoistaUpeita ovat kukkasi ja niitä on niin paljon.
VastaaPoistaMekin suunnittelimme Turkuun lähtöä, mutta kortteeria ei enää saanut, kaikki normaalit hotellihuoneet olivat jo varattuja.
Onnea uudelle tietsikallesi. :-)
Varmaan noiden lähetyskesäpäivien takia on majoituspaikat Turussa täynnä.
PoistaKiitos, harjoittelu tekee mestarin...ehkä!
Anja, mulla on melkein samanlainen kuva valkoisista akileijoista lehdostamme. Siinä ei ollut edes lannoitteella mitään osuutta asiaan.
VastaaPoistaDigitaliksia on siellä täällä ja se on meillä yhtä suojeltu kukka kuin akieleija eli kasvakoon missä ikinä haluaa.
En nyt millään ymmärtänty, mikä tuo kaunis pinkki kukka on ellei se ole jänönhäntä. Eikö ole olemassa ihan jalokukka, joka on tuon näköinen. Siinä yhdessä puutarhakirjassa, Puutarhamaailma, oli Virosta tms. tuotu konnantatar ja se oli kovasti tuon näköinen.
Minä en ikinä ala mitään hipaista! Onnea läppärillesi!
Kuvaas nuo sormustinkukat kun ne ovat auki. Kuvaa pilvisellä tai illalla. Minulla ei vielä yhtään noin laajaa esitystä...Siellä sun täällä niitä on, mutta hajallaan.
VastaaPoista