Aili-mummo lähetti haasteen, johon yritän nyt saada vastausta.
Piti kirjoittaa runoa omien kirjojen kansista. Ja tällaista siitä syntyi:
***
Liekkejä laulumailla - naisten kesken,
henkeä salpaava, pitkän päivän ilta.
Istun tässä ja ihmettelen - sydänvaloa.
Yksinäisyys.
Kirjeet, jotka tuuleen kirjoitin.
Jonnekin pois.
Reunamerkintöjä hulluuteen.
***
Ihmisten eläintarha:
ihminen on iso fasaani,
liian iso karuselliin -
liian paksu perhoseksi.
Nautintojen ajan aarre:
syö ja elä paljon!
***
Haukkani Memed,
kahdesti haudattu.
Onnellinen mies,
Jalnan nuori Renny.
Musta. Musta Pekka.
Kalastaja jota meri vihasi,
lokki Joonatan.
***
Kansanviisauden aarrearkku:
Viisaat vanhemmat kertovat;
suru on tie.
Punainen ruukku,
Rosemaryn painajainen -
Tiitiäisen satupuu.
***
Prinsessa!
Oon voimissain!
Sumuruisku!
Tahtoisin toivoa sinulle
seitsemän unelmaa
eteisiin ja kynnyksille.
Melankolian huoneet -
hytti n:o 6.
Nautitaan toisistamme
Stalinin lapset!
Soita minulle Helena!
...ja Helena soittaa...
Oi ja voi miten kansia tänään katselinkaan kirjakopassani kirpparilla. Ja olispa näitä ollut vaikka kuinka, haaste on todella kiva tehdä. Muistelen, hattarapää, että joskus aikoja sitten tämä olisi kiertänyt, tutulta tuntui.
Auringon paahteessa tänään, sateista huomenna luvassa.
Blogini lukijoista joku on livistänyt, lienenkö jotenkin suorasanaisuudellani loukannut. Mä oon mitä oon, en voi muuksi tulla, ei muu parempaa oisi mulla... eli tiikeri ei juovistaan pääse.
Pahoittelen. Mutta kirjoittaminen jatkuu, karavaanin on kuljettava.
Huomenna vielä kirppistä. Ei minusta olisi jatkuvaan tavaroiden auki ja kiinni pakkaamiseen. Tänään suht vilkasta, heti aamusta paistoin mustikkapiirakan "henkilökunnalle" eli omalle ja vähän vieraammallekin väelle iltapäiväkahville. Ja samantien riisi-tonnikala vuoka uuniin päiväruualle, salaatit sekaisin ja kylmään.
Ja juoksin taas alas pihalle. Kahvit katoin sireenimajan pöytään ja saimmepa pari tuttavaakin kahviseuraksi. Aksuli ajeli myös auttamaan meitä, samoin prinssipuolison kalakaveri toimi hanslankarina. Ja ystäväni Liisa kauppasi omia tavaroitaan vierellä. Meillä oli antoisa ja todella lämmin päivä.
Simokin on niin kuitti, että pötköttää tuossa ihan potsojona.
Kohta molemmat vatupassiin ja luukut kiinni. Nauttikaamme kesästä, sateestakin.
Piti kirjoittaa runoa omien kirjojen kansista. Ja tällaista siitä syntyi:
***
Liekkejä laulumailla - naisten kesken,
henkeä salpaava, pitkän päivän ilta.
Istun tässä ja ihmettelen - sydänvaloa.
Yksinäisyys.
Kirjeet, jotka tuuleen kirjoitin.
Jonnekin pois.
Reunamerkintöjä hulluuteen.
***
Ihmisten eläintarha:
ihminen on iso fasaani,
liian iso karuselliin -
liian paksu perhoseksi.
Nautintojen ajan aarre:
syö ja elä paljon!
***
Haukkani Memed,
kahdesti haudattu.
Onnellinen mies,
Jalnan nuori Renny.
Musta. Musta Pekka.
Kalastaja jota meri vihasi,
lokki Joonatan.
***
Kansanviisauden aarrearkku:
Viisaat vanhemmat kertovat;
suru on tie.
Punainen ruukku,
Rosemaryn painajainen -
Tiitiäisen satupuu.
***
Prinsessa!
Oon voimissain!
Sumuruisku!
Tahtoisin toivoa sinulle
seitsemän unelmaa
eteisiin ja kynnyksille.
Melankolian huoneet -
hytti n:o 6.
Nautitaan toisistamme
Stalinin lapset!
Soita minulle Helena!
...ja Helena soittaa...
Oi ja voi miten kansia tänään katselinkaan kirjakopassani kirpparilla. Ja olispa näitä ollut vaikka kuinka, haaste on todella kiva tehdä. Muistelen, hattarapää, että joskus aikoja sitten tämä olisi kiertänyt, tutulta tuntui.
Auringon paahteessa tänään, sateista huomenna luvassa.
Blogini lukijoista joku on livistänyt, lienenkö jotenkin suorasanaisuudellani loukannut. Mä oon mitä oon, en voi muuksi tulla, ei muu parempaa oisi mulla... eli tiikeri ei juovistaan pääse.
Pahoittelen. Mutta kirjoittaminen jatkuu, karavaanin on kuljettava.
Huomenna vielä kirppistä. Ei minusta olisi jatkuvaan tavaroiden auki ja kiinni pakkaamiseen. Tänään suht vilkasta, heti aamusta paistoin mustikkapiirakan "henkilökunnalle" eli omalle ja vähän vieraammallekin väelle iltapäiväkahville. Ja samantien riisi-tonnikala vuoka uuniin päiväruualle, salaatit sekaisin ja kylmään.
Ja juoksin taas alas pihalle. Kahvit katoin sireenimajan pöytään ja saimmepa pari tuttavaakin kahviseuraksi. Aksuli ajeli myös auttamaan meitä, samoin prinssipuolison kalakaveri toimi hanslankarina. Ja ystäväni Liisa kauppasi omia tavaroitaan vierellä. Meillä oli antoisa ja todella lämmin päivä.
Simokin on niin kuitti, että pötköttää tuossa ihan potsojona.
Kohta molemmat vatupassiin ja luukut kiinni. Nauttikaamme kesästä, sateestakin.
Kivan haasteen sait ja kivasti siihen vastasit.
VastaaPoistaSimo se osaa ottaa rennosti.
Eikähän tästä minäkin jouda vaakasuoraan
Leppoisaa pyhää sinne teille!
Kiitos Sylvi, haasteet on aina kivoja.
PoistaSimo on ihan oikea Regina Rennon koiruli.
İhanalta kuulosti paivasi. Ja taas olit herkkujakin vasannyt. Tuo riisi-tonnikalavuoka kuulosti hyvalta herkulta.
VastaaPoistaToivotaan, etta noita aurinkoisia paivia olisi paljon teilla tana kesana.
Meilla alkoivat helteet. Tanaan lamminta oli +4o astetta
Hauska päivä olikin. Herkut sellaisia pikapiirakkaa ja tonnikalavuokaa. Ei siinä paljon nokka tuhissut.
PoistaSyyskuussa pääsen piipahtamaan Istanbulin lämmössä...
Oi, miten hienoja kirjankansirunoja kirjoitit! Jokainen niistä toimii hienosti.
VastaaPoistaVoi Katja/Lumiomana, olen tosi iloinen jos pidit näistä.
PoistaKiitos kommentistasi!
Hienoja runoja teit kirjojen kansista, jos ei tietäisi niin täydestä kävisi runoiksi muutenkin.
VastaaPoistaYöllä oli ukkosta ja sadetta, nyt pilvistä aamua mutta lämmintä Oikein hyvää sunnuntaita.
Meillä on tänään satanut rankasti heti aamupäivästä alkaen.
PoistaKasvillisuudelle tekee hyvää, ihan silmissä kasvavat ja tuuhettuvat. Kiva kun pidit "runoista".
Just noin tehdään runoja! Koko kokonaisuus loistava, tämän värssyn luin useimman kerran...Tahtoisin toivoa sinulle....;)
VastaaPoistaHyvä on kirppistä pitää monena päivänä, kun ilmojakin piisas! Kamojen kantaminen ees-taas on sitä turhauttavaa hommaa.
Mulla tulossa nuorisoa tänään ja tarkoitus on testata pääseekö koiran kaan ravintolaan. Tämmönen musta on tullut kun en viitti kokata, ei tullut vaan olen, helppoa kun edullisia mestoja vieressä. Jos ei moppe pääse sisään, niin otetaan pizzat ja salaatit mukaan ja syödään täällä.....;)
Tuo "tahtoisin toivoa sinulle" on A-M Kaskisen ihanasta kirjasta kansilehti.
PoistaArvaat varmasti, että olen liki puhki kolmesta täyslaidallisesta ja yhdestä sateisesta. Nyt on kamat kasattu odottamaan seuraavaa ponnistusta, sitten joskus...
Minua jänskättää, pääsikö moppe kanssanne katetun pöydän ääreen.
Ei pääsy moppe sisälle ravintolaan, mutta terasilla saimme syödä. Musta "staffi terrieri" on lähes Simon kokonen, mutta jotenkin tanakampi js lyhyt säärisempi! Rauhallinen, ei muuten hauku lainkaan, oli oloonsa ihan tyytyväinen kun sain pizzam reunoja syödä. Kävi pöydän alla istumaan mun jalkaterien päälle, lämpösempi ja pehmosempi istua kun kivikatu...;)Veljeni tyttö on niiden kasvattaja, ihan hyvin ovat niiden kanssa onnistuneet, monta satoa on jo
Poistamaailmalla.....;)
Miten ihmeessä olen hypännyt kommenttisi yli! Tai olet laittanut sitä liikkeelle saman aikaisesti kun jo surffasin eteenpäin. Sorry.
PoistaVai ei huolinut ravintola moppea asiakkaaksi sisätiloihin? Kirjoitin Simon kohtelusta viime kesänä paikalliseen lehteen jotenkin suivaantuneena, että mieluummin otan koiran olohuoneeseen kuin possun (osa ravintolan asiakkaista oli jo tukevassa hutikassa naamat punaisina). Onko moppe stafforshire? Sitten tiedän, miltä näyttää.
En ole muuten tänä kesänä edes yrittänyt "emäpitäjän olohuoneeseen" koiran kanssa enkä ilman koiraa. Otin kai opiksi, hih.
Todella hienoja runoja! Enpä osaa päättää mistä pidän eniten, kaikki antavat ajatteluun aihetta. Minäkin muistelen aiempaa kirjankansihaastetta, mutta oliko siinä tehtävä kertoa omasta itsestä, tai jotain sen suuntaista.
VastaaPoistaHyvää sunnuntaita kirppiksen merkeissä!
Kiitos Minttuli! Kävin aamuvarhaisella lukaisemassa myös sinun runosi mutta en ehtinyt kommentoida.
PoistaJotenkin haaste tuntui tutulta, en jaksa muistaa mikä sen aiemman reunaehtona olikaan.
Sateiset terveiset!
Upeita runoja sait kirjojesi kansista kirjoitettua. Sinä sitten osaat asetella noita sanoja toistensa perään oikeassa järjestyksessä.
VastaaPoistaMinäkin sain haasteen, mutta ymmärsin jutun väärin. Menee uusiksi.
Tämä runohan nyt ei oikeastaan ole minun vahvuuteni ollenkaan.
Hienoa, että olet saanut aurinkoisissa merkeissä myydä ylimääräista tarpeetonta kamaasi.
Simo on varmaankin nauttinut, kun väkeä on käynyt pihapiirissä. Rapsutukset vaan apulaismyyjälle, Simo-koirulille.
Voi ystäväiseni, en minä niitä sanoja oikein asetellut, laitoin paperille sitä mukaa kun niitä keksin kirjalaatikoista kirppiksellä ja sitten muistista lisäilin mielestäni sopivia.
PoistaJoko postasit oman runosi?
Simo on ihan naattina kirppiksestä. Tänään satoin lähes koko päivän ja Simo joutui olemaan sisällä eikä oikein tykännyt. Rapsutukset menivät perille ja poika on täydessä unessa tuossa vieressä olevalla sängyllä.
Onpas mielenkiintoinen ja antoisa tapa tehdä runoja! Varastan idean!
VastaaPoistaKuulosti siltä, että kirppari oli mukava ja onnistunut, paitsi, että Simo sammui ;D
Voi toki, ota haaste vastaan. Minä olin niin pökerryksissä illalla kun postasin tätä, etten huomannut haastetta jatkaa.
PoistaEli nytpä jatkan ja jään odottelemaan sinun kirjankansirunojasi.
Onneksi kirppis on tältä kertaa ohi.
Mukavalta kuulostaa kirppiksen pitäminen. Hieno runo kirjankansista, tosin minun piti vähän aikaa miettiä miten kirjankansista :) Kerrassaan ihana tuo vaaleansininen vanha jakkara!
VastaaPoistaKolme päivää kirppistä aurinkoisessa säässä on ihan ok, mutta väsy tuli tänään ja vettä satoi.
PoistaOta sinä Anja myös haaste vastaan ja tee omat runosi kirjankansista postaukseesi.
Tuo vanha jakkara on meidän pelimannin lempijakkara, sitä se aina kulettaa mukanaan haitarikeikoilleen.
Ja tuo puinen ukkelinpää on löytö tuolta Maarin rannasta joskus 60-luvulla. Liekö ollut jossakin veneessä perämiehenä..
Anja, oikein ihania ja vieläpä hauskoja runoja kaikki, pidän niistä kaikista!!!
VastaaPoistaKiitos että otit haasteen vastaan ja vastasit siihen näin hienosti;))
Oikein hyvää sunnuntaipäivää sinulle, Prissinpuolisolle ja Simo Hurtalle.<333
Kiitos Aili haasteesta, sitä olikin kiva tehdä. Ja ihana kun pidit niistä. Olen iloinen kommentistasi.
PoistaSateisen sunnuntai-illan terveiset sinulle.
Hienoa runoutta uudella tavalla :)
VastaaPoistaTuo uusi bannerikuva on kertakaikkisen ihana! <3 Terkkuja Simolle :)
Kiitos Kati. Bannerikuvassa Simo on vauvelina ja turkki kiiltää kun lapsen koiran uittivat mökin rannassa. Simo lähettää hau-terkut takaisin.
PoistaTeuvon kuvat kävi täällä ja toivottaa Hyvää juhannusta täältä Noormarkusta www.ttvehkalahti.blogspot.com
VastaaPoistaKiva kun poikkesit! Ja samoin sinulle hyvää alkavaa juhannusviikkoa ja sitten ihanaa Mittumaaria sinne Noormarkkuun.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaErittäin nappiin olet osunut runoillasi ja hyvä rytmi! Oi, Rennykin siellä, Jalnan isäntä...
VastaaPoistaTroikka kiitää, koirat haukkuu, Lara (nainen) nauttii...(Lue rivien välit. Me emme voi ja jaksa miellyttää kaikkia loputtomasti.)
Kaunista tulevaa viikkoa sinulle!
♥
Kiitos Leena positiivisesta kommentistasi. Tuo Jalnan Renny ja muutkin jalnalaiset on kirjahyllyssäni, en tosin enää ihan tarkkaan niistä tarinoita muista kun lukemisesta on kauan. Pitäisi ottaa uuteen luentaan.
PoistaJep, troikka kiitää ja kaikella on selityksensä. Ja me porskutellaan.
Samoin sinulle aurinkoista juhannusviikkoa ja suven suurinta juhlaa.
Hups. Kolahti.
VastaaPoistaEn löytänyt kuvaani lukijoittesi joukosta.:(
Kun jätin blogini tauolle, niin poistin tietoni joidenkin blogien lukijoista. Takavasemmalle poistumiseni ei kuitenkaan onnistunut, koska olen täällä taas. :))
Ehkä jotain tekstiä saan minäkin aikaiseksi ajan myötä.
Mukavaa kesän jatkoa!
Ihana Rosina, kun tulit takaisin. En tosin tiennyt, kenen ikoni puuttui mutta kaikki hyvin taas. Mukava että olet täällä taas, odottelen postauksiasi.
PoistaOikein hyvää juhannusviikkoa ja aurinkoisia kesäpäiviä toivottelen täältä sateisesta pihapiiristä.