SITÄHÄN SÄ MAIKKU KYSYIT!

1.
Oletko huomannut että viikot ovat paljon lyhempiä kuin jokunen vuosi sitten?


*Jep. Ihan selvästi ovat. Ja askel, se on niin lyhentynyt, ettei viikossa pitkälle pötkitä.

2.
Aivastatko pihtaamalla vai äänekkäästi, huomioitko sen nenäliinalla vai kädelläsi?


* Voi aivastuksen vaivastus, annan sen kyllä tulla luonnostaan enkä pihtaile - paitsi jos olen jossakin väenkokouksessa. Ja otan nenuliinan eteen jos kerkiän. Pihtaamisessa on se paha puoli, että voi tulla tahaton törähdys enkä kerro mistä!


3.
Onko joku huomauttanut että olet kuin äitisi/isäsi, siinä huonommassa/paremmassa mielessä?

* No on, varsinkin tuo mies joka asuu meillä, saattaa tokaista, että "vanha Esteri" se siinä nyt taas... mutta potut pottuina, minäkin silloin vastailen, että "olet kuin vanha Aleksandra". Siinäpä me kaksi vanhaa sitten kuin äitimme konsanaan.

4.
Mitä lehtiä luet kampaajalla tai odotussaleissa, vai tuijotatko hitaasti liikkuvaa  numeroita katonrajassa?

* Yleensä luen ihan mitä tahansa, tosin välillä katsahdan josko jo oma vuoroni olisi huulilla. Ja paha tapani on repäistä joku resepti tai muu mielenkiintoinen juttu lehdestä ja sujauttaa se vaivihkaa laukkuuni - mihin se sitten jääkin kuin unohduksiin.

5.
Kauanko keität löysiä munia ja milloin on kova muna kypsä, vai onko sillä mitään väliä, koska  nehän syödään kumminkin!?

* En vilkuile kelloa keitellessäni. Enkä ymmärrä, että pitää olla 7:n ja 4:n minuutin munia muka. Voisko muuten munat keittää joskus niin kivikoviksi, että syödäkseen ne pitäisi heittää seinään ja sitten haavia muruset lattialta suuhun? Tarttis kokeilla eli antaa vaan kiehua...
6.
Huomautatko tuntemattomalle jos toteat vessapaperia roikkuvan ulkopuolella, sepalus on auki tai jokin muu vastaava huomiota herättävä vahinko on näyttävästi esillä ?

* Jotenkin ei pokka pidä. Olen nähnyt esim. laivalla naisia pörräämässä vessapaperihäntineen. Prinssipuoliso kyllä menee huomauttamaan, minä en. Miksiköhän en? Jos itselle jäisi häntä vessakäynnistä, toki toivoisin, että joku ystävällinen katkaisisi sen.

7.
Miten sinulta sujuu kompassin ja kartan käyttö, vai toimiiko pelkkä suuntavaisto?

* Kompassista en muuta tiedä, kuin että sitä ei saa rikkoa ja että sen neula näyttää pohjoiseen. Suunnistaa en sillä osaa. Enkä juuri muutenkaan. Karttaa luen joskus autossa, mutta ennenkuin tiedän, missä mennään, on menty jo ohi... ja perusteluna, miksi olen siinä lajissa niin huono, on prinssipuolison rykmentin suunnistusmestaruus, josta aina mainitaan. Ja silti hän on joskus ihan yhtä eksyksissä kuin minäkin, hih.

8.
Kun ruokailet niin kuuluuko tapoihisi koristella lautasen reunat niillä ruuilla mitä et syö, lähinnä tarkoitan, sieniä, sipulia, olivia, persilja, läskiä tms.?

* Olen kaikkiruokainen ja se kyllä näkyy päältä. Vaikka olen itse läski, läskiä en suostu syömään. Lapsena joskus pakotettiin ja nyt kun saan itse jo päättää syömisistäni, jää läskit lautaselle. Mutta miksiköhän ne sitten tarttuu minuun ihan omaehtoisesti?!?

9.
Yksin ollessasi, keskusteletko television kanssa, en tarkoita pimeetä ruutua, vaan oikeaa sanan vaihtoa ohjelmien aikana?

* Huomaan kyllä "keskustelevani" varsinkin, jos ärsyttää tai joku puhuu vasten parempaa tietoaan tms. Ja kommentteja irtoaa helposti ja spontaanisti, vaikka järki sanoo, ettei niillä merkitystä kuvaruudun toiselle puolelle!

10.
Yllätys meno ja komero täynnä vaatteita, mutta ei ole mitään päälle pantavaa, lähdetkö kaupoille vai otatko kumminkin sen mikä ensin käteen osuu?


* Suunnattomasti ihailen niitä ihmisiä, jotka suunnittelevat pukeutumisensa etukäteen, sävy sävyyn jne. Kun minulla on meno, saatan kokeilla käteen osuvia hepeneitä useampiakin jos aika antaa myöten. Muussa tapauksessa aina sama housupuku, kohta lie kulunut jo puhki. Mutta vaatteet on kuin aatteet. On oltava hyvä olla vermeissään, muuten menee pippalot pilalle. Harvemmin ryntään kauppaan varta vasten, ostan kyllä, jos kohdalle osuu mieleinen vaikka maitokauppareissulla samantien.


11.
Tarkistatko moneen kertaan, sähköt ja avaimet sekä  käännyt ainakin

* En tarkista vaikka pitäisi. Tai ehkä joskus vaistomaisesti. Enkä sitä sitten muista, vaan tuskailen jälkikäteen, tuliko ovi     lukkoon, sammutinko kahvinkeittimen jne.

Entäpä, jos talo palais ja itäisen naapurin kolonna kävis yökylässä  ihan avoimesta ovesta! Itseään ja hattarapäätään sais vaan syyttää. Ja on avain ja puhelin ja muukin tarpeellinen tavara jäänyt perään parkumaan. 

Kiitos Maikku mukavista kysymyksistä. Nämä saa ottaa tästä vastattavakseen, ken tuntee "piston sydämessään" eli halun vastailla.
Jotenkin tää tietsikka vaihtoi  kirjasinta kuin vähemmistöön kuuluva hevosta. Vaan olkoon, yö yllättää jos vielä alan ränkkäämään tekstityspuolta. Siitä yli mistä aita matalin.