Ajeltiin Simon kanssa kahdestaan tänne sieluni maisemaan eilen. Kivasti meni matka pienen koirulin päivystäessä tienristeyksiä, kunnes viimein tultiin hiekkatielle ja koira tunnisti maisemat. Muutaman vesipisaran heitti niskaan tavaroita kantaessani sisälle, mutta ilta-aurinko kuitenkin pilkisti pian. Hyttysparvi sadoin inisijöin hyökkäsi minua ja koiraa kohti. Ei auttanut suihkeet eikä koivunoksat, joka lävestä tunki itikoita iholle.
Mutta silti:
Muovinen katos oli kestänyt rannan tuulet, kaikki oli ihan järjestyksessä. Keitin tulokahvit ja huokasin onnellisena, että olimme perillä ja majoittuneet omalle mökkerölle.
Kasvimaa oli saanut sadetta, suviruusut kukkivat täysillä.
Myös ristinummenruusun kukat olivat avautuneet, vaikkakin kaksi niistä kolmesta oli kärsinyt sateesta.
Erityisen iloinen oli punaisesta kurjenmiekasta, toki keltaisetkin olivat kauniita.
Simo oli matkasta väsyksissä, joten lämmitin vain saunalla vettä iltapesua varten ja kömmimme suhteellisen aikaisin vaakatasoon.
Tänään on sitten ollut enemmän aikaa tarkastella ympäristöä.
Tässä muutama kuva:
Kaikkialla on ympärillä vihreyttä ja järven selkä. Nautinnollista.
Pilvikirsikka on venähtänyt saunan seinustalla jo liki kymmeneen metriin!
Ja koiruli viihtyy, tässä hän huolehtii omasta vartiointitehtävästään.
Salaa ei meille kukaan pääse tulemaan, vaikka Simon silmät onkin sirrillään...
Tämä pieni akileijapuska on kerrottukukkaista lajia.
Ja tämä vaalean keltainen hepsulainen ei vielä ole oikein avannut kasvojaan, mutta lähellä aukeaminen jo on:
Jännää...
Aamu-uinti oli todella luksusta, peilityyneen järveen oli ihana upottautua Simon vahtiessa laiturilla.
Vene odottelee soutajaa, ehkä sitten viikonvaihteessa. Tosin on luvattu sadetta ja ukkosta tännekin. Ehkäpä lahnaverkkoakin voisi uittaa...
Joutsenet lensivät järven taakse lahdelle mutta jäivät niin kauas, ettei kamerani etsin niitä saanut tarkemmaksi.
Siispä täällä me köllöttelemme Simon kanssa kaikessa rauhassa. Prinssipuoliso on omissa haasteissaan kotipuolessa. Me ei oikeastaan mitään kaivata, odottelemme viikonloppua ja serkkutapaamista.
Laiturilla oli aamuhämärissä käynyt linnut jättämässä jälkensä ja ehkäpä pöllö oksennuspallonsa. Laitoin käärmeen (muovisen) laiturille pelottimeksi.
Kaikki hyvin.
Mutta silti:
Kasvimaa oli saanut sadetta, suviruusut kukkivat täysillä.
Erityisen iloinen oli punaisesta kurjenmiekasta, toki keltaisetkin olivat kauniita.
Simo oli matkasta väsyksissä, joten lämmitin vain saunalla vettä iltapesua varten ja kömmimme suhteellisen aikaisin vaakatasoon.
Tänään on sitten ollut enemmän aikaa tarkastella ympäristöä.
Tässä muutama kuva:
Salaa ei meille kukaan pääse tulemaan, vaikka Simon silmät onkin sirrillään...
Ja tämä vaalean keltainen hepsulainen ei vielä ole oikein avannut kasvojaan, mutta lähellä aukeaminen jo on:
Siispä täällä me köllöttelemme Simon kanssa kaikessa rauhassa. Prinssipuoliso on omissa haasteissaan kotipuolessa. Me ei oikeastaan mitään kaivata, odottelemme viikonloppua ja serkkutapaamista.
Kaikki hyvin.
Tuonne kyllä kelpais tulla.Kaunista ja kukkain tuoksu tulee tännekkin.
VastaaPoistaTervetuloa! Sauna lämpiää varmasti ja järven vesi on uimalämpöistä.
PoistaOi, miten hieno ilta tänään onkaan siellä niemennokassa. Kaunis sää ja taitaa täysikuukin näkyä. Nauttikaa Simon kanssa!
VastaaPoistaLämpimän päivän leppoisa ilta. Vain hyttysiä on turkasen paljon, mutta onhan linnuille ruokaa...Nautitaan koirulin kanssa täysillä.
Poistamiten tunnelmallista mökkielämää.<333
VastaaPoistaihanaa jatkoa heinäkuulle ja lomallenne, anja.<33333
Hyvähän täällä, ainoa riesa on hyttysarmeijat! Kiitos Aili.
PoistaVoi että, sinulla on jo siellä mökilläkin valtavasti kukkia. Tuollaista punaista kurjenmiekkaa en ole ikinä nähnyt.
VastaaPoistaUpeat maisemat ja Simo siellä tarkkana poikana hoitaa tärkeää tehtävää.
Hyvää lomaa.
Nyt alkaa kukkien loisto olla parhaimmillaan, aamuisin nuuhkin ruusuntuoksua. Punainen kurjenmiekka on viime syksyn istutuksia. Kiitos toivotuksista.
PoistaNautinnollista kesän viettoa tuntuu siellä olevan. Kateeksi käy:)
VastaaPoistaIlmat on toistaiseksi suosineet ja järven vesi on lämmennyt.
PoistaHahaa voi sanoo, että turhaan laitois sen käärmeen. Sorsat käy sen päälle maate. Vie sinne ämpäri tai pari. Värillä ei oo väliä, se auttaa paremmin. Kokemuksen syvällä ritaäänellä.
VastaaPoistaÄläs nyt, tänä aamuna ei ollut läjiä laiturilla kun muovikyy siinä retkottaa. En silti väheksy ämpärin tehoa, loppukesästä hyvinkin tarpeellinen kun linnut huomaavat käärmeen olevan hämäystä!
PoistaOmpahan kauniilla paikalla sinun kesäpaikka, on niin kaunis maisema
VastaaPoistaJa kukkia paljon, sininen akilea on ihana.Hyvää aurinkoista lomaa
Tämä on minun lapsuudenmaisemaani ja siksikin minulle tärkeä. Sininen akileija on nyt parhaimmillaan. Kiitos Irma.
PoistaNäyttää paratiisilta!
VastaaPoistaToki ajoittain tuntuukin paratiisilta.
PoistaAivan ihana paikka! Kauniita kukkia ja järvi, kyllä siellä kelpaa sielun levätä;)
VastaaPoistaVälillä on hyvä lepuuttaa sieluaan täällä rannalla. Kukkamaa on ollut vasta viime vuoden keväästä, siihen asti kivien koloissa kasvoivat kukkatupsut.
PoistaOn teillä paratiisi olla ja eleä! Kukkasetkin kertoo kaikesta hyvinvoinnista ja Taivaan Isän huolenpidosta! Nauttikaa täysillä!
VastaaPoistaKiitos SinikkaHelena, me Simon kanssa nautimme täysillä.
PoistaKauniita maisemia ja kukkia ja mikä rauha, mikä hiljaisuus siellä Sinulla. Meillä oli kauan mökki Saimaalla ja viimeiset kahdeksan vuotta matkaa yhteen suuntaan 300 kilometriä. Viime syksynä teimme suuren päätöksen ja luovuimme ihanasta kesäpaikastamme.
VastaaPoistaEi hätää, sillä olemme tuttujen kautta löytäneet puolen tunnin ajomatkan päästä hyvin varustetun vuokramökin. Nyt ei ole huolta kunnostamisesta eikä syksyn myrskyistä. Muutama mökkiviikko kesässä riittää. Huomenna jälleen sinne.
Onnittelut Sinulle uudesta läppäristä. Olen myös ostoaikeissa, sillä kätevähän se on. Hyvin kerroit läppärin käytön alkuhankaluuksista, joista otan opikseni.
Oikein mukavaa mökkeilyä ja suloisen suven ihanuuksia! Rapsutuksia Simolle!
Meille tulee tasan 300 km yhteen suuntaan mökkimatkaa myöskin. Minä en varmaan pystyisi tästä luopumaan vaan viimeisilläkin voimillani pyrkisin tänne kesäisin, sillä tämä on lapsuudenkotini rantoja.
PoistaLäppärini on toiminut hienosti alkukankeuden (siis minun!) jälkeen, opin jo kuvatkin siirtelemään.
Kiitos Marjatta, me täällä lökötellään.
Ihanan näköistä on, vihreää, vettä ja kukkasia... Varmasti on ihanaa pulahtaa uimaan tuonne veteen! Toivotaan että käärme pitää pöllöt ja muut poissa laiturilta :)
VastaaPoistaKesäistä on ja uiminen nautinto. Eipä viime yönä kukaan vieraillut laiturilla.
PoistaMullakin on tekokäärme ja viellä vanhoilla päivillänikin teen sillä kepposia kun sille päälle satun....ja satuhan minä :D!Nyt sen pesä on mun kylppärissä ja sillä on kavereina lepakko ja hämähäkki! Hiirikin kuuluu samaan sarjaan, mutten sen paikka on keittiössä.
VastaaPoistaLapset tykkää niistä ja aina on varoteltava ettei niitä saa rikkoa, kiva vetyllä kuin on kumia! Koirat vain tuijottavat, kuhan hoksaavat ne....;)
Tää tekokäärme on yhtä äklö kuin oikea kyy. Mutta tehosi ainakin nyt heti laiturille paskojiin.
PoistaEtkö itse kavahda hämähäkkejä? Voin kuvitella lepakon ja hämähäkin kylppärissäsi, ugh! Simo ei ole käärmeestä moksiskaan, muistaa varmaan sen jo viime kesältä.