torstai 28. huhtikuuta 2011

EI LÄMMIN LUITA RIKO

Pääsiäinen oli aurinkoinen ja lämmin. Ilmoista ei varmasti kenenkään pyhäfiilikset olleet kiinni. Pitkäperjantain aamulla köröteltiin mökille ja otettiin kesää vastaan niemen nokassa. Tosin ei vielä nurmi viheriöinyt, mutta rannasta oli jo parin metrin verran sulaa. Vesi oli kirkasta ja sopivan kylmää pulahtaa aamuisin karistaakseen unet silmistä uutta päivää varten.
Muuten järvi oli vielä kauttaaltaan jään peitossa. Pääsiäispyhinä aurinko lämmitti jään pintaa ja jää muuttui mustanpuhuvaksi. Enää ei kukaan tohtinut jäällä kävellä, paitsi tietysti varis, joka vahti verkkoavantoa uskoen saalista saavansa!

Puron solina houkutteli haukia rantaveteen. Kaksi vonkaletta eksyi katiskaan ja kevään ensimmäinen kala-ateria maistui hyvältä. Viime kesän kukkamaasta krookukset olivat jo nousseet, tulppaanien kukat olivat vielä lehtien peitossa. Pihatöitä mökillä riittää joka kevät, haravoimista etenkin. Nyt kaadoimme kolme koivua aitan nurkalta ja ison lepän keittiön ovelta. Josko ensi keväänä sitten haravointia helpottaisi! No ei kyllä paljon.

Mökillä puuhastelu on toisaalta ihan mukavaa, siellä ei tunnu pakkotahtiselta mikään puuha. Välillä on ihan hyvä pistää rukkaset naulaan.

Simo nautti ulkona olemisesta ja joka iltaisesta saunan lämmöstä. Ja tietysti oravista, jotka ihan kuin koiraa kiusatakseen kisailivat rantapuissa.


Minä odotin jäiden soittoa, mutta vasta tiistaina alkoi jään reunasta hapertuneet lautat irrota tuulenvireen mukaan ajelehtimaan kohti kosken niskaa.
Harmi, että tiistai-iltapäivällä piti jo pakata kimpsut kasaan ja lähteä kotimatkalle. Kun seuraavan kerran päästään mökille, on Korppinen jo varmasti jäistä vapaa.
Mutta haitanneeko. Jäihän mielikuviin taas monta kuvaa sielunmaisemasta ja uuden mökkireissun odotus.

Tämä postaus tuli nyt vähän kuin puun takaa, ajatus ei kulje, tietsikka jumittaa ja pää on ihan tyhjä. Kiitos kaikille viime postaukseeni kommentoineille ja lukijoille. Ja monta teidän blogeistanne on vielä lukematta, mutta alan niihin kurkistelemaan. Vappu lähestyy vääjäämättä. Kylmempää taas luvassa. Mut silti. Kyllä kesä on nyt tullut humahduksessa. Valkovuokot, sinivuokot ja minitulppaanit kukkivat pihassa. Koivujen lehdet on isolla hiirenkorvalla. Ja linnuilla pesien rakentaminen vauhdissa. Monta syytä iloita.

5 kommenttia:

  1. Tuo alimmainen kuva on niin ihana, oikein siinä silmä lepää. Järven pinnassa ei värähdystäkään.
    Hienoa, että teillä oli mukava pääsiäinen.

    VastaaPoista
  2. Olipa mukava kuvaus pääsiäisen vietosta...

    Ja kuvat siivittivät ajatuksia kauniisti :)

    VastaaPoista
  3. Kauniita kevätkuvia, teillä onkin ollut ihana pääsiäinen mökkimaisemissa. Hauska tuo kottikärrykuva, lepohetki kevättöiden ohessa :)

    VastaaPoista
  4. On teillä ihanat sielunmaisemat ja niin rattoisaa puuhastelua.Mökkiläiset vallan kuin keväiset linnut pesäpuuhissaan, touhukkaana ja tokeissaan.
    Aiemmin jo kerroin että meidän minimalistinen piha ei keväästä kuki, ei kivet ja risut väreissä kukoista. Siltikään en isosti kukkasia istuttele,kunhan ruukkuihin jotain, kipeät käteni ei vettä kantele.
    Pihapuuhastelut täälläkin ohjelmassa olleet.
    Aivan ihanan kevään saimme,niin kiitättää.
    Hyvät sulle!

    VastaaPoista
  5. Unelma; oli ihanan lämmintä aurinkoista säätä ja viileää järvivettä pulahtaa. Nautin joka solulla. Eikä työtkään rasittaneet, kiva oli ulkona puuhastella.

    Kati; minun sielunmaisemaani tässä kuvasin.

    Anja; kottikärryt oli kovassa käytössä! Ja rukkaset myös.

    SinikkaHelena; kivasti vertasit mökkiläisiä keväisiin lintuihin, ihan osuvasti. Ja nyt kotona tuntuu ihan kesältä kun koivut vihertää ja vuokot kukkivat valtoimenaan. Hyvät myös sulle, ystäväni!

    VastaaPoista