Tällaisen töyhtöhyypän löysin keittiön laatikosta ihan vahingossa. Made in Germany. Kyllä ne saksalaiset osaa. Tämä kuuluu sarjaan ehdottoman tärkeitä vikineitä, mitä ilman ei todellakaan perheen äiti tule toimeen.
Sarjaan muita merkillisiä hankintoja kuuluu myös tämä pikkiriikkinen silitysrauta.
Tuli kirpparilla vastaan ja huusi nimeäni. Otin mukaan.
Mutta nyt tämä "lettukeittiö" on kesällä aina käytössä. Nopeasti ulkohellalla kiehuu ruoka ja paistuu kalat, pihvit ja letut. Ja lapset tykkää. Tässä kuvassa lettukeittiö on vielä talviteloillaan, mineriittilevy suojaa hellan rautakantta ruostumiselta ja kastumiselta.
Sarjassa jänniä juttuja on myös tämä kasvin alku. Olin laittanut siemenen kukkaruukkuun, sieltä vääntäytyi punaista vartta ja apilanlehtien muotoinen sirkkalehti. Ei aavistustakaan, mitä tästä kasvaa. Ans kattoo ny!
Siemeniä helposti sujauttelee taskun pohjalta itämään toisten juurelle. Nyt tämä omassa ruukussaan elää kesää.
Hauska numero"palindromi" tuli vastaan sunnuntai-iltana. Lukijamittarin saattoi lukea edestakaisin ja aina se näytti samaa!
Lopuksi vielä kuva orvokkiamppelista. Pieniä ovat mutta niin puhtaan valkoisia ja kauniita. Kääntävät kasvojaan aurinkoa kohti vaikka välillä nuupahtavatkin paahteesta. Tänään on ollut todellinen hellepäivä.
Mutta kesä on. Ei kitistä, muistetaan talven pakkaset ja silloinen kesän kaipuu!
Tarpeellisia ovat nuo kaikki tavarat keittiössä, jos ei heti niin sitten joskus.... silmänruoka on yhtä tarpeellista kuin mahaan menevä.
VastaaPoistaTarpeellinen toki, tuo valkosipulin puristin...:)
VastaaPoistaVain että muuratakin osaat, mitäs siitä jos piippu olikin melkein umpeen muurattu, nythän toimii hienosti..:))
Out sie Anja oikein montoiminainen<3
VastaaPoistaHauska tuo lapsiin silitysrauta, tuop vanhat ajat mieleen;)
Ja kuka ois uskonu, jotta muuratakin ossoot:D
Kivoja poutailimoja siule, ja muutennii mukavoo:))
Voi että on ihastuttava tuo puristin!
VastaaPoistaVai että muurarin hommiakin olet tehnyt ;)
Onpas kauniin puhtaan valkoisia orvokin kukkia!
Hauska silitysrauta,tuleemieleen lapsuus,ihastuttava lintu puristin:)
VastaaPoistaJaa-a, eipä ole mitään, mitä ei kymmenen vuoden päästä tarvittaisi, sanoi äitini aina, kun jotain vanhaa pisti talteen ja vähän samaa vikaa on sitten tyttäressäkin, eihän sitä koskaan tiedä. Vielä voi olla tarpeen tuo ihana lintusikin.
VastaaPoistaPikolini; silmänruoka on yhtä tarpeellista mutta ei niin lihottavaa, hih. Oppisinpa syömään silmilläni!
VastaaPoistaIrmastiina; jotenkin olen aina leikkuulaudalla sipeltänyt valkosipulit! Joo, monessa olen ollut hanslankarina mutta tämän muurasin ihan itse!
Aili-mummo; ajattelin tällä ryppyjä silitellä ja kelkanjälkiä naamastani. No ei sentään.
Muistan sen kesän, kun prinssipuoliso oli heinätalkoissa naapurissa, minä yksin mökillä ja eräs sukulainen tuli krapuloissaan ronkkumaan kaljaa, jota en antanut ja ei liene edes ollut. Hän punaisilla silmillään näki laastini ja sanoi sen olevan niin punaista (hiekkaa liikaa) ettei hökötys pysy pystyssä yhtään talvea. Minä vaan muurasin ja nyt tuo hökötys on pysynyt pystyssä ainakin kaksikymmentä vuotta! Ja joka kesä kovassa käytössä. Ja savu nousee peltihormia pitkin yläilmoihin. Kyllä meidän porukka tosin nauroi ja nauraa mun systeemeille mutta väliäkös, minusta on hauskaa puuhastella. Olen muuten rakentanut mökin rappuset ja pitkät aitan rappuset joutessani ihan itse. Joskus vasaraan ottaa tuuli, mutta enimmäkseen osuu naulan kantaan! Omasta päästäni on jutut syntyneet.
Lepposata kesäilimoo sinullekkii toevottelen.
Susa; jostain tarttui mukaan tuo puristin. Jep, laastikauha (joskus kakkulapiotakin käytin) pysyy kädessä.
ritva; lasten silitysrauta lienee, mutta luoti on hukkunut ajan myötä.
mummeli; niin minäkin ajattelin ennen, että aika tavaran kaupitsee. Nykyisellään jo tuntuu siltä, että jos ei kolmeen vuoteen ole vikinettä tarvinnut, sen voi pistää kiertoon. Vaikka en sitten henno luopuakaan.
Riitta, Geovana ja Eila; kiva kun tulitte lukijoiksi blogiini.
VastaaPoistaHauskoja nuo vanhat esineet. Niillä on tunnearvoa.
VastaaPoistaKirppareilta kyllä tekee hyviä löytöjä.
Ja kaunis tuo orvokkiamppeli.
Aurinkoisia päiviä sinulle. Nautitaan kesästä.
eila; minä olen sellainen kirppisfani, aina tarttuu mukaan kaikenlaista mielestäni kivaa vaikka ei tarpeellista.
VastaaPoistaHellepäivät hellii meitä, otetaan kaikki talteen.
Olipa mukava postaus.
VastaaPoistameillä oli vähän tuon tapainen silitysrauta.
sitä lämmitettiin hellalla.
Kauniita orvokkeja.
Nautitaan kesästä, mukavaa iltaa sinulle!
sylvi; mukavaa kesäistä iltaa myös sinne Sverigeen.
VastaaPoistaHauska lintu-hyötyesine, ja lettukeittiö on kyllä hieno, kestävää tekoa! Kasvin alku näyttää oikein lupaavalta, mikä sitten siitä tuleekaan, tuotahan on jännittävä seurata :)
VastaaPoistaNoita tarpeelisia esineitä, käyttötavaroiksi hankittuja löytyy ainakin minulta aina kun laatikon/oven aukasen....tolkku ois saatava, ainakin allekirjoittajan tekemisiin....;/
VastaaPoistaİhana postaus taas.Oletpa sina monitaituri,kun tuollaisen kesakeittiönkin olet muurannut.İhanaa on laittaa kesalla ruokaa ulkona.
VastaaPoistaEipa ole koskaan tuollaista puristinta missaan vastaan tullut.
İhania kesapaivia sinulle
Anja; lettukeittiö on pysynyt pystyssä kovasta käytöstä huolimatta! Tuon kasvin lehdet on jo kasvaneet, ei aavistustakaan vielä, mitä sitä tulee!
VastaaPoistaMaikku; sama täällä, kaikenlaista puristinta ja pursotinta on laatikot pullollaan. Pitäskö tehdä tauluiksi, niinkuin sinun ihanat keittiön taulusi! Olisvatpa sitten pois laatikoista, missä ovat vaan rojuna ja täytteenä.
Sateenkaari; kaikenlaista tulee väsättyä, kun on keksinyt ensin, mitä ja miten tekee. Hullujakin systeemejä olen pystytellyt!
Lämmintä on meilläkin, varmaan Alanyassakin tarkenee!