VESILINTUJEN PERHEIDYLLEJÄ

Luonnossa riittää "kaupunkilaiselle" aina uutta ihasteltavaa. Maisema muuttuu vähän väliä paitsi vuorokauden vaihteluista myös sään mukaan. Minun sielunmaisemani voi joskus näyttää kovinkin synkältä mustien pilvien ja sadekuurojen myötä, mutta sateen jälkeen tulee aina auringonpaiste. Takuuvarmasti.

Paitsi kasveja myös ympäristön eläimiä tulee seurattua tiiviisti. Kotona talitiaisen pönttö tyhjeni kesäkuun 10. päivänä kun ensimmäiset uskaliaat kokeilivat siipiensä kantamista töksähdellen märkään nurmikkoon ja kukkapenkkiin. Mökillä vielä tänä aamuna tiaisemot kantoivat ruokaa herkeämättä pöntössä sirkuttaville poikasilleen. Tosin pöntön reiällä kurkkivia päitä näkyi vähän väliä. Eivätkä häiriintyneet Simon puuhun kiipeämisyrityksistä lainkaan.

Järvellä nähtiin sorsaemo kahdeksan pienen poikasensa kanssa. Vähän väisti laiturin kohdalla kauemmaksi matkallaan lahden pohjukkaan. Hellyttävä näky, kuin helminauhana poikaset emon vanavedessä.

Tänä kesänä joutsenparilla oli ensimmäiset poikaset mökkijärvellä. Pesivät joutsenet kävivät vuorotellen rannassa syömässä, mutta vielä pesimättömät uiskentelivat kahdestaan.

Kovin lähelle rantaa uskaltautuivat, mutta kun näkivät minut kameroineni, näyttivät peräpeiliään.

Ovat uljaita lintuja. Ennen saaressa peri lokkien populaatio, nyt joutsenten pesiessä lokit ovat lähes kaikki muuttaneet matalammalle Vihtasen järvelle. Kalatiirapari kaarteli myös rantamme yläpuolella.

Sateisia päiviä oli riittämiin. Mutta sateen tauottua auringon pilkahdus loi järvelle auringon sillan! Joskus näkyi pilvien lomasta palanen sinistä taivasta kuin enteillen poutaa.

Pilvet heijastuivat hauskasti rantaveteen. Vesi oli suhteellisen lämmintä ja sateesta huolimatta kävimme aamuisin herätysuinnilla. Simollakin jo rutiinina juosta aamulla ensimmäiseksi laiturille uintivahdiksi.

Maisema kirkastui ja lämpeni, kunnes uudet sadepilvet ropisivat aitan kattoon. Koskaan aikaisempina kesinä emme ole keksineet viedä sähköpatteria lämmönlähteeksi nukkuma-aittaan. Nyt sekin on koettu.

Kukkamaallani ei vielä ole kovin paljon kukassa olevia kasveja, mutta perhosia ja kukkakärpäsiä lenteli jättilaukan kukinnoissa ja Tornionlaakson ruusussa.
Yhden perhosen kuvasin mökin ikkunan ulkolaudassa. Hyvin naamioitunut ja "liukenee tapettiin".

Täällä kotona on puutarhassa kitkemistä, pyykinpesua ja postien lukemista. Kunnes taas noustaan vankkuriin juhannuksen alla. Missäpä sitä täällä kokkoa polttelisikaan! Ei houkuta risukasan sytyttäminen pihametsikössä samalla tavalla kuin järven rannalla. Vaikka sateita onkin luvattu juhannukseksi.