Suomessa on muutama käskymuotoinen kunta. Tosin lienevät kuntaliitosten myötä häviämässä. Mutta ainakin kolme niistä muistan: Sauvo, Kisko ja Kaavi. Voi niitä olla muitakin jos tarkkoja ollaan.
Helatorstaina vietimme hienon ja aurinkoisen päivän Kiskossa. Prinssipuolison veljen mökkimaisemissa riittää katseltavaa ja ihmeteltävää. Ajomatka halki vehmaan länsiuusmaalaisen maiseman, perillä lämmin vastaanotto, aurinkoa, jutustelua, saunomista ja ennen kaikkea puutarhan katselemista.
Tämä arboretum on rakentunut vähitellen ja nyt siellä on mitä moninaisempia kasveja. Havupuita monta eri sorttia, lehtipuita samoin. Kukkivia pensaita ja puita. Kärhöjä ja pioneja, luonnonkukkia ja jalostettuja.
Vanhoja omenapuita, joihin on ympätty uusi jalostettu oksa. Erilaisia syreenejä. Monta erilaista heisipensasta. Jasmikkeita. Ruusuja. Ja paljon sellaisia lajeja, joita ei ihan joka pihassa kasva.
Prinssipuolison veljen suuri intohimo ja harrastus on tuottanut upean tuloksen. Ja mustamultaisella kasvimaalla rehoittivat jo valkosipulit, saksankirvelit, lipstikat, koristeraparperit, jättiunikot, salaatit, talvipinaatit ja monet muut. Parsoja popsimme hyvällä halulla päivällispöydässä.
Alhaalla lammen rannalla lämpeni sauna. Prinssipuoliso kävi uimassa, minä jätin sen nautinnon väliin. Olisi kyllä pitänyt uskaltaa minunkin.
Näpsin joitakin kuvia kulkiessamme laajassa puutarhassa. Tässä muutamia:
Tämä hennon vaalean punainen syreeni on Moskovan kaunotar. Tällaisen minäkin haluaisin!
Tuohituomen kukinta parhaimmillaan.
Tässä tuohituomen runkoa. Juurivesasta yritän siirtää tuohituomen omaankin pihaamme.
Helatorstaina vietimme hienon ja aurinkoisen päivän Kiskossa. Prinssipuolison veljen mökkimaisemissa riittää katseltavaa ja ihmeteltävää. Ajomatka halki vehmaan länsiuusmaalaisen maiseman, perillä lämmin vastaanotto, aurinkoa, jutustelua, saunomista ja ennen kaikkea puutarhan katselemista.
Tämä arboretum on rakentunut vähitellen ja nyt siellä on mitä moninaisempia kasveja. Havupuita monta eri sorttia, lehtipuita samoin. Kukkivia pensaita ja puita. Kärhöjä ja pioneja, luonnonkukkia ja jalostettuja.
Vanhoja omenapuita, joihin on ympätty uusi jalostettu oksa. Erilaisia syreenejä. Monta erilaista heisipensasta. Jasmikkeita. Ruusuja. Ja paljon sellaisia lajeja, joita ei ihan joka pihassa kasva.
Prinssipuolison veljen suuri intohimo ja harrastus on tuottanut upean tuloksen. Ja mustamultaisella kasvimaalla rehoittivat jo valkosipulit, saksankirvelit, lipstikat, koristeraparperit, jättiunikot, salaatit, talvipinaatit ja monet muut. Parsoja popsimme hyvällä halulla päivällispöydässä.
Alhaalla lammen rannalla lämpeni sauna. Prinssipuoliso kävi uimassa, minä jätin sen nautinnon väliin. Olisi kyllä pitänyt uskaltaa minunkin.
Näpsin joitakin kuvia kulkiessamme laajassa puutarhassa. Tässä muutamia:
Tässä tuohituomen runkoa. Juurivesasta yritän siirtää tuohituomen omaankin pihaamme.
Tämä on marjaomenapuu tai -pensas? Kauniit hehkuvan valkeat kukat. Siitäkin nappasin juurivesan ja toivon sen lähtevän kasvamaan meidän pihapiirissämme.
Palloheisi kukoistaa.
Ja hurmeheisi!
Tässä tuurenpihlaja kesäpuvussaan. Syksyllä muuttuu leiskuvan punaiseksi.
Koristeomenapuun syvänpunaisia kukkia. Vieressä kasvoi myös vaaleanpunakukkainen.
Veljekset löysivät pystyyn kuivaneesta uutta kasvua. Kaikki eivät kestä talven pakkasia yhtä hyvin.
Pöytäkuusessa oli paljon kerkkiä! Oikea siirapinkeittäjän unelma, mutta jääköön kasvamaan!
Ja sitten kuva-arvoitus: mitä tässä oikein on tekeillä?
No, prinssipuoliso "vatupassaa" joko asuntovaunu on vaaterissa vai vieläkö pitää jalkoja veivata. Auttelimme vaunun kesävalmisteluissa ja halusimme, että siinä voi nukkua niin kuin sanotaan: "ruumis vatupassiin ja luukut kiinni". Me emme kuitenkaan jääneet testaamaan petien vaakatasoa, vaan lähdimme ajelemaan illalla kohti kotia. Lähellä Sipoon siltoja tuli radiosta uutiset: pienkone on tehnyt pakkolaskun Sipoon lahden kohdalla moottoritielle iltapäivällä. Ja todentotta. Siinä pikkuruinen Cessna oli "nokka tollossa" vieläkin. Onneksi ei lentäjälle käynyt sen pahemmin. Ja siltaremontin takia liikennenopeuskin on laskettu viiteenkymppiin.
Mukava Helatorstai. Kotona sitten istuteltiin takapaksin taimet juurtumaan kotipihaan ja odotellaan, selviytyvätkö uuteen kasvuun. Muutamia perennoitakin tuli mukana.
Ja Simo vahtikoira oli myös reissussa mukana. Kovin innokkaasti vahti mökin kuistilla ja haukkui jopa korkealla kiitävän lentokoneenkin, luuli reppana sitä isoksi linnuksi. Ja onhan se aika iso lintu!
Anja-Regina, upea postaus:D
VastaaPoistaKasveja ja kukkia valtavasti, näkee että miehesi veljellä on mahtava viherpeukalo<3
Ja nyt saat sinä uusia kasveja omalle pihallesi kukoistamaan. Paljon onnea, Anja-Regina, taimillesi ja toimillesi<3
Samoin hyvää viikonloppua sinulle<3
Olipa mukava lukea ja katsella kuvia Kiskosta.
VastaaPoistaMukavan lisän sait kauniiseen puutarhaasi.
Monia puita ja pensaita, joita kuvasit en edes tunne.
Toivotaan, että uudet taimesi lähtevät hyvin kasvuun.
Oi että, vaaleanpunainen syreeni! Juuri eilen haistelin lilojen syreenien huumaavan ihanaa tuoksua :)
VastaaPoistaHauskannimisiä kuntia :) Upeita puita ja pensaita, ja tuo vaaleanpunainen syreeninkukka on tosi kaunis.
VastaaPoistaHieno reisu teillä ja nuo uudet tulokkaat pihaasi upeita kasvun odottelun hetkiä sitten antavat. Niin kauniita kuvia!
VastaaPoistaHieno postaus!
VastaaPoistaTervettuloa myös Sauvvoon... meillä mökki siellä..:)
Onpa kaunis syreeni tuo vaalanpunainen ja monet muutkin puut ja pensaat. Oikea kesäparatiisi.
VastaaPoistaJa monta itselleni outoa lajiketta.
Kaunista päivää sinne lippujen liehuessa.
Tutuissa maisemissa ajelitte.Äitini asui Sauvossa, Karunassa syntyi.Sisareni myös sauvolainen.
VastaaPoistaTuollainen Tuurenpihlaja meilläkin edellisessä osoitteessa ja jopa leiskui syysväreissään.
Kyllä kesämatkailu on kin kiehtovaa.
No oli teillä paljon kaunista katseltavaa.
VastaaPoistaIhania puita ja muutenkin kaikkea kaunista.
Oikein ihanaa viikonloppua sinulle ja prinssipuolisollesi.
Mukavaa kun näin pääsi lukemalla reissuunne mukaan. Kyllä ne uudet taimet varmasti lähtee kasvuun hellässä huomassasi. Kunpa olisikin sen verran länttiä, että vois laittaa kakenlaista kasvamaan, huoh. Mutta hyvä näinkin kun saapi ihastella kuvien välityksellä kauniista ja hyvin hoidetuista puutarhoista:)
VastaaPoistaKAUNISTA, olen aika tietämätön kaikkien kasvien nimistä, mutta mielellni niitä kattelen ja lueskelen! Sekä nautin niiden olemassa olosta, maallakin olen asunnut jossa viihdyin, ja edelleenkin kaipaan sinne...mutta.... jos joudun pihahomminn, niin silloin kieltäydyn kutsusta. Taidan olla aikamoinen City-ihminen, loppujen lopuksi...;)
VastaaPoistaTämä alkukesän herkkä kukkaloisto on niin uskomattoman hieno.. Voi kun nämä tuoksutkin saisi pulloon talven varalle.
VastaaPoistaMukavia alkukesän päiviä! :)
Anja, Moskovan kaunotar on minullakin, mutta onnettomuudeksi se on puolivarjossa. Tänä vuonna kukkii eka kerran.
VastaaPoistaTuurenpihlajia istutimme viime vuonna kolme. Tee sinä sama. Niissä on kaunis kasvutapa ja uskomaton ruskaväri.
Käyppäs nyt kuvaamassa se mustarastaan pesä;-)
Mukavaa viikonloppua!
Aili-mummo; käynti isoveljen mökkimaisemassa on aina elämys meille. Laajassa puutarhassa on paljon nähtävää ja ympäristössä erilaisia puulajeja lukematon määrä.
VastaaPoistaMinä yritän nyt saada tuomani vesat juurtumaan omalle pihallemme.
Leppoisaa viikonloppua sinulle Aili-mummo! Kiva että olet!
Unelma; olen sinulle varmaan kertonutkin tästä "aboretumista". Se on isoveljelle ihan sydämen asia. Ja hyvä niin. Paljon erikoisuuksia kasvaa hänen puutarhassaan.
Susa; olin ihan hurmoksessa tuosta vaaleanpunaisesta Moskovan kaunottaresta! Vau! Tahtoo samanlaisen myös omalle pihalle!
Anja; se on yksi sanaleikki nämä "käskykunnat". Vastaava on e-loppuiset adjektiivit.
Moskovan kaunotar on nimensä veroinen.
mummeli; toivottavasti saan juurtumaan tulokkaat tänne.
Irmastiina; ihana, että teillä on mökkikuntana Sauvo! Tämä oli Kisko! Ja Kaavi on savolainen kunta.
Minttuli; isoveljen puutarha on kaunis ja siellä on vaikka mitä erikoisuuksia. Paratiisiksi hän itsekin sitä kutsuu. Se on hänelle ihan sydämen asia ollut ja jälki näkyy. Jep. Liput liehuu ja Suvivirttä lauletaan, niinkuin sen pitää ollakin.
SinikkaHelena; Tuurenpihlajan haluan kyllä omalle pihallekin vielä.
Mukava on joskus muuallekin matkata kuin samaa väliä kotoa mökille ja takaisin. Sää meitä suosi.
sylvi; mukavaa ja lämmintä viikonloppua myös sinulle sinne kukkameresi keskelle.
nenunen; alkukesä on siitä mukavaa aikaa, että näkee kasvamisen ja kukkimisen aina uudelleen.
Oikeastaan parasta aikaa tämä. Kiva jos viihdyit mukanamme. Hyvää viikonloppua sinne keskeisempään Suomeen.
Maikku; en minäkään ihan kaikkien kasvien nimiä tiedä ja en enää edes muista (se emmental!) heti vaan pitää oikein muistella! Minä olen sellainen puolicity. Joskus innostun valtavasti jostakin ja sitten taas olla möllötän ihan paikallani. Joskus maistuu pihahommat ja yleensä vähemmän. Mutta kun tuo prinssipuoliso jaksaa paahtaa tuolla puutarhassa, on osallistuttava vaikka muodon vuoksi, hah. Kukkien loisto sitten korvaa sitä vähäistä vaivannäköä. Ahkerammat puurtaa enemmän pihatöissään, meillä taitaa olla moni asia vähän niinkuin sinnepäin. Mut eipä haittaa. Ja moniko meistä osaa maalata ja koruja tehdä? Aurinkoista viikonloppua sinulle Maikku!
Kati; harmi, ettei tuoksuja voi vangita. Mutta kuvia voi hangen keskelläkin katsella ja muistella kesän kauneutta. Samoin sinulle mukavia kesäpäiviä.
Leena Lumi; minä ihastuin tuohon kaunottareen, se kukki täydessä loistossaan isoin tuoksuvin tertuin. Aurinko paistaa siihen kyllä koko päivän ja multa on mustaa ja muhevaa.
Tuurenpihlaja on hankinnassa. Varmasti kasvaisi myös mökillä niemen nokassa.
Ajattelin kuvata sen pesän kun eka poikanen kuoriutui mutta varoin kuitenkin häiritsemästä. Kun viikon päästä menen mökille, korjaan asian vaikka poikaset ovat sitten jo paljon isompia (ellei nyt oravat löydä pesää). Niin, orava pesii nyt meidän ns. "romuaitassa" minne ovat rakentaneet ison pesän vuorivillasta, naavasta ja sammalista. Hyvä ettei syliin sieltä hypännyt! SImo oli ihan vauhkona ja kävi monesti tarkistamassa, vieläkö hyppää hyllyltä!
Samoin sinulle lämpimiä ajatuksia ja leppoisaa viikonloppua.