TULIPUNARUUSUT

                                                                                     

Juhannus on todella pian. Juhannuskokkoon on kerätty kaikki keväällä katkotut kuusenoksat, kaadettujen pihapuiden oksistot ja kukkamaalta irti väännetyt tervaskannot. Meillä on perinteisesti ollut yhteinen kokko serkkuni perheen kanssa rannalla, missä ihan pienenä tyttönä kävimme päivittäin uimassa. Sanoimmekin sitä uimarannaksi. Kun rantapeltoja sitten konevoimin kivettiin, katepillari työnsi kivet rannan tuntumaan ja siihen syntyi oiva kokkopaikka. Joskus on ollut kulovaroitus päällä juhannuksena ja kokko on jäänyt aattoiltana polttamatta. Silloin on grillattu makkarat tynnyrinpuolikkaaseen tehdyssä nuotiossa. Nyt näyttäisi kuitenkin tulevan kokkojuhannus. Maa on läpikotaisin märkää eikä ehdi varmasti rutikuivua ennen aattoiltaa. Ja sateitakin on luvassa. 

Kotona on juhannusruusut jo kukkineet ja sade pieksänyt ne viimeisetkin kukkatertut. Aurinko ei enää pysty houkuttelemaan juhannusruususta kukkien tuoksua, olemattomista kukkasista mukamas. Punainen hansaruusu sen sijaan on avannut nuppujaan. Lähempi tarkastelu näytti nuppujen varsissa melkoiset kirvalegioonat. Mäntysuopavettä niskaan vaan suihkupullosta! Mökilläkin suihkuttelin vaaleanpunaisen ruusun lisäksi sitä ainokaista nuppua, joka oli siinä ruusussa, mikä Leena Lumin puutarhasta viime kesänä kaivettiin. Kiitos Leena, odotan jännittyneenä, minkälainen kukka aukeaa!

Tornionlaakson ruusun taimen istutin myös mökille, iloitsin sen lukuisista avautuvista kukista, vaikka taimi on vielä "varrelta vähäinen". 

Äsken Simon lenkkireissulla - kamera jäi tietysti kotiin - yritin taittaa villiruususta oksaa ja sain piikin sormeeni. Tulipa vaan mieleen, että laulussa, missä sanotaan "köyhänä ei ole tohtinut vaan on jättänyt paikoilleen" on virhe. Kyse ei ollut köyhyydestä vaan villiruusun piikeistä. Kuka hullu katkoo piikikästä vartta paljain käsin!

Nimim. kokemusta on! Se villiruusu on kollaasissa oik. alareunassa.

Valamonruusu on vielä nupulla. Suviruusu sen sijaan täydessä vaaleanpunaisessa loistossaan. Suviruusun toin aikanaan äitini puutarhasta ja nyt se on levinnyt metritolkulla ja kasvanut korkeutta yli kahden metrin. 

Valkoinen yksinkertainen ruusunkukka on juhannusruususta villiintynyt ehkäpä. Jostakin se on pihaani tullut.
Ja Mustialan ruusu on aivan täynnä kukkanuppuja. Toivottavasti ei sade niitä pieksä kun avautuvat, kukat on tosi herkkiä sateelle.

Ruusut ovat aina innoittaneet lauluntekijöitä.Tänään  yhteislaulutapahtumassa lauleskellaan prinssipuolison säestyksellä  ruusuaiheisia lauluja. niitä onkin  monisteessamme sivutolkulla. Varmaankin huushollistamme löytyy nuotit kuuteenkymmeneen erilaiseen ruusulauluun. Siitäpä vaan lauleskellaan. Ja vaikken ole ruusu, niin kukka kumminkin. Silti kauneimmankin ruusun alla piilee piikki pistävä, sanoo Ksantippa. Pitäispä sen verran poutaa, ettei nuotit kastuisi!