Jess. Minäkin taas innostuin tuosta Sukkasato-blogista ja niinpäs keriä karttui muovikassillinen neulottavaksi.
Nyt on valmiina paitsi ne käärmesukat myös sinisipsuttajalle omat Olgat ja vielä vihreät Peter Panin sukat.
Nyt on Olga mummon neulemalli niiin sisäistetty, että seuraavaksi neulon ihan yksiväriset, tietysti punaiset, sukat Siirille. Ja lapasetkin on tilauksessa. Että eipä tule aika pitkäksi tänäkään syksynä. Kun sukkablogi Hillokellarissa päättyy, jatkuu neulominen ainakin jouluun asti. Olen sitä mieltä, että parempi itse neulottu sukka antaa lahjaks kuin ostettu kukka.
Eilisestä postauksesta jäi pois koisaavan koirulin kuva. Laitetaan se tähän loppuun, sillä kun mamma kutoo niin Simo koisaa. Ja rakas luu on tiukasti kuin unilelu. Vinkuvaa kanaa tai röhkivää possua ei voi ottaa vieruskaveriksi, koska jos unissa kääntyy, voi säikähtää leluista lähtevää ääntä. Siksi luu on parempi. Ja onhan se valmiina sitten kun herää. Kuvassa näkyy myös Simon alemman etutassun "mustikkavarvas". Hyvä tuntomerkki sekin.
Kauniita sukkia. Minäkin vaihdoin tänään vaihteeksi yksiväriseen lankaan. Nyt harjoittelen pitsineuletta, välipalaksi ja autokutileeksi sitten perussukkaa. :)
VastaaPoistaNoita sukkia mummoni KUTOI aikanaan ja mukavia olivatkin. Vuosi sitten kun jalkani oli murtunut ja olin pitkään sairauslomalla neuloin paljon sukkia kun muutakaan ei olikein voinut tehdä, monenlaisia eri malleja tein mutta tuota en löytänyt mistään:)
VastaaPoistaUnelma; muistathan sanonnan, että jos syö lettuja ja hilloa ja hilloa ja lettuja niin hernekeitto alkaa maistua hyvältä! Sama tän neulomisen kanssa. Kirjoneuleen jälkeen on rauhoittavaa tikuttaa yksiväristä sukkaa!
VastaaPoistaIrma; löysin tämän Olga mummon ohjeen Unelman blogin kautta. Kuvio on todella helppo ja nopea.
Mummollani oli ennenvanhaan tällainen harmaa-puna-mustalla kudottu pitkä alushame. Ihmettelin sitä silloin, miten vinoja kaistaleita voi kutoa ilman saumoja! Mutta nytpä tiedän.