Nyt olen intoa piukassa tähän bloggaamiseen. Jää nääs pari välipäivää ennenkuin saan tuuserin auki.
Tänään oli mukava lauluhetki ikisten kanssa. Mukana oli myös opiston lausuntaryhmän jäseniä ja saimme kuulla monta iki-ihanaa runoa taitavasti esitettyinä yhteislaulannan lomassa. Kukkalaulut tuntuivat räntäsateesta huolimatta mukavilta.
Lausuntaryhmässä oli eräs entinen työkaverini, jolle annoin viestin yli pöydän taitetulla paperilla. Viestini ei todella koskenut lapun toisella puolella ollutta runontekelettäni. Mutta hän nappasi aiheesta ja kysyi, saako lukea sen. No; mikäs minä olin sitä kieltämäänkään. Jälkeenpäin ajatellen oli terveellistä kuulla se toisen ihmisen esittämänä. Sarjassani luontorunojahan se oli, riimitöntä runonpunontaa. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Jos lainkaan ilo?
Mukavaa viikonloppua toivotteelee luonnosta "timantteja" keräilevä anja
Mukavaa viikonloppua! :)
VastaaPoistaKiitos ystäväni toivotuksesta. Paniskohan meikä nyt viihteelle kerrankin? No ei, lankakerä on kassissa....
VastaaPoistaKeräillä luonnosta timantteja.....kolme sanaa laittoi hymyilemään täällä :)))))
VastaaPoistaJohanna, timantteja keräsin aikaisemmassa RIIMITÖNTÄ KEVÄTRUNOA -kohdassa, sama runo joka luettiin ikiksille.
VastaaPoista