Kesäkukkaseni ovat joka vuosi orvokkeja. Ripottelen niitä kotiin ja mökille kaikkiin kukkapatoihini. Ja erivärisiä, niistä se ilo syntyy! Usein olen ostanut muutaman sinisen tai valkoisen lobelian täyttämään kukkapataa, mutta tänä kesänä huomasin, miten hienosti maahumala (oik.alanurkan ruukussa myös) antaa vihreyttä. Otsikkolaulu jatkuu: kultasydän pieni, katsot aina lempeästi kun käy luokses tieni. Siis orvokkini tummasilmä!
Mieheni lempikukkia! Hän on rapu ja melankolikko;-)
VastaaPoistaMinä rakastan orvokkeja taoukuussa, mutta en enää sen jälkeen. Istutan ne ruukuista pois ja annan siementää rauhassa eli EN nypi kuihutneita kukkia pois. Tämän seurauksena eräässä joulukuussa orvokkeja kukki pihalaattojemme raoista...
Leena; minä annan niiden kukkia niin kauan kuin jaksavat, nypin siemenkodat etteivät luule tehtävän eli kukkimisen olevan täytetty! Kotona kyllä vaihdan loppukesällä uudet kukat parvekelaatikkoon. Lienenkö perusmelankolikko? Joo, olen. Vaikka vaaka olenkin.
VastaaPoista