Perjantaina pääsimme kirj.kurssin kanssa tutustumaan maassamme ainutlaatuiseen kirjastoon, Borgå Gymnasiumin yhteydessä toimivaan museoon. Kirjasto syntyi aikanaan 1700-luvulla silloin ainoana lukiona toimivan poikalukion kirjastoksi. Siihen aikaan papeilla ja opettajilla oli velvollisuus lahjoittaa kirjoja lukiolle ja näin sai alkunsa tämä historian helmi.
Kirjastomuseo ei ole yleisölle avoinna, vaan siihen voi sopimuksen mukaisesti tutustua museota hoitavan historian lehtorin avustuksella. Pääosin tämä mittaamattoman arvokas kirjasto on tutkijoiden käytössä.
Kirjastossa on kirjoja 1728 vuodelta alkaen. Harvinaisin on 1700-luvun katekismus, painettu Philadelfiassa, ja näitä on vain neljä kappaletta koko maailmassa jäljellä. Vanhin kirja taas on geometrian oppikirja Elementa (Euklides) joka on painettu 1483. Kaikkiaan kirjoja on 30 tuhatta kappaletta sekä lisäksi pienpainatteet. Kirjoja on eniten latinan-, ruotsin- ja kreikankielisinä. 1700 luvulla ranska oli ykköskielenä. Saksan- ja venäjänkielisille kirjoille on omat hyllynsä.
Vuodelta 1786 kirjastossa on lahjakirja, johon on vuoteen 1913 saakka merkitty kirjastoon lahjoitetut kirjat.
Mukana on 1748 Johan Kraftmanin luentomuistiot, Stefan Löfvingin päiväkirjat 1760 luvulta, hän itse ne kuolinvuoteellaan lahjoitti Bogylle.
Borgå Gymnasium rakennettiin kouluksi 1850, sitä ennen se oli toiminut Tuomiokapitulin tiloissa 100 vuoden ajan (oli itäisen maanosan ainoana lukiona) Museossa on myös 1735 painettu kolmiosainen maailmankartta, joka siihen aikaan oli kimnaasille mittava investointi.
Kirjaston sivuhuoneessa on taltioituna vanhoja rahoja. Suurin plootu painaa toista kymmentä kiloa. Myös käsinkirjoitettu lakikirja on harvinaisuus.
Borgå Gymnasium toimi poikalyseona vuoteen 1975 asti, jolloin siitä tuli ruotsinkielinen yhteislyseo. Tyttäreni pojat ovat tätä kimnaasia myös käyneet.
Kansallisrunoilijamme Runebergin tuoli on kuvassa keskellä pöytälampun takana. Muuten Runeberg lahjoitti yllättävän vähän kirjoja lukion kirjastoon!
Ruotsissa Västeråsissa on on vanhempi lukiokirjasto, jossa on 70 tuhatta kirjaa.
Kirjastossa on kirjoja 1728 vuodelta alkaen. Harvinaisin on 1700-luvun katekismus, painettu Philadelfiassa, ja näitä on vain neljä kappaletta koko maailmassa jäljellä. Vanhin kirja taas on geometrian oppikirja Elementa (Euklides) joka on painettu 1483. Kaikkiaan kirjoja on 30 tuhatta kappaletta sekä lisäksi pienpainatteet. Kirjoja on eniten latinan-, ruotsin- ja kreikankielisinä. 1700 luvulla ranska oli ykköskielenä. Saksan- ja venäjänkielisille kirjoille on omat hyllynsä.
Vuodelta 1786 kirjastossa on lahjakirja, johon on vuoteen 1913 saakka merkitty kirjastoon lahjoitetut kirjat.
Mukana on 1748 Johan Kraftmanin luentomuistiot, Stefan Löfvingin päiväkirjat 1760 luvulta, hän itse ne kuolinvuoteellaan lahjoitti Bogylle.
Borgå Gymnasium rakennettiin kouluksi 1850, sitä ennen se oli toiminut Tuomiokapitulin tiloissa 100 vuoden ajan (oli itäisen maanosan ainoana lukiona) Museossa on myös 1735 painettu kolmiosainen maailmankartta, joka siihen aikaan oli kimnaasille mittava investointi.
Kirjaston sivuhuoneessa on taltioituna vanhoja rahoja. Suurin plootu painaa toista kymmentä kiloa. Myös käsinkirjoitettu lakikirja on harvinaisuus.
Borgå Gymnasium toimi poikalyseona vuoteen 1975 asti, jolloin siitä tuli ruotsinkielinen yhteislyseo. Tyttäreni pojat ovat tätä kimnaasia myös käyneet.
Kansallisrunoilijamme Runebergin tuoli on kuvassa keskellä pöytälampun takana. Muuten Runeberg lahjoitti yllättävän vähän kirjoja lukion kirjastoon!
Ruotsissa Västeråsissa on on vanhempi lukiokirjasto, jossa on 70 tuhatta kirjaa.
Ihnanaa kun tämän laitoit, en tiennyt tuosta historiallisesta kirjastosta, mutta olen lukenut Porvoon historiaa, paljon oppineita asusti 1700-1800 luvun loppuun, tuo on meille kiva matkailukohde, täytyy käydä.
VastaaPoistaTuossa paikassa tuntee todella historian siipien havinaa. Ja ihan ymmärrettävää ettei paikka ole yleisesti auki. Saavat tutkijat tehdä työtään rauhassa.Hienoa kun sai välitykselläsi tietoa tästä.
VastaaPoistaHieno historiallinen kirjasto!
VastaaPoistaAnja, tästä en ollut kuullutkaan. Upean näköistä ja hienosti nuo raput nousevat toiseen kerrokseen. Harvinaisuuksia, varjeltavia paljon. Kiitos infosta!
VastaaPoistaSuomen vanhin suomenkielinen lukio, Jyväskylän lyseo, jota Meri kävi, käsittää myös kirjaston, jonne ei ihan noin vain mennä. No, lukion aloittavien vanhemmat, ainakin meidät, sinne päästettiin ja kun nousin tuon kaltaisia rappusia ylös kirjastoon opettajanhuoneesta ja kohtasin ne vanhat teokset, siirryin samalla aivan toiseen aikaan. Tunnelma oli käsinkosketeltava.
Todellakin historiallinen paikka. Hienoa että nuo kirjat ovat säästyneet satojen vuosien takaa. Minullakin kirjastoreissu viimeisessä postauksessa :)
VastaaPoistaHieno paikka. Voiko siellä kulkeakkaan muuten kuin henkeään pidätellen. Niin hauraan kaunis paikka. En ollut koskaan kuullutkaan ko. museosta, eikä ihme, kun ei ole yleisölle auki. Kiitos, kun kuvasit meidän nähtäväksi tämän upean paikan.
VastaaPoistaNäissä vanhoissa kirjastoissa on aivan upea tunnelma, jonne haluaisi jäädä pitemmäksi aikaa<3
VastaaPoistaKiinnostava kertomus hienosta kirjastosta. Olen joskus kuullut, että tällainen harvinainen aarreaitta Porvoolla on, mutta koskaan en ole päässyt siellä käymään.
VastaaPoistaHieno historiallin näyttää kirjasto olevan.
VastaaPoistaPorvoo on säilyttänyt paljon historiallisia paikkoja.
Se on kaunis kaupunki vanhoineen rakenneksineen
maiju; tämä on historiallinen miljöö ja todella sinne pääsee tutustumaan ainoastaan kirjastoa hoitavan lehtorin mukana. Itselleni myös oli ensimmäinen kerta käydä siellä.
VastaaPoistaMinttuli; paljonhan täällä on historian havinaa aina keisari Aleksanterista alkaen, Runebergista nyt puhumattakaan. Tämä kannatti
kyllä käydä katsomassa, saattoi ihan tuntea
vuosisatojen laskeutumisen. Valkoisin hansikkain tutkijatkin vain saavat kirjoihin koskea, arvokkaimmat on lasivitriineissä.
Irmastiina; Tunnelmallinen paikka kokea.
LeenaLumi; Varmasti hieno kirjasto myös Jyväskylässä lukiolla. Tämä Bogy, niinkuin meillä sitä kutsutaan, toimi poikalukiona ja muuttui vasta 70-luvulla yhteislyseoksi. Ja kyllä historian siipien havinan kuulee vieläkin lyseon vanhimmassa rakennuksessa, missä tämä kirjasto ja mm. juhlasali sijaitsevat. Juhlasalissa on pidetty konsertteja ja sitä on käytetty kaupungin edustustilana juuri arvokkuutensa vuoksi. Ja tietysti akustiikan.
mummeli; eipä varmaan monet porvoolaisetkaan ole tässä kirjastossa käyneet. Historia oli ihan käsinkoskettavana läsnä koko miljöössä.
Aili-mummo; olen ihan samaa mieltä, ja koko ajan teki mieli tarkastella niitä teoksia, mutta sehän oli kiellettyä ymmärrettävästi.
Unelma; nauttisit varmaan käynnistä siellä.
sylvi; Porvoossa on paljon historiasta tuttua. Ja paljon tänne tehdään tutustumisretkiä ympäri maata kouluista mm. keväisin. Ja vanhan kaupungin kadut täyttyvät turisteista ympäri maailman. Ja onhan meillä vanha ja tulipalon jälkeen kunnostettu upea Tuomiokirkkokin nähtävyytenä.