maanantai 28. maaliskuuta 2011

"PYRY, PYRY, PYRY HEI...

..mistä tulit sinä tänne?  Tuntureilta Lapin maan, ja olen ystävänne, vaik onkin rintan lunta vaan"  laulettiin kansakoulussa. Nyt vaan tuntuu siltä, ettei näin pitkän talven jälkeen oikein jaksa pyryä ystäväksi kokea. Mutta pakko se vaan on kestää, ei joutanut lumikola vielä naulaan.

Juhannusruusun päällä tuoreessa lumikerroksessa näkyvät pienet varpaanjäljet. Hyvin on kynnet pitäneet.
Pihaorava siinä on oikaissut lähimpään kuuseen matkallaan lintulaudalta käpyoksille.

Viikonloppuna sain luettua Bolshoin perhosen. Tarina balettitanssijattaren, Ninan, elämästä vei mukanaan Moskovan Bolshoi-teatterista esiintymismatkoille mm. itä-Berliiniin seikkailuineen myös lännessä ja vihdoin loikkaus Ameriikkaan, missä ikääntynyt ballerina saa ratkottavakseen venäläissyntyisen adoptoidun pojan tarinaa. Yhdistävänä tekijänä on meripihkakorusarjaan kuulunut kaulaketju ja Ninan aviomies Viktor. Jännittävä kirja, jossa vielä lopussakin jää lukijalle pohtimista asioiden yhteyksistä.

Lauantaina oli kans.välinen harmonikkapäivä. Pelimannit olivat soittelemassa kauppakeskuksen aulassa sen kunniaksi. Postaanpa harmonikkapäivän vuoksi minäkin muutaman kuvan:


 Sunnuntaina mieskuoro pukeutui parhaimpiinsa ja prinssipuolisokin ihan kylkimyyryä kulki prenikoineen. Hih.

Sanoi varmaan just että "muikku"  kun kuvan näpsäisin merkillisestä miehestä! Tangoja olivat laulelemassa. Jäi rajaamatta kuvasta naama ja pystit. Mutta olkoot. Johan tuon ikäisellä mielellä kelkanjäljet naamassa näkyy!


Meillä Simon kanssa oli lököinen viikonloppu, lapsenlapsia piipahtamassa, esikoinen antoi äitiliinille hieronnan ja kalevalaista jäsenkorjausta. Ja Simo tietysti haipakkaa lumisella ja auraamattomalla tiellä. 

Tänään pojat  ottivat päivätirsat eli ruokaperäiset, eihän sitä oikein jaksa "erkkikään" kun tuntia liian aikaisin joutuu ylös nousemaan....

Tästä postauksesta tulee nyt sillisalaattia. Ei oikein ole mitään aivokopassa järkevää. Huomenna laulut aamulla ja illalla rist(e)i(ly)retkelle eteläisempään tasavaltaan. Mutta aamulla on ihan pakko päästä avantoon, on jäänyt pari-kolme aamua väliin ja nyt jo vaatii kylmää kylpyä. Mutta nyt lähden popsimaan mustikoita iltapalaksi ja laitan kropan vatupassiin ja luukut kiinni. Että tällainen maanantai-ilta

8 kommenttia:

  1. Kiitos taas tästä hauskasta postauksestasi.
    Olet sinä vaan aika teräsnainen kun käyt niin usein avannossa.
    Kai menet sen jälkeen saunaan lämmittelemään?
    Minäkin kävisin jos olisi tuossa lähellä.
    Lumihanget on niin kovaa ettei enään viitsi siellä pyöriä.
    Mukavaa risteilyä sinne!

    VastaaPoista
  2. Paljohan sait tapahtumaa kirjoitukseen ja kaiken lisäksi kateltavia kuvia!Mun eilinen oli tosi ÖÖÖÖÖ eilen, eikä kovin hääviltä tunnu tänäänkään, mutta pareempi kuin eilen. Eihän se eilenkään mikään paha ollut, mutku oli ollut niin pitkä aika hyvä olla ilman polvikipua, ni vähän pänni....;)

    VastaaPoista
  3. sylvi; aamut alkavat avantopulahduksella, sen jälkeen pikaiseen suihkuun. Ei tule niin suurta lämpöeroa kuin jos saunasta menisi. Ja hyvä on olo sen jälkeen ja päivä alkaa paremmin.
    Niin, tänään prinssipuolison kanssa lähdetään piipahtamaan tallinnalaisessa maisemassa ja torstaina pikkuminiän ja Roosan kanssa taas miljoonakaupunkikierrokselle. Olo on kuin entisellä tytöllä, joka kysyi, että "ai laivaan? Juu!" siinä vitsissä, missä hänelle sanottiin I love you. Nyt on ihan risteilyissa suma mutta tasaantuupa taas kesää kohti.

    Maikku; toivottavasti polvesi tänään paremmassa kunnossa. Sepä se harmittaa kun luulee jo kivuista päässeensä ja sitten taas yhtäkkiä joku puukolla pistää polvilumpion alle. Mutta minä uskon niihin omegoihin, sillä mulla helpotti kun aloin niitä säännöllisesti ottamaan. Jotkut taas vannoon hainrustoon ja levään. >Jos voiskin jättää viljatuotteet täysin pois, sokerin ja perunan, sekin ehkä olisi apu kolotuksiin. Tuo Antti Heikkilä on viisas lääkäri, kävin kuuntelemassa häntä tuolla Pellingissä ja niin uskottavasti selvitti ravintoasioita. Ja itse elää opettamallaan tavalla ja on esimerkkinä. Syö voita ja kermaa. Ja rasvaahan meidän aivot ja nivelet tosiasiassa tarvitsevat.
    Mukavaa tiistaita sinulle Maikku!

    VastaaPoista
  4. Meillä 20 astetta pakkasta tänä aamuna, että sellainen kesäaika.
    Aamuinen vesijuoku/kävely/jumppa takana.Kahdesti viikkoon altaassa reipas tunteroinen ja meikämuori aina yhtä kankea ja kipuloiva.En enää ymmärrä oltilaani,panagodiko ainoa apu.
    Antti Heikkilän oppejakin olen yrittänyt noudattaa,mutta nyt kuitenkin mättää.Olihan tosiaan pitkä helpotusjakso kipujeni suhteen mutta nyt rusikoitu senkin edestä.
    Sinulla näköjään jonkimoinen "juoksuaika" kun reissuja reissun perään.No, vierivä kivi ei sammaloidu.

    VastaaPoista
  5. Kylmä on meilläkin. Aamulla -10 astetta, mutta huomiseksi lupaili jo kauniimpaa ja viikon loppupuolella pitäsi sitten jo olla lämpimämpääkin.

    VastaaPoista
  6. Prinssipuolisosi on varsinainen energialataus, kun kaikkea noin paljon jaksaa harrastaa, oikein ihastelen tarmoaan.
    Avantoon menijöitä hämmästelen, miten ihmeessä sitä tarkenee. Minulla pitäisi järvessäkin kesällä olla vähintään 22 astetta ennenkuin uimisesta nauttisin.
    Antti Heikkilän oppeja olen nyt noudattanut kolme viikkoa, hyvältä tuntuu ja ilmeinen kaasuräjähdysvaarakin makuuhuoneen puolella on poistunut. ;-) tarkoitus on kokeilla pari kuukautta.
    Mukavia risteilyreissuja vaan sinulle.

    VastaaPoista
  7. Onpas taas mukavaa luettavaa. Tulee aina niin hyvälle tuulelle täällä vieraillessa. Muuten tuo Bolshoin perhonen on minullakin lukulistalla kunhan saan sen käsiini..
    Mukavaa päivää, nyt taas aurinkokin näyttäytyy.

    VastaaPoista
  8. SinikkaHelena; ei niistä Heikkilän opeista ainakaan haittaa ole, uskoisin. Mutta ikävää on jos särky ja kipu jatkuvasti haittaa. Juoksuaika mulla varmaankin on nyt menossa - ei vainenkaan, kunhan nyt sattuu nää peräjälkeen. Eipä ehdi sammal kasvaa...hih.

    Irmastiina; Pakkasella meilläkin aamulla, nyt jo aurinko sulattaa. Keväisiä lauluja jo lauleskeltiin.

    Unelma; Ihana oli pulahtaa aamulla. Tuo puoliso on varmaan grammarin neulalla rokotettu ja piristyspulverilla lääkitty, mutta hyvän se on jos jaksaa paahtaa. Aika aikaansa kutakin, minun kiintiöni tuli täyteen silloin kun eläkkeelle jäin.
    Kiva kun jaksat tuota ohjelmaa noudattaa ja voit paremmin ja paremmin. Oma tarmo ei vielä riitä moiseen.

    Minttuli; Minä tykkäsin Bolshoin perhosesta, jännitys piti loppuun asti.
    Aurinkoista meilläkin nyt. Saa nähdä riittääkö aurinkoa myös Tallinnaan huomiseksi.

    VastaaPoista