Lumipyry alkoi lauantaina myöhään iltapäivällä. Eipä tarvinnut televisiota ulos kantaa, niinkuin ennen maanviljelijä radionsa, kun säätiedotus lupasi poutaa ja maamies alkoi heinänkorjuun. Ja vettä satoi kuin saavista. Mies sieppasi radion kainaloonsa ulos ja sanoi: katso nyt itse, poutaa lupasit ja vettä sataa.
Mutta nyt on saatu viiden sentin kerros puhtaita hiutaleita kevätloskaisen tien pinnalle. Ja lumen alla vaanii jäätynyt ja liukas rata.
Päivä kaikkiaan kului maanjäristystä lukuunottamatta ihan normaalisti. Pikainen imurointi, petivaatteiden tuuletus ja lakanoiden vaihto. Ruokasysteemi todella helppo, kaalilaatikkoa tai savulohta ja perunoita. Kävi kivuttomasti.
Simon kanssa palloiltiin liukkaalla lumen peittämällä taipaleella liki neljän kilometrin lenkki. Kävelytiellä Simo virvelsi reunasta toiseen ja lumeen piirtyi koko ajan isoa S-kirjainta ketjussa. Tokihan kaikki nyt tietävät, kuka Hurtta siinä kulki! Parit koiratuttavuudetkin tehtiin, pikkuruinen yorkshiren terrierityttö oli tosi makea.
Viikko veteli viimeisensä. Sauna lämpimänä ja Simo-koiruli vakiopaikallaan tuossa tuolissa pitkän ulkoilulenkin jälkeen laskee verta suonikohjuistaan. Nopas, tää oli huuli, eihän Simolla suonikohjuja ole. Joskus työstä väsyneinä ennen vanhaan totesimme laskevamme verta suonikohjuista nostamalla jalat seinää vasen pystyyn.
Reippaasti ponnahti kuultuaan sanan sauna! Laudeliinalla lökötteli, kunnes tuli liian lämmin turkki päällä saunassa.
Tämä sunnuntai-aamu sitten aukesi lumisessa maisemassa. Eilisaamun kirkas aurinkoinen oli vaihtunut huurrepintaisiin pihapuihin.
Hämäryydestä huolimatta on kevään tuntua ilmassa ja puhtaassa lumessa näkyvät askeleiden jäljet sulavat varmasti päivän mittaan.
Jääpuikon kärjestä valuva sulavesi on selvä merkki keväästä.
Mukavaa sunnuntaipäivää. Tilanne Libyassa on liittouman puuttumisen vuoksi muuttumassa, toivottavasti. Japanissa ongelma ei taida olla kovin pitkään aikaan poistumassa.
Mutta nyt on saatu viiden sentin kerros puhtaita hiutaleita kevätloskaisen tien pinnalle. Ja lumen alla vaanii jäätynyt ja liukas rata.
Päivä kaikkiaan kului maanjäristystä lukuunottamatta ihan normaalisti. Pikainen imurointi, petivaatteiden tuuletus ja lakanoiden vaihto. Ruokasysteemi todella helppo, kaalilaatikkoa tai savulohta ja perunoita. Kävi kivuttomasti.
Simon kanssa palloiltiin liukkaalla lumen peittämällä taipaleella liki neljän kilometrin lenkki. Kävelytiellä Simo virvelsi reunasta toiseen ja lumeen piirtyi koko ajan isoa S-kirjainta ketjussa. Tokihan kaikki nyt tietävät, kuka Hurtta siinä kulki! Parit koiratuttavuudetkin tehtiin, pikkuruinen yorkshiren terrierityttö oli tosi makea.
Viikko veteli viimeisensä. Sauna lämpimänä ja Simo-koiruli vakiopaikallaan tuossa tuolissa pitkän ulkoilulenkin jälkeen laskee verta suonikohjuistaan. Nopas, tää oli huuli, eihän Simolla suonikohjuja ole. Joskus työstä väsyneinä ennen vanhaan totesimme laskevamme verta suonikohjuista nostamalla jalat seinää vasen pystyyn.
Tämä sunnuntai-aamu sitten aukesi lumisessa maisemassa. Eilisaamun kirkas aurinkoinen oli vaihtunut huurrepintaisiin pihapuihin.
Hienoja kuvia! Simolla samanlainen nukkuma asento, kuin Niilolla!
VastaaPoistaMeillä oli se lumisade eilen ja nyt aurinko paistaa täydeltä terältä!! Ihanaa!!!
Uusi lumi on aina kaunista, se peittää rumatkin jäljet;)
VastaaPoistaHyvää sunnuntaipäivää sinulle Anja<3
Irmastiina; tuo akvarelli on paikallisen taiteilijan Teija Itkosen tuotantoa. Siinä oikealla on Porvoon vanhan pikkukirkon ikkunoita, taustalla näkyy ns. kirjailijoiden talo ja vasemmalla Vanhan Laamannin seinää.
VastaaPoistaAili-mummo; kävelin eilen illalla lumisateessa Simon kanssa ja ei se meitä haitannut. Tosin se peitti jäätiköt tieltä ja piti vähän taiteilla pystyssä pysyäkseen.
Mukavaa sunnuntaita myös sinne pohjoiskarjalaiseen maisemaan.
Marraskuun ja maaliskuun lumi on samaa ainesta ja kuitenkin vaikutus on eri. Maaliskuun lumi, vastasataneena, luo kevään tunteen. Valoa on. Puhdas lumi on vuodenajasta riippumatta aina kaunista.
VastaaPoistaIhana elää toisten kevätkuvioissa.Keväthän se meilläkin, vaan nyt sellaista hektistä huoltokeikkaa pukkaa 93-v täti-ihmisen sairaalasta kotiuttamisen jälkeen.Kotiuttivat ennen kunnollisen turvaverkon rakentamista.Turvaranneketta vielä odotetaan,käyttöä olisi ollut kun kaatumisia,sängystä putoilua sun muuta haparuutta.Kotipalvelusta aamuin,illoin käyvät, minä päivisin,ruuat teen ja juoksevat asiat hoitelen.Kuitenkin kotikäyntejä lisättävä.
VastaaPoistaNäinollen nyt huoli päällimmäisenä vanhuksesta ja ei oikein keskittymiskykyä kevään merkkeihin. Kerkiihän se kevät ilman huomioimisianikin.Hyvä niin.
Lastu; eilen satanut vitivalkoinen lumi on jo sulamassa, lämpöasteita kun mittari näyttää.
VastaaPoistaSinikkaHelena; nyt sinulla on todella monta asiaa hoidettavanasi, ymmärrän hyvin, ettei kevään huomioiminen tule päällimmäisenä. Näin se meillä nykyään on, että hoitovastuu jää viimekädessä omaisille. Onneksi on tarmokkaita läheisiä, jotka huolehtivat ja pitävät vanhuksen puolia. Voimahalit sinulle tähän tilanteeseen. Ja kyllähän se kevät sieltä tulee, niinkuin sanoit. Toivottavasti tilanne tasaantuu turvarannekkeen ja turvaverkon myötä.
Maanjäristelyä ei Vantaalla huomattu, mutta kylläpä oli karmea keli. Kadut ja tiet suorastaan vaarallisen liukkaita ja huonosti hoidetut. No selvittiin sentään ehjin nahoin kotiin.
VastaaPoistaMukava postaus ja kuvat jälleen sinulla.
PS. Mintun lääkkeet ovat auttaneet, miten Simon?
Terveiset Savon maisemista.
Taas on niin hyväntuulinen kirjoitus ja hyvät kuvat sinulla.
VastaaPoistaOnhan tämä talvi kaunis, mutta tuo jatkuva ja salakavala jää pelottaa. On minulla jarruesteitä ja piikkejä - jo kolmee sorttia eri keleille. Silti on mustelmia ja kolhuja kertynyt.
Helmikuussa oli pieni maanjäristys Unkarissakin. Kerrostalossa sovalla kroppaa keinutti ja päästä huippas - onneksi ei vika ollutkaan itsessäni.
Minttuli; hyvä, että turvallisesti pääsitte takaisin kotiin. Simon lääkitys on vasta niin alussa, mutta ei ainakaan ole pahentunut vaiva. Tahtoo vaan lipsaista voiteet polvesta samantien, ellei ole kauluria taikka sidettä, jonka jo kyllä osaa askarrella irti. Toivottavasti paranee nyt tällä kuurilla Simokin.
VastaaPoistaTalviseksi on maisema muuttunut teilläkin.
VastaaPoistaMe kävimme sadetta pitämässä Lahdessa. Nyt on blogeissa paljon lukemattomia viestejä.
Simolle rapsutukset.
Pikolini; olit juuri linjalla kun vastasin Minttulille! Nyt on onneksi tallattu polku tuonne metsään koiran ulkoiluttamista varten, kun tien pinta on niin jäinen ollut lumen alla näkymättömissä. Onneksi olen säästynyt kupsahduksilta.
VastaaPoistaHauskaa alkavaa viikkoa sinulle Pikolini.
Postikorttimaisema oli täälläkin kun herräilin. Mutta sitten iltapäivästä aurinkokin kömpi essiin.
VastaaPoistaSimohan osaa ottaa rennosti lenkin jäkeen:D Onpas soma kun saunaankin lähtee, eikös siellä ole koirulille liian kuuma, kun ne hikoilee vaan kielen kautta?
Unelma; ajattelinkin, että missä oletkaan kunnes muistin sen Lahden konserttijutun. Sielläkin satoi lunta (Jaanakin oli viikonloppukurssilla Lahdessa molempina päivinä)..
VastaaPoistaNenunen; meillä myös aurinko alkoi iltapäivällä sulattaa lunta, reilusti oltiin plussan puolella.
Simo on aina valmis saunaan, loikoo lauteilla kunnes tulee kuuma ja sitten lähtee jäähdyttelemään. Sauna on kova sana kotona ja myös mökillä, jossa lämmitetään sauna joka ilta ja niin koiruli kököttää löylyssä, uimaan sitä ei ole saatu. Ei olla löylyjä heitelty niin kauan kun poika on lauteilla.
No ei Mutsi! Olinkin sunnuntaina Jämsässä (kalevalaista) ja lauantaina Lahdessa (hierontaa)...olisi pitänyt olla kumpanakin päivänä molemmissa paikoissa. Tilanteet vaihtui loppuviikosta niin nopeaan etten itsekään pysynyt perässä, kurssi- ja kyytikaverit milloin pääsivät, milloin eivät.
VastaaPoistaKun en pysty (vielä) olemaan kahdessa paikassa yhtä-aikaa, päätin ottaa parhaat palat kummastakin kurssista ja käydä vuoropäivin molemmissa. Tärkein oppi tarttui varmasti näin!
Tosi kaunis akvarelli!
VastaaPoistaToivotaan, että uusi lumi sulattaa vanhaa ja nopeasti.
Siis oikeestiko koirulikin saunoo? :D
Jaana; arvelin sun Lahteen lähteneen, mut sama se. Kahdessa paikassa ei voi olla samaan aikaan vaikka oletkin isäsi tyttö. Koskahan äitiliini saa kunnon kalevalaisen käsittelyn ettei tarttis vaan runota kalevalaisittain? Hih.
VastaaPoistaMarkka; Tea Itkonen on taitava, hän on paljon tehnyt näistä maisemista hienoja akvarelleja ja kuvittanut kirjoja.
Ihan oikeesti Simolle sauna on taikasana ja kököttää lämmössä vaikka ei vesipesusta välitä.
Sattumalta ens viikonloppuna ois kalevalaiseen aikaa, ellet ole silloin jossakin taas neuvostelemassa
VastaaPoistaJaana; olen kotosalla. Korjataan vaan jäseniä.
VastaaPoista