Elokuun lämmin, pimenevä ilta, järven takana kultainen silta
kuusta lähtien, ohi saaren, järvelle piirtää keltaisen kaaren.
Saunamökissä lämmin on olla vaikka elokuun kuutamolla.
Päivän touhut jo jäädä saa, pientä Simoa nukuttaa.
Myllätty täysin on mamman peti, miksi ei mamma tule jo heti?
Enää en jaksa mä odottaa, minua kovin jo unettaa.
Eikö jo sammuisi mökistä valo? Hiljenis piha ja hiljenis talo!
Aamulla sitten kun päivä alkaa, tahtoisin lenkille nostamaan jalkaa.
Sitten päivystän järvelle päin. Ettepä arvaa, mitä mä näin!
Kuikalla mukaanaan kaksi on lasta, siinäpä ihana näky on vasta.
Ihanaa!!!
VastaaPoistaKirjoitti Simo runokoira :D
VastaaPoistaHienosti kuvitettu mukava runo. :)
VastaaPoistaAivan ihanaa....
VastaaPoistaOn niin kotoista kun Simo muistuttaa meidän Lilla Myytä ja mökkikuvat siskoni mökkirantaa, jossa paljon ollaan!
Miten hauska! Hyvä Anja! Ja Simo todelakin odottaa mammaa jo petiin. Meidän Ylhäisyydelläkin on nyt mamin sängyn vieressä aivan uusi, valtavan suuri ja pehmeä peti. Saa tulla sänkyymme, mutta suurena koirana hän osaa arvostaa tilaa;-)
VastaaPoistaSinikka; Kuten muistat, viekkulikoira Simo on, joten odottelee mammaa petiin.
VastaaPoistaAmalia; Simo on oikeasti runokoira, kuuntelee pää kallellaan mamman lätinöitä. Oppii kohta jo kirjoittamaankin! Ei ihan aikuisten oikeesti.
Unelma; Kiva välillä yrittää runoja riimiin.
Ritva; Jep, kävin kurkkaamassa Lilla Myyn kuvaa, selvästi parson.
Leena; Kun Simo ihan vauvana sai armon tulla viereen itkemällä ensimmäisenä iltana, eipä ole paljon vierestä muualla nukkunut. Peiton alla pitää olla tiiviisti mun kinttua pitkin.
Onneksi on pieni, että molemmat mahdumme!