MARJAKAVERI

Mökkimaiseman mustaherukkapensaikkoon  tipahteli vesipisaroita vaihtelevaan tahtiin, mutta pian aurinko kuivasi pensaat ja me mummelit,  serkkuni ja tätini, etsiydyimme marjapuskiin ämpäreinemme. Prinssipuoliso näki parhaaksi ottaa kassaransa ja karsia hakkuuaukiolla olevia latvuksia. Simo häsläsi pensaiden väleissä parhaansa mukaan.
Välillä Simon piti päästä syliin. Ei Simo ole sylikoira, mutta pensaiden välistä korkeasta heinikosta pieni koira ei näe mitään. Sen vuoksi kiipeily syliin antoi perspektiiviä tutkia ympäristön olemattomia uhkia.

Toissa kesänä kun Simo oli vielä vauveli, oltiin samoissa herukkapuskissa. Simo nousi silloin vähän väliä olkapäälleni ja kurkisteli siitä ympärilleen. Kun kerroin serkkupojalle tästä, hän vähän hymähteli moista. Seuraavana päivänä serkku oli myös poimintahommissa kanssamme. Yht´äkkiä Simo kapsahti serkun syliin, kiipesi olkapäälle ja nousi vielä serkun päälaelle. Onneksi oli lippis päässä, muuten olisi jäänyt varmasti kynnenjälkiä päänahkaan. Totesipa serkkupoika, että "kova on koirapoika kiipeilemään".

Herukoita poimittiin reilut viisi ämpärillistä. Onneksi poimijat halusivat marjoja, joten  mehustin vähän ja loput vietiin naapurille. Seuraavana päivänä käväistiin hakemassa loput, jotka sitten tuorehillosin pakastimeen. Minusta paras mustaherukkahillo saadaan, kun  peratut marjat soseutetaan sen verran että peittyvät mehuun, lisätään sokeria maun mukaan ja sitten vaan pakasterasioihin. Maistuu todella jäätelön tai viilin kyytipoikana. Ja lisukkeena makeutta antamaan kuusenkerkkäsiirappiloraus. Nam!

Kaikki eivät toki  tykkää herukoiden vahvasta mausta. Onneksi on miedompia marjoja , kuten tämä 4 x 4 kuvion vadelmat ja pensasmustikat. Vadelmissa on Maurin makeaa, keltaista ja tavallista punaista puutarhavadelmaa. Tuo keltainen kukkii vielä lokakuun alussakin, marjat vaan ei ehdi valmiiksi.

Simo on sitä mieltä, että  mustikanpoiminta saa jo riittää, pihan oravat ja linnut ovat mielenkiintoisempia. Minä yhdyn Simon mielipiteeseen. Nyt on pakastimet pullollaan ja talvi saa tulla. Perunat vielä ylös maasta ja puolukat metsästä. Vaan entäs sienet? Ehtivätkö nousta, vain muutaman kantarellin olen nähnyt tänä kesänä.