maanantai 28. helmikuuta 2011

RIITTÄÄKÖ SINNI AMPIAISVYÖTÄRÖÖN ASTI

Kevät on laihduttajan toiveaikaa. Kaikki naistenlehdet ovat pullollaan terveellisiä ruoka-ohjeita, laihduttamisen niksejä ja koukuttavat ainakin meitä "liian paksuja perhosiksi" -tylleröitä.
Kuka hörppää, kuka karppaa ja kuka mitäkin. Ja minunkin pitäisi skarpata. Vaan taitaa vanhoista konsteista ainut olla ommella hampaat yhteen pikilangalla. Vain pillillä piimää. Saattais tehota jenkkakahvoihini.

On löydetty uusi konsti. Täällä Isopeikon sanavaroissa kerrotaan uudesta tavasta laihduttaa. Innostuin heti. Mielessä väikkyy viime syksyn Dubrownikin matkalla nähty valopusero. Se pitää ostaa heti seuraavalla reissulla sitten laihduttamisen jälkeen. Nyt ei kyllä päälle mahtuiskaan.


Ampiaisvyötärö, korkea kaulus ja tunikamittainen helma. Vai onko tää sittenkin minihamemittaa? Mutta tällaisen haluaisin kaikkine led-lamppuineen. Ja tietysti helmikoristeineen. Vaan miksiköhän siinä on pesuämpärin mentävä aukko vatsan kohdalla?

Jaapa jaa. Pitäiskö uskoa hevillä, että läski on ikuista. Tällä syömisellä en kuitenkaan ihan haluaisi uskoa.


12 kommenttia:

  1. No tuo konsti jos ei tepsi, niin ei sitten mikään! Valopusero :) Ei suinkaan ikuista, ehei!

    VastaaPoista
  2. Taitavat nuo ampiaisvyötäröt meikäläisellä jo kuulua menneeseen maailmaan.

    Kauniin puseron olet kuvannut.

    VastaaPoista
  3. Todella kaunis, ihan on ampiaisvyötärökin<3

    VastaaPoista
  4. Kaunis pusero. Niin kauan kun on tyytyväinen ja vatsa toimii, ei sitä niistä makkaroista tarvitse välittää. Liikkuminen ja aurinkoinen olotila se on parasta.

    Poikani sanoo että mutsilla on trebag, isillä on fatbag ja jääkikkoilevalla junnulla eli hänellä itsellään on twelvebag. Mä olen ainakin tosi ylpeä tästä trebagistäni :)

    VastaaPoista
  5. Joo, tuollainen putki läpi ihmisen ja kaikki on sitten yhtä ihanuutta. Jos jonkinmoista rahanmenekkiä lupaa taas kaikki ihanat ohjeet heittää läskeille hyvästi. Sitten on hetken päästä taas ohjeissa kaikki ihanat reseptit ja niitä on kokeiltava ja ei kerrasta usko,. oliko hyvää pitää maistaa ja maistaa. Sitten kuin salaa nuo menetetyt läskit palaa takaisin paikoilleen ja niin ollaantaa lähtöviivalla. Useinhan se vain niin käy, valitettavasti.

    VastaaPoista
  6. Kyllä minullakin oli ampiasvyötärö.... silloin joskus...:))

    VastaaPoista
  7. HIH-HII...onneks ei tarvi itte huolehtia läskeistään, ku muut sen tekee!! Jokainen meistä näyttävistä kaunottarista tietää miten laihutetaan, mutta se joka keksii sen, että kuin se oikein toimii käytännössä, on varma NOBELISTI....;) Terv.nimimerkki "olen ylipainoinen,mutta en vähä-älyinen"!!!!!

    VastaaPoista
  8. Katsoppas kun siinä on mahan mentävä aukko :)

    VastaaPoista
  9. Hih,hih!
    Kuinka lohduttavaa että kanssasisaria.
    Minulla menossa karppaus, pikku pakko noiden kipujen vuoksi.
    Heltta leuan alta on sulannut ja rypyt tulleet tilalle.Ei muuta näkyvää muotoa vielä, vaakakaan ei isommin noteeraa kuuriani vielä.
    Ampiaisvyötärö vain nuorena morsiona, kuvaakin pidän vallan pyhänä kun niin siro siinä.
    Totean saman yhäti kuin siinä runossani,"Ei ole mikään niinkuin ennen".

    VastaaPoista
  10. Anja; taitaa olla ns. viimeinen keksintö, mutta tepsivä! Joo tiedän, ei ole ikuista!

    Unelma; Mannerheimin viisaat sanat: "saavutetut linjat tulee säilyttää" olisi tämän ikäisten lohtu.

    Aili-mummo; tuohon jos mahtuis niin ilo olis.

    maiju; niin, jos näin terveenä pysyy niin ei haittaa menoa ylimääräiset kilot. Ja jalat vielä hyvin kantaa!

    mummeli; taitaa olla vaan hauskuutusjuttu tuo muoviputki läpi suoliston! Monesti minäkin muutaman kilon olen saanut irtoamaan, mutta takaisin näkyvät hiipivän...

    Irmastiina; meidän on liityttävä "kadonneiden vyötäröiden metsästäjiin" tai sitten "pallovyötiäisiin"...ja muistella sitä aikaa kun patella-vyöt olivat suurinta huutoa.

    Maikku; Oikeassa olet, jälleen. Tietoa on ja tuskaa, vaan sovellusohje on jämähtänyt jonnekin aivojen tietokoneelle eikä suostu pelittämään. Minäkin luen kaikki mahdolliset ohjeet ja niksit, löysin jopa kuitutabletteja keittiön kaappeja siivotessani. Oli niistä neljä syöty, muut olivat kennoissaan vaikka kuinka tohtori Tolosia olivatkin.

    Amalia; tuota aukkoa puserossa minäkin mietin, mutta jospa vaatteen nimi onkin anatominen avaus! hih.

    SinikkaHelena; Sinä olet tarmokas joka lähtöön, tiedän sen. Ihana että meillä on kuvat nuoruusvuosilta, jolloin ampiaisvyötärö oli kapeaakin kapeampi. Lohdullista.

    VastaaPoista
  11. Oli mullakin ampiaisvyötärö mut' ei nyt.
    Kaunis on pusero, koristeineen.

    VastaaPoista
  12. sylvi; onneksi me oltiin nuorina hoikkia ja nättejä, vaikka nyt pitää jo kysyä että mikä vyötärö...hih.

    VastaaPoista