BUONGIORNO

Nytpä toivottelen hyvät huomenet, kun meni edellisessä postauksessa pieleen. Ihan totta, en osaa italiaa sitten yhtään, sen tiedän, ettei "parliamo italiano" suinkaan tarkoita Italian parlamenttitaloa, hih. 


Veronassa otin paljon kuvia, sillä kaupunki on todella meikäläisen unelmakaupunki. Se ei johdu Romeosta ja Julietista vaan ihan puhtaasti siitä, että tämä viehättävä kaupunki tarjoaa paljon katseltavaa ja elämyksiä.


Toinen Garda lähellä sijaitseva vanha kaupunki, jossa kävimme, on Vicenza. Kaupunki on tunnettu italialaisen arkkitehdin Andrea Palladion luomista rakennuksista. 

Tämä Teatro Olimpico sijaitsi vanhan kaupungin toisessa laidassa ja 

porttikäytävän takana oli viehättävä patsaspuisto. Tottakai mieskuoromme kajautti siellä Sibeliuksen Finlandian ja yleisöä kertyi vähin erin kuuntelemaan muitakin kuoron esittämiä lauluja.

Ja tietysti laulu raikui myös Vicenzan vanhalla aukiolla!

Näiden viehättävien vanhojan kaupunkien kaduilla on ihan oma tunnelmansa.

Katusoittajia,

morsiamia,

ja meitä tavallisia mieslaulajia...

Puoli päivää Vicenzassa meni nopeasti ja paluumatkalla syötiin lounas taas samassa vanhassa maalaiskartanossa, jossa olimme jo edellisenä päivänä aterioineet. Ruoka oli italialaisen hyvää. Alkuruokana oli joka kerta pastaa. Siis alkuruokana! Ja sitten oli salaattipöytä ja liharuoka. Jälkiruokana kuppi cappuzinoa tai sitten tiramisu. Kyllä vatsa kiitti, vaikka pastat väistelinkin.

Ruokapaikan seinillä oli aivan upeita maalauksia, olen nähnyt ne postikorteissa joskus, mutta kuvasin, kun niin upeita olivat. Tässäpä näytteeksi yksi, postaan muita sitten myöhemmin.

Nyt tämän on pakko lähteä pakkaamaan loput tavarat huomista hanurireissua varten, Simolle tulee hoitaja kotiin ja paistoin tälle kirsikkapiirakkaa ja laitoin ruuan valmiiksi. Vaitelevaista elämä on, signor Marion....vai miten se olikaan.

Konserteista ja Sirmionen rantakuvia postaan kun ehdin. Nyt on pakko sanoa vaan buona notte! Meniköhän oikein. Jos virheitä on, haitanneeko, en ehdi tarkistelemaan.